Auta Wikitravelia kasvamaan muokkaamalla artikkelia! Opi tästä

Ero sivun ”Ylläs” versioiden välillä

Kohteesta Wikitravel
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ylläs

Default Banner.jpg

p (pois teksti, joka kopioitu sanasta sanaan linkistä http://www.yllas.fi/historia)
Rivi 10: Rivi 10:
  
 
==Ylläksen historiaa==
 
==Ylläksen historiaa==
 
'''Tunturihiihdolla on Ylläksellä pitkät perinteet'''
 
 
Lapin matkailun ensimmäisenä kulta-aikana pidetään 1930-lukua, jolloin tunturihiihdosta ja mutkamäenlaskusta tuli etelän varakkaiden ja muotitietoisten ihmisten harrastus.
 
 
Ylläksen Äkäslompolon seitsemän tunturin kauneus ei kauaa pysynyt salaisuutena, sillä ensimmäiset matkaajat saapuivat kylään jo vuosikymmenen alussa. Koska tuolloin ei kylään johtanut vielä kunnon tieyhteyttä, niin loppumatka taittui poro- tai  hevoskyydillä. Kylän asukkaat tarjosivat vieraille yösijan omista asumuksistaan ja vaikka alussa tuntuikin kummalta, että joku halusi maksaa yöpymisestä jotain, niin pian huomattiin kuinka hyvän lisäansaintamahdollisuuden tunturihiihtäjät antoivatkaan. Ensimmäiset vuokrakäyttöön tarkoitetut majat valmistautuivatkin perimätiedon mukaan jo vuonna 1936.
 
 
Sota katkaisi orastavan elinkeinon, mutta rauhan taas saavuttua kehitys pääsi jatkumaan. Vuonna 1954 saatiin Äkäslompoloon vihdoin kunnon tie ja kolme vuotta myöhemmin Kolarin kunta toi helpotusta mutkamäenlaskijoille. Tuohon asti näet kylästä noustiin hiihtäen noin 5 km matka ylös Ylläksen rinteille, jossa sitten päästiin harjoittamaan laskuakin. Nousut tapahtuivat lihasvoimin - kuinkas muutenkaan. Vuonna 1957 kunta aloitti hissitoiminnan Ylläksen Varkaankurussa naruhissillä, jonka voimanlähteenä toimi volkswagenin moottori. Kylästä tunturiin ei ollut vielä tietä, joten bensiini rahdattiin paikalle kanistereissa. Tämä hissi oli toiminnassa aina vuoteen 1963 saakka ja hissin alkuperäinen yläasemakoppi on edelleenkin paikoillaan nykyisen Kuruhissin vieressä.
 
 
Vuonna 1967 kehitys otti jälleen askeleen eteen päin kun Äkäslompoloon saatiin sähköt ja Yleisradio rakensi tien Yllästunturin huipulle. Pian tämän jälkeen Yllästunturi Oy aloitti hissiliiketoiminnan ja ensimmäiset sähköhissit pystytettiin nykyisen Ylläs-Ski Oy:n rinnealueelle. Tästä voi katsoa nykyisen rinneyhtiön toiminnan alkaneen ja Ylläksellä oli laskettelijoiden iloksi taas hissejä käytössä muutaman vuoden tauon jälkeen. 60-luvulla Äkäslompolossa tapahtui laaja siirtyminen maataloudesta matkailuelinkeinoon ja heti seuraavan vuosikymmenen alkaessa kaksi Ylläksen legendaarista viihdepaikkaa aloittivat toimintansa - nimittäin Riemuliiteri ja Äkäshotelli eli Pirtukirkko, kuten se paremmin tunnetaan.
 
 
80 - luku oli voimakkaan  kehityksen aikaa
 
 
Sitten alkoi tapahtua laajalla rintamalla. Ylläksen alueellinen markkinointiyhteistyö alkoi ja Äkäslompolon Matkailu ry ryhtyi hoitamaan alueen latuja. Vuonna 1982 rinnepuolella tehtiin iso harppaus kun ensimmäiset hissit rakennettiin nyt myös Yllästunturin eteläpuolelle, jossa nykyinen Sport Resort Ylläs otti ensiaskeleensa. Myös Äkäslompolon puolella hissi- ja rinnerakentaminen oli kiivasta. Finnair aloitti liikennöinnin Kittilän lentoasemalle ja Vr toi ensimmäiset henkilöjunavuorot Kolariin. Voimakas kehitys ei jäänyt huomaamatta, matkailijamäärät kasvoivat voimakkaasti ja vuonna 1991 Ylläs valittiin ensimmäisen kerran vuoden hiihtokeskukseksi Suomessa.
 
 
90 - luvun lamasta uuden vuosituhannen investointeihin
 
 
Lama ja devalvaation vaikutus iski Ylläksenkin matkailuelinkeinoon yllättäen ja lujasti. Voimakas rakentaminen pysähtyi, mutta toiminta jatkui ja nyt painopiste siirtyi olemassa olevien palveluiden hiomiseen ja tulevan suunnitteluun.
 
Uudelle vuosituhannelle tultaessa oltiinkin sitten hyvissä asemissa aloittamaan mittavat investoinnit, joilla Ylläksen palvelutarjonta nostettiin kerralla Suomen kärkikastiin. Äärettömän suuri merkitys oli nk. Maisematien avaamisella vuonna 2005 Äkäslompolon ja Ylläsjärven välille. Nyt Ylläksen kaksi aitoa Lapin kylää olivat vihdoin yhteydessä toisiinsa ja liikkuminen alueella helpottui huomattavasti. Tämä avasi alueen yritysten patoutuneen investointitarpeen ja pelkästään Ylläksen kaksi rinneyhtiötä rakensivat uusia hissejä, rinteitä ja palvelurakennuksia yli 20 miljoonalla eurolla vuonna 2006 alkaneen investointiohjelman aikana.
 
 
Ylläs on nyt entistä monipuolisempi ja laadukkaampi, kansainvälinen matkailukeskus aivan Ylläs-Pallas kansallispuiston kupeessa. Petipaikkoja Ylläksen alueella on tällä hetkellä n. 22 000 kpl ja lisää rakennetaan koko ajan.
 
Siitä huolimatta Ylläs on onnistunut ylläpitämään vanhaa ja perinteikästä tunturihiihdon perinnettään. Laduilla tervehditään vastaantulijoita kuin vanhoja tuttuja ja rinnekeskuksissa on edelleen välitön ja konstailematon tunturitunnelma. Ylläkselle kaikki ovat tervetulleita ja täällä voi kiireen unohtaa. Sen sijaan voi heittäytyä täysin rinnoin nauttimaan seitsemän tunturin monimuotoisesta ja upeasta luonnosta, monipuolisista aktiviteeteista tai sitten vain hiljaa eteen päin soljuvasta Ylläksen elämästä.
 
 
Jokainen löytää sellaisen Ylläksen kuin itse haluaa.
 
  
 
==Kuljetukset ja yhteydet==
 
==Kuljetukset ja yhteydet==

Versio 30. tammikuuta 2012 kello 13.25

Maastohiihto.jpg

Ylläs on tunnettu erityisesti talviajan hiihto- ja laskettelumahdollisuuksistaan sekä kesän ja syksyn retkeilymahdollisuuksistaan. Yllästunturi sijaitsee Länsi-Lapissa, noin 150 kilometriä napapiirin pohjoispuolella. Yllästunturi kohoaa 719 m merenpinnan yläpuolelle ja mahdollistaa rinteiden suurimmaksi korkeuseroksi 463 metriä ja pisimmän rinteen pituudeksi 3 000 metriä. Korkeutta ja pituutta on siis enemmän kuin missään muussa suomalaisessa hiihtokeskuksessa.

Ylläksen alue muodostuu seitsemästä tunturista ja kahdesta perinteisestä kylästä. Tunturin molemmin puolin sijaitsevat kylät ovat tunturin pohjoispuolella sijaitseva Äkäslompolo ja eteläpuolella sijaitsevat Ylläsjärvi. Molemmista kylistä löytyy runsaasti majoitus, ruokailu- ja illanvietto, ohjelmapalvelu ja ostosmahdollisuuksia. Pallas - Yllästunturin kansallispuiston puhdas ja kaunis luonto sekä vaihteleva maasto tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet retkeilyyn, hiihtoon ja luonnossa liikkumiseen. Ylläksen 330 kilometrin mittainen latuverkosto tarjoaa kaikentasoisia maastoja olet sitten kilpa- tai sunnuntaihiihtäjä. Lumikenkäreittejä pitkin pääset tuntureiden huipuille!

Talvisia aktiviteetteja ovat mm. huskyt, moottorikelkkailu, lumikenkäily, avantouinti, porot, lumikylä, pilkkiminen, savusaunat, kotieläinpiha, taide- ja käsityögalleriat sekä paljon muuta. Kesällä aktiviteetteihin kuuluu myös retkeily, sauvakävely, vaellus, kalastus, melonta, pyöräily, alamäkipyöräily, ratsastus, kulttuuritapahtumat, marjastus ja sienestys.

Oletko jo kokenut Ylläksen? Tule käymään ja ihastumaan! http://www.yllas.fi

Ylläksen historiaa

Kuljetukset ja yhteydet

Suomen eteläisin suurtunturi, Ylläs, sijaitsee Kolarin kunnassa Länsi-Lapissa noin 150 km napapiirin pohjoispuolella.

Junalla Kolariin Autoyöjunalla pääsee Kolarin rautatieasemalle, josta Ylläksellle on matkaa noin 35 km. Rautatieasemalta on linja-autoyhteys Ylläkselle ja takaisin.

Lentäen Kittilään Lentäen pääset kätevästi Ylläkselle Helsingistä, Turusta, Tampereelta, Vaasasta, Seinäjoelta ja Riiasta. Etäisyys Kittilän lentoasemalta Ylläsjärvelle on 40 km ja Äkäslompoloon 55 km. Suora lento Helsingistä Kittilään kestää puolitoista tuntia.

Bussilla Ylläkselle Bussilla matkustat mukavasti Ylläkselle läheltä ja kaukaa.

Taksit Ylläksen taksit voit varata 24h numerosta 016 106 422 Autolla Luonnollisesti voit myös tulla Ylläkselle omalla autolla. Etelästä päin tullessa aja tietä 21/E8 Kolariin saakka ja käänny siitä oikealle tielle nro 939 Ylläsjärvelle tai 10 km Kolarin jälkeen tielle nro 940 Äkäslompoloon.

Toinen vaihtoehto on Rovaniemeltä Kittilään tietä nro 79. Kittilän keskustan jälkeen kääntyy vasemmalle tie nro 939 Ylläsjärvi. Ylläsjärven kautta pääset Maisematietä pitkin kätevästi myös Äkäslompoloon.

Laivalla joko Tornioon tai Skibotteniin Norjan puolelle, loppumatka häätyy kävellä...

Maastohiihto

Ylläksen loistavat ladut Ylläksellä on Suomen paras ja laajin latuverkosto, jolla on pituutta 330 km. Se tarjoaa erinomaiset olosuhteet kaiken tasoisille hiihtäjille alkutalvesta loppukevääseen. Ensilumilta voi seurata latutamppareiden etenemistä reaaliaikaisesta GPS-paikannusjärjestelmästä, joka paikantaa tamppareiden sijainnin ja ajetut reitit.

Monipuoliset ja vaihtelevat latureitit kiertelevät upean luonnon keskellä. Sielu ja mieli lepäävät jylhien tuntureiden keskellä, metsän hiljaisuus antaa aikaa omille ajatuksille. Laduilla voit nauttia rauhallisesta menosta tai kokeilla rajojasi vaativammilla tuntureihin nousevilla reiteillä. Latuverkoston varrella on useita hyvin varustettuja latukahviloita, joissa voit viivähtää pidempääkin ja nauttia niiden monipuolisista antimista.

Maastohiihto on koko perheen harrastus, jonka kautta Lapin luonto tulee mukavasti tutuksi myös perheen pienimmille. Helpot latureitit alkavat kylien keskustoista molemmilta puolilta tunturia. Niillä on pienten lasten helppo opetella ensimmäiset suksiaskeleensa ja yhdessä koko perheen kanssa tutustua hauskaan hiihtoharrastukseen. Laduilla ja tulistelupaikoilla tapaat vanhoja tuttuja tai luoda uusia tuttavuuksia. Yhteishenki on hyvä, ja hiihtäjät tervehtivät iloisesti toisiaan. Jokainen liikkuu vauhdillaan ja tyylillään, perinteisesti tai vapaalla tai vaikkapa vetoahkiossa istuen.

Molemmissa kylissä on myös ladut koirien kanssa hiihtäville. Näin lemmikkikin saa nauttia Ylläksen maisemista. Koiraladuista löydät lisätietoa sivun vasemmanpuoleisesta valikosta.

Usein jo lokakuussa pääsee hiihtämään ylhäällä tunturissa olevalla lämpöladulla. Se kiertelee tunturin puurajassa, missä pakkasta on jopa puolet vähemmän kuin alempana kylissä. Lämpölatu on valaistu ja yhdistää Äkäslompolon ja Ylläsjärven. Lämpöladulle pääsee molempien kylien keskustoista myös valaistua reittiä myöten.

Pitkä hiihtokausi mahdollistaa kunto- ja kilpaurheilijoiden pitkän ja säännöllisen harjoittelun. Ladulla kohtaat eri maiden huippuhiihtäjiä tai kotimaisten seurojen hiihtojoukkueita, joille Ylläksen latureitit ovat jo jokavuotisia harjoittelumaastoja. Hiihtopuitteet Ylläksellä ovat omaa luokkaansa juuri hyvin hoidettujen latujen, laajan valaistuksen, lämpölatujen, monipuolisten reittien, latukahviloiden ja vivahteikkaan maaston ansiosta.

Latujen hoitoluokat

Ylläksen hiihtokausi alkaa, kun lumi tulee maahan ja jatkuu vappuun saakka. Ylläksen latuverkosto on jaettu kolmeen hoitoluokkaan:

•I-luokan latuja hoidetaan tarpeen mukaan päivittäin ensilumilta alkaen. •II-luokan ladut hoidetaan 1.2.–1.5. tarpeen mukaan joka kolmas päivä, tai jos lunta sataa yli 3 cm. Poikkeuksena Hannukaisen, Kurtakon ja Ahvenkankaan ladut, jotka hoidetaan myös joulun ja loppiaisen välisen ajan. •III-luokan latuja hoidetaan 15.2.–1.5. tarpeen mukaan vähintään kerran viikossa (lumisateesta tai -myskystä max 36 tuntia). •Myllyhiihdon latu hoidetaan keskiviikoisin klo 10 mennessä. •Aakenushiihdon latu hoidetaan torstaina klo 10 mennessä. Latujen luokat on merkitty Ylläksen latukarttaan.

Latufaktaa •Sähköinen latukartta •Latuja 330 km •Valaistua latua 38 km •Ensimmäiset ladut avataan yleensä lokakuussa heti pakkasten tultua •Hiihtolatujen korkeus merenpinnasta 191 - 540 m •Kaikki ladut soveltuvat myös luisteluhiihtoon •14 latukahvilaa •25 laavua ja kotaa •2 koiralatua •2 koirapolkua •Välinevuokraamoita •Voitelupalveluita •Hiihtokouluja

Laskettelu

Ylläs on Ykkönen

"Ylläs on Ykkönen" slogan viittaa ennen kaikkea Ylläksen rinteisiin ja latuihin, jotka molemmat ovat tutkitusti käyttäjien mielestä maamme aatelia. 63 rinnettä takaavat monipuolisen ja runsaan tarjonnan niin lapsille kuin aikuisille, aloittelijoille kuin taitajille, laskettelijoille, lumilautailijoille kuin telemarkinkin harrastajille. Ylläksellä laskettavaa riittää koko lomaviikoksi!

Ylläksen rinteet ovat yksinkertaisesti sanoen Suomen parhaat. Rinteet ovat vaihtelevia ja tyydyttävät jokaisen mäenkuluttajan tarpeet. Rinnekilometrejä löytyy enemmän kuin mistään muusta Suomen keskuksesta. Alueen kaikkien rinteiden laskemiseen ei välttämättä edes pari päivää riitä. Turvallisuutta ajatellen rinteet ovat riittävän leveitä ja jokaiselle taitotasolle löytyy sopiva rinne, mikä edelleen lisää turvallisuutta. Siirtymät rinteeltä toiselle sujuvat helposti ja lautailijatkin kiittelevät siirtymisen helppoutta (ei kävelyä).

Lasten omat hiihtomaat, pomppurinne, seikkailumetsä, formulamäki, tenava- ja perherinteet sekä koulurinteet takaavat koko perheen viihtymisen Ylläksen rinteissä.

Kun taitoa on karttunut tarpeeksi voivat nuoremmat ja miksei vanhemmatkin siirtyä vaikkapa Park’ille tai Streetille, joita tunturista löytyy useampia. . Alppimaista tunnelmaa saat kokeilemalla Suomen pisimpiä rinteitä, kolme kilometriä pitkiä Jättipitkää ja Ylipitkää.

Maailmancup-rinne, Fis-vauhtirinne, Superrinne ja Haipakka tarjoavat haastetta tosi laskijalle ja toimivat samalla useiden eri kisojen näyttämönä, sillä ne kaikki ovat kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) hyväksymiä kisarinteitä pujotteluun ja suurpujotteluun. Näistä Maailmancup-rinne on muuten Suomen ainoa FIS:n hyväksymä Super-G ja syöksyrinne.

Lautailijoille Lautailija löytää Ylläkseltä kaiken tarvitsemansa, eivätkä siirtymät rassaa hermoja, vaan liikkuminen käy kätevästi rinteestä toiseen. Ylläs-Skin Fun park ja Junior park, Sport Resort Ylläksen Ylläspark ja Mountain Dew Juniorpark tarjoavat lähes loputtomasti tilaa temppuiluun niin taitajille kuin harjoittelijoillekin ja jos sekään ei riitä, niin sitten lauta kohti metsää ja offareita...

Telemark Ylläs on SE telemark-tunturi. Telluilijat ovat olleet osa Yllästä ja toisaalta Ylläs on tärkeä osa telemark-harrastusta Suomessa. Tunturi rinteineen ja loistavine vaellusmaastoineen tarjoaa parhaan mahdollisen ympäristön lajin harrastukselle.

Offarit Ylläksen rinnealueiden ulkopuolella aukeaa rajattomat mahdollisuudet off-piste hiihdolle. Olit sitten vaellushiihtäjä, telemarkkaaja, lautailija tai alppinisti ovat mahdollisuudet niin pitkään offarivaellukseen kuin lyhyeen tuikkaukseen syvässä lumessa rinteen vieressä. Kellostapulin pohjoisseinämän laskeneet muistavat paikan varmasti aina ja Luosukurun retkeen voivat osallistua kaikki harrastuksessaan vähän pidemmälle päässeet. Se on myös helpoiten saavutettavissa oleva ja turvallisin paikka nauttia syvän lumen riemuista lumisateiden jälkeen


Ylläksen Yöpuu

sijaitsee Äkäslompolon keskustassa Jounin kaupan vieressä, kävelymatkan päässä kaikista palveluista. Yöpuulla on tarjolla kahdeksan 2-9 hengen hyvin varusteltua mökkiä ( 45 – 85 m2 ). Nyt meiltä saa myös aamupalat, päivälliset ja tarvittaessa täydellisen ruokahuollon, kysy lisää! Yrityksille myös kokoustilat ja tarvikkeet.

Majoitus Käytössäsi on 8 erikokoista (2 – 11 hlö), savutonta mökkiä ja huoneistoa, kaikki täysin varustettuja. Lisäksi myös ohjelmapalveluja ympäri vuoden.

Majoitukseen kuuluvat aina myös loppusiivous, liinavaatteet ja takkapuut ja langaton internet-yhteys sekä lapsille sängyt, tuolit, vaunut ja hiihtoahkiot.

Ylläksen parhaalla paikalla, avoinna ympäri vuoden!