Eurooppa

Malline:Tämä artikkeli Malline:Maanosa Malline:Teemasivu Eurooppa on maanosa, jota rajaavat Atlantin valtameri lännessä, Pohjoinen jäämeri pohjoisessa, Uralvuoret ja Uraljoki idässä, Kaspianmeri, Kaukasusvuoret ja Mustameri kaakossa sekä Välimeri etelässä. Eurooppa muodostaa Aasian kanssa laajan Euraasian mantereen, jonka läntisen viidenneksen se käsittää. Pinta-alaltaan (noin 10,3 miljoonaa neliökilometriä) Eurooppa on maailman toiseksi pienin maanosa, hieman suurempi kuin Oseania. Euroopassa asuu hieman yli 800 miljoonaa ihmistä, joten se on asukasluvultaan kolmanneksi suurin maanosa Aasian ja Afrikan jälkeen. Euroopassa on 50 valtiota.

Nimen alkuperä

Nimi Eurooppa on mahdollisesti peräisin kreikkalaisen mytologian prinsessa Europasta, joka joutui härän hahmon ottaneen Zeuksen sieppaamaksi. Toisen teorian mukaan nimi tulee foinikialaisten auringonlaskua merkitsevästä sanasta ereb.

Matkailuneuvonta

• Alankomaat - Matkaopas

• Kreikka - Matkaopas

• Ranska - Matkaopas

• Italia - Matkaopas

• Espanja - Matkaopas

• Kroatia - Matkaopas

• Malta - Matkaopas

• Serbia - Matkaopas

• Montenegro - Matkaopas

• Iso-Britannia - Matkaopas

• Tšekki - Matkaopas

• Monaco - Matkaopas

• Slovenia - Matkaopas

Euroopan määritelmä

Usein Euroopalle piirretään useita erilaisia rajoja, jotka perustuvat poliittisiin, taloudellisiin, kulttuurisiin tai käytännöllisiin näkökohtiin. Tämä on johtanut siihen, että on monta eri Eurooppaa, jotka eivät ole identtisiä keskenään. Eri maita on luettu mukaan tai jätetty pois sen mukaan, minkä piirteiden on katsottu olevan keskeisiä Euroopan määrittelyn kannalta.

Keskiajalla Don-jokea pidettiin yleisesti Euroopan itärajana.<ref>Iso tietosanakirja, 3. osa (Edom-Gotthielf), art. Eurooppa, Otava 1933</ref> Ural-vuoristoa on pidetty maanosien rajana 1500-luvulta lähtien, jolloin se oli myös Venäjän itärajana. Käsitykset siitä, missä kohdassa Euroopan kaakkoisraja kulkee Mustanmeren ja Kaspianmeren välillä, ovat myöhemminkin olleet vakiintumattomia ja vaihdelleet myös poliittisista syistä. Nykyisin rajan katsotaan tässä kohdassa tavallisimmin kulkevan Kaukasus-vuoristossa Venäjän etelärajan kohdalla tai lähellä sitä, jolloin Georgia, Armenia ja Azerbaidžan luetaan Aasiaan kuuluviksi. Kun viimeksi mainitut kuuluivat vielä Neuvostoliittoon, ne luettiin kuitenkin toisinaan Eurooppaan kuuluviksi ja maanosien rajan katsottiin kulkevan Neuvostoliiton silloista etelärajaa Kaspianmereen saakka. Toisinaan kuitenkin Kaukasiaa on kokonaisuudessaan pidetty Aasiaan kuuluvana ja maanosien rajan katsottu kulkevan Asovanmeren perukasta Volgan suulle.<ref>Otavan Suuri Ensyklopedia, 2. osa (Cid-Harvey), art. Eurooppa, Otava 1977, ISBN 951-1-04170-3</ref>

Kaikki nykyisen maantieteellisen määritelmän mukaiset Euroopan maat ovat Valko-Venäjää ja Vatikaanivaltiota lukuun ottamatta jäseninä laajassa Euroopan valtioiden yhteistyöjärjestössä, Euroopan neuvostossa, johon kuuluvat myös tavallisesti Aasian puolelle luetut Georgia, Armenia ja Azerbaidžan.

Nykyään termiä Eurooppa käytetään lisääntyvässä määrin tarkoitettaessa Euroopan unionin jäsenmaita.<ref>Eurooppanaisia ja Eurooppa-ongelmia Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2005</ref> Tällä hetkellä liitossa on 27 maata (joista Kypros kuuluu maantieteellisesti Aasiaan). Lisäksi muutamat maat neuvottelevat jäsenyydestä, ja useiden muiden maiden uskotaan aloittavan neuvottelut tulevaisuudessa. EU-keskeisen käytännön perusteella esimerkiksi Suomi ja Ruotsi eivät ole kuuluneet Eurooppaan ennen vuotta 1995, eivätkä Norja tai Sveitsi ole siihen koskaan kuuluneet. Talouspoliittisena käsitteenä Euroopalla voidaan tarkoittaa myös Euroopan talousaluetta, johon kuuluvat EU-maiden lisäksi Norja, Islanti, ja Liechtenstein.

Euroopan poliittinen kartta

Euroopan alaryhmittymiä:

• Euroopan neuvosto
• Euroopan talousalue
• Euroopan unioni
• Schengen-alue
• Euroalue
• Fennoskandia
• Balkan
• Baltian maat
• Benelux
• Britteinsaaret
• Keski-Eurooppa
• Itä-Eurooppa
• Pohjois-Eurooppa
• Etelä-Eurooppa
• Länsi-Eurooppa
• Iberian niemimaa
• Pohjoismaat
• Skandinavia
• Visegrád-ryhmä

Historia

{{Pääartikkeli|Euroopan historia Euroopan kulttuuriperintö pohjautuu etenkin antiikin Kreikkaan, Rooman valtakuntaan ja Lähi-idästä tulleeseen kristinuskoon.

1400-luvulta lähtien eurooppalaiset valtakunnat, erityisesti Espanja (aiemmin Kastilia), Portugali sekä myöhemmin Alankomaat, Ranska ja Britannia (aiemmin Englanti) rakensivat suuria kolonialistisia imperiumeja Afrikkaan, Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan sekä Aasiaan.

Teollinen vallankumous alkoi Euroopassa 1700-luvun lopulla ja kiihdytti osaltaan raaka-aineiden ja markkina-alueiden kysyntää.

Merkittävä vaihe Euroopan historiassa on myös toisen maailmansodan jälkeen vallinnut poliittinen tila. Kylmän sodan aikana Eurooppa oli jaettu kahteen suureen poliittiseen ja taloudelliseen blokkiin: sosialistisiin valtioihin Itä-Euroopassa ja kapitalistisiin valtioihin Länsi-Euroopassa. Vuoden 1990 tietämillä itäblokki hajosi.

Maantiede

Euroopan topografinen kartta

Pääartikkeli: Euroopan maantiede

Eurooppa on oikeastaan vain ryhmä Euraasian läntisiä niemimaita, joita ovat Itämeren erottamat Fennoskandia ja Keski-Eurooppa sekä jälkimmäisestä pohjoiseen erkanevat Bretagnen niemimaa ja Jyllanti sekä etelään Välimereen erkanevat Iberian niemimaa, Italia ja Balkan<ref>Malline:Cite web </ref>. Venäjälle tultaessa niemimaa levenee, kunnes se kohtaa Aasian rajan Uralvuorilla.

Euroopan pinnanmuodot vaihtelevat paljon pienillä etäisyyksillä. Eteläosassa on useita vuoristoja, merkittävimpinä Alpit, Pyreneet, Karpaatit ja Kaukasus Aasian rajan tuntumassa. Pohjoisessa on laaja ja alava Pohjois-Euroopan tasanko, ja vuoristoja on Skotlannissa sekä Skandit Skandinaviassa. Euroopan alueella sijaitsee useita suuria saaria, kuten Iso-Britannia, Islanti ja Irlanti.

Maantieteellisiä ääripäitä

• korkein vuori: näkökulmasta riippuen Mont Blanc (4 808 m) tai Elbrus (5 642 m)<ref>Mont Blanc, France/Italy Peakbagger.com</ref>
• suurin järvi: Kaspianmeri, kokonaan Euroopassa sijaitsevista Laatokka
• pisin joki: Volga (3 685 km)
• suurin saari: Iso-Britannia (219 000 km²)
• mantereen ääripisteet: Nordkinn, Norja (71°8' N), Cabo da Roca, Portugali (9°31' W), Punta Marroqui, Espanja (36°0' N), Uralvuorten pohjoisosa (n. 63° E)

Ilmasto ja kasvillisuus

Euroopan eteläosat kuuluvat subtrooppiseen ilmastovyöhykkeeseen, mutta suurin osa kuuluu lauhkeaan vyöhykkeeseen. Vain kaikkein pohjoisimmat osat kuuluvat kylmään vyöhykkeeseen. Euroopassa, kuten muuallakin maapallolla paikallinen kasvillisuus on määräytynyt lämpötilan ja sateisuuden mukaan. Euroopassa on Golf-virran lämmittävän voiman ansiosta varsin subtrooppinen kasvillisuus. Euroopan pohjoisosissa, Jäämeren rannikolla maasto on puutonta ja vähäisen haihtumisen takia hyvin soista tundraa. Tyypillisiä alueen kasvilajeja ovat runsailla soilla kasvava tupasvilla ja rahkasammal, sekä yleisesti kaikkialla Pohjois-Euroopan tundralla kasvavat vaivaiskoivu ja variksenmarja. Euroopan tundraseuiduilla talvet ovat kylmiä, ja yhtämittaiset pakkasjaksot kestävät yleensä lokakuulta huhtikuulle. Kesät ovat lyhyitä ja helteitä saadaan vain harvoin. Europpan tundraseuduilla sateet painottuvat loppukesään.

Etelämpänä saavutaan metsänrajalle, mistä alkaa pohjoinen havumetsävyöhyke, taiga. Skandinaviassa metsänrajan muodostaa tunturikoivu noin 70-71 leveyspiirillä, Venäjällä sen muodostaa lähinnä mänty. Etelämpänä Skandinaviassa ensin mänty syrjäyttää koivun kanssa tunturikoivun noin 68-69 leveyspiirien tienoilla, ja edelleen etelämpänä kuusi yleistyy ajaen männyn ja koivun karuimmille kasvupaikoille viimeistään noin 66-65 leveyspiirille tultaessa. Näillä seuduin kasvillisuus on havumetsävyöhykettä tyypillisimmillään: kuusi-koivumetsiä rehevillä mailla ja männiköitä kuivilla mailla. Kaikkein kosteimmilla mailla on kuitenkin yleisesti turvesoita. Sama kasvillisuustyyppi jatkuu tästä vielä pitkälle etelään, noin 60. leveyspiirille saakka. Pohjois-Euroopan havumetsät kasvavat alueella jonka kesät vaihtelevat viileästä kuumaan vuodesta riippuen, ja talvet ovat pääsääntöisesti kylmiä ja lumisia. Sateet painottuvat syksyyn, ja tuulisinta on loppusyksystä ja alkutalvesta.

60 leveyspiirin tuntumassa taiga alkaa Euroopassa vaihettua ensin sekametsiksi, lopulta paljon etelämpänä Keski-Euroopalle tyypillisiksi lehtimetsiksi, idässä myös aroiksi. Sekametsien piirteitä alkaa näkyä pohjoisesta etelään tultaessa Suomen etelä-ja lounaisrannikolla, Tukholman seudulla Ruotsissa, Norjassa taas jo niinkin pohjoisessa kuin Trondheim, mikä johtuu Golfvirran lämmittävästä vaikutuksesta. Selvin merkki sekametsävyöhykkeen läheisyydestä näkyy Etelä-Suomessa esimerkiksi runsaasta lehti-ja sekametsille tyypillisestä kevätaspektista valkovuokkoineen. Sekametsäalue eli hemiboreaalinen vyöhyke ulottuu noin 60. leveyspiiriltä 55. leveyspiirille, eli tämän kasvillisuustyypin pääaluetta ovat Etelä-Ruotsi, Etelä-Norja, Baltian maat, osa Valko-Venäjää ja osa Venäjää. Tyypillisesti sekametsissä on sekä taigan että lauhkeiden lehtimetsien piirteitä. Rehevillä mailla vallitsevat tyypillisesti kuusi- ja lehtipuuvaltaiset sekametsät, joissa kuusien rinnalla kasvaa runsaasti koivua, haapaa, pihlajaa, raitaa, vaahteraa, tammea, lehmusta, jalavaa ja pähkinä­pensasta. Lännessä, kuten Etelä-Ruotsissa kasvaa myös pyökkiä. Karuilla seuduilla on lähinnä männiköitä, kuten taigallakin. Pohjois-Euroopan sekametsien alueella talvet voivat olla joko hyvin kylmiä ja lumisia, tai lauhoja ja sateisia, riippuen vuodesta. Kesät ovat pääsääntöisesti lämpimiä, vain harvoin hyvin viileitä. Sateet painottuvat syyskuukausiin, mutta sadantaa tapahtuu vuoden ympäri.

55. leveyspiiriltä aina 45. leveyspiirille saakka kasvillisuus on kosteilla seuduilla lehtimetsää, Itä-Euroopan kuivemmilla seudulla taas joko sekä lehtimetsän ja arokasvillisuuden muodostamaa metsäaroa, hieman harvempaa puistoaroa, tai aivan puhdasta aroa. Vuorten rajaamassa Unkarin altaassa kasvaa myös kuivaa aroa, paikallisittain pustaa. Lehtimetsäisillä seuduilla on hyvin monenlaisia metsätyyppejä. Kosteikkojen varsilla kasvaa saarni-ja tervalepikköjä, pyökki hallitsee parhaimmilla paksumultaisilla kasvupaikoilla, hieman karummilla paikoilla valtalajeja ovat tammi, koivu ja lehmus, kaikkein karuimmilla metsämailla kasvaa lähinnä mäntyä ja katajaa. Metsäaroilla kasvaa puina lähinnä tammea, mutta siellä kasvaa myös runsaammin tiettyjä juuri metsäaroille sopeutuneita valoa kaipaavia spesialisteja kuten omenapuita. Arokasvillisuus muistuttaa lännessä, ja metsäaroilla monin paikoin niittyä, tai ketoa kukkineen ja ruohikkoineen, mutta edelleen itään päin mentäessä vain sitkeimmät ruoholajit menestyvät, ja maisema muuttuu tasaisen yksipuoliseksi ruohomereksi. Lehtimetsävyöhykkeen talvia luonnehtii äärimmäinen ailahtelevuus. Keski-Euroopan talvi voi olla kokonaan lumeton, myrksyinen ja leuto. Joskus kuitenkin esiintyy pitkiäkin pakkasjaksoja keskitalvesta. Pysyvää lumipeitettä ei lehtimetsävyöhykkeellä saada. Kesät ovat yleensä miellyttävän lämpimiä, joskus tukalankin kuumia. Sateet painottuvat syksyyn ja talveen. Aroseuduilla ilmasto on äärevämpi.

45. leveyspiirin tuntumassa Euroopassa kasvillisuus on vielä edelleen lehtimetsää, idässä aroa. Kuitenkin etelämmäs mentäessä ilmasto alkaa hiljalleen muuttua talvisateiden ilmastoksi, mikä näkyy myös kasvillisuudessa. Lännessä talveksi lehtensä tiputtavien lehtipuiden rinnalle ilmaantuu heti 45. leveyspiirin eteläpuolella myös nahkealehtisiä ainavihantia lehtipuita, kuten korkkitammia. Tämä välimerenkasvillisuuden ja lehtimetsien vaihettumisvyöhyke on nähtävissä Espanjan pohjoisrannikolla, Pohjois-Italiassa ja Etelä-Ranskassa selvimmin. Idässä arot törmäävät sen sijaan vuoristoihin, kuten Kaukasukseen, jonka rinteillä kasvaa hyvin monimuotoisia metsiä. Tämä vyöhyke sijaitsee ilmastovyöhykkeellä, jota luonnehtii leudot runsassateiset, jopa myrkyiset talvet ja vähäsateisemmat kuumat kesät. Sadantaa saadaan kuitenkin vuoden ympäri ja talven kylmimpään aikaan lämpötila voi päivisin olla vain muutama lämpöaste.

Varsinaista Välimeren kasvillisuutta kasvaa Euroopassa lähinnä kaikkialla Välimeren rannoilla, mutta myös pienenä erillisenä "taskuna" Krimin niemimaan eteläkärjessä vuorten ja meren välissä Mustanmeren rannikolla. Välimeren kasvillisuus lienee maapallon yksi monimuotoisimmista kasvillisuustyypeistä. Alueella kasvaa niin nahkealehtisiä sankkoja ainavihantia metsiä, korkeita metsämäisiä piikkipensastoja, matalampia tiheitä pensastoja siellä täällä kasvavine nahkealehtisine puineen, suuria kosteikkoja ja marskimaita jokien suistoilla jne. Kaikkein kuivimmilla seuduilla kasvaa jopa puoliaavikon kasveja yhdessä nahkealehtisen matalan pensaston kanssa. Välimeren kasvillisuus on rehevintä seuduilla, joissa on runsaimmat talvisateet. Kesällä ja alkusyksyllä koko alueella on lähes sateetonta ja kuumaa, mutta sateisen talven jälkeen maalis-huhtikuussa luonto on hyvin rehevää ja täydessä kukassa. Kesän kuivan kauden aikana kasvien, kuten sitruspuiden, mantelipuiden, korkkitammen ja oliivien hedelmät taas kypsyvät.

Euroopan valtiot

Valtio	Pinta-ala (km²)	Asukasluku (arvio 1.7.2002)	Väestötiheys (as. / km²)	Pääkaupunki	valtiomuoto	viralliset kielet	valuutta
Etelä-Eurooppa:	2 474 861,39	248 791 884	100,5
Malline:Albania	28 748	3 544 841	123,3	Tirana	tasavalta	albania	lek
Malline:Andorra	468	68 403	146,2	Andorra la Vella	ruhtinaskunta	katalaani	euro
Malline:Bosnia ja Hertsegovina	51 129	4 448 500	77,5	Sarajevo	liittovaltio	bosnia, serbia, kroatia	Bosnian ja Hertsegovinan vaihdettava markka
Malline:Bulgaria	110 910	7 621 337	68,7	Sofia	tasavalta	bulgaria	Bulgarian leva
Malline:Espanja	504 758	47 077 100	80,4	Madrid	perustuslaillinen monarkia	espanja	euro
Malline:Italia	301 230	57 715 625	191,6	Rooma	tasavalta	italia	euro
Malline:Kreikka	125 911	13 256 317	81,5	Ateena	tasavalta	kreikka	euro
Malline:Kroatia	56 542	4 390 751	77,7	Zagreb	tasavalta	kroaatti	kuna
Malline:Kyproksen tasavallan lippu Kypros Kypros kuuluu maantieteellisesti Lähi-itään.	5 995	780 133	130,1	Nikosia	tasavalta	kreikka, turkki	euro
Malline:Makedonia	25 333	2 054 800	81,1	Skopje	tasavalta	makedonia	Makedonian denaari
Malline:Malta	316	397 499	1 257,9	Valletta	tasavalta	malta, englanti	euro
Malline:Monaco	1,95	31 987	16 403,6	Monaco	ruhtinaskunta	ranska	euro
Malline:Montenegro	13 812	616 258	48,7	Podgorica	tasavalta	montenegro, albania, serbia	euro
Malline:Portugali	91 568	10 409 995	110,1	Lissabon	tasavalta	portugali	euro
Malline:Romania	238 391	21 698 181	91,0	Bukarest	tasavalta	romania	Romanian leu
Malline:San Marino	61	27 730	454,6	San Marino	tasavalta	italia	euro
Malline:Serbia	88 361	7 495 742	89,4	Belgrad	tasavalta	serbia	Serbian dinaari
Malline:Slovenia	20 273	2 337 945	95,3	Ljubljana	tasavalta	sloveeni	euro
Malline:Turkki Turkki sijaitsee maantieteellisesti suurimmaksi osaksi Aasiassa. Bosporinsalmen länsipuolinen osa Turkkia kuuluu Eurooppaan.	783 562	70 586 256	93	Ankara	tasavalta	turkki	Turkin liira
Malline:Vatikaanin lippu Vatikaani	0,44	900	2 045,5	Città del Vaticano	absoluuttinen vaalimonarkia, teokratia	italia	euro
Itä-Eurooppa:	20 777 073	232 642 107	11,2
Malline:Armenia 1	29 800	3 229 900	101	Jerevan	tasavalta	armenia	Armenian dram
Malline:Azerbaidžan Azerbaidžan sijaitsee maantieellisesti Aasiassa ja Euroopassa jonka Etelä-Kaukasian niemimaa erottaa ne toisistaan	39 730	4 198 491	105,7	Baku	tasavalta	azeri	manat
Malline:Georgia Georgia sijaitsee maantieellisesti Aasiassa ja Euroopassa jonka Etelä-Kaukasian niemimaa erottaa ne toisistaan	69 700	4 661 473	64	Tbilisi	tasavalta	georgia	Georgian lari
Malline:Kazakstan Kazakstan sijaitsee maantieteellisesti suurimmaksi osaksi Aasiassa. Uraljoen länsipuolinen osa Kazakstania kuuluu Eurooppaan.	2 717 300	15 185 844		Astana	tasavalta	kazakki ja venäjä	tenge
Malline:Moldova	33 843	4 434 547	131,0	Chișinău	tasavalta	moldova	Moldovan leu
Malline:Ukraina	603 700	48 396 470	80,2	Kiova	tasavalta	ukraina	Ukrainan hryvnia
Malline:Valko-Venäjä	207 600	10 335 382	49,8	Minsk	tasavalta	valkovenäjä, venäjä	Valko-Venäjän rupla
Malline:Venäjä Venäjä sijaitsee maantieteellisesti suurimmaksi osaksi Aasiassa. Uralvuoriston länsipuolinen osa Venäjää kuuluu Eurooppaan.	17 075 400	142 200 000	26,8	Moskova	liittotasavalta	venäjä	Venäjän rupla
Länsi-Eurooppa:	936 752	150 468 507	160,6
Malline:Alankomaat	41 526	16 318 199	393,0	Amsterdam, Haag	perustuslaillinen monarkia	hollanti	euro
Malline:Belgia	30 510	10 274 595	336,8	Bryssel	perustuslaillinen monarkia	hollanti,ranska, saksa	euro
Malline:Irlanti	70 280	4 374 119	55,3	Dublin	tasavalta	englanti, iiri	euro
Malline:Luxemburg	2 586	448 569	173,5	Luxemburg	perustuslaillinen monarkia	luxemburg, saksa, ranska	euro
Malline:Ranska	547 030	59 765 983	109,3	Pariisi	tasavalta	ranska	euro
Malline:Yhdistynyt kuningaskunta	244 820	62 100 835	244,2	Lontoo	parlamentaarinen monarkia	englanti	Englannin punta
Keski-Eurooppa:	922 752	153 061 220	165,9
Malline:Itävalta	83 858	8 169 929	97,4	Wien	liittotasavalta	saksa	euro
Malline:Liechtenstein	160	32 842	205,3	Vaduz	perustuslaillinen monarkia	saksa	Sveitsin frangi
Malline:Puola	312 685	38 625 478	123,5	Varsova	tasavalta	puola	Puolan zloty
Malline:Saksa	358 021	83 251 851	233,2	Berliini	liittotasavalta	saksa	euro
Malline:Slovakia	48 845	5 422 366	111,0	Bratislava	tasavalta	slovakia	euro
Malline:Sveitsi	41 290	7 301 994	176,8	Bern	valaliitto	saksa, ranska, italia, retoromaani	Sveitsin frangi
Malline:Tšekki	78 866	10 256 760	130,1	Praha	tasavalta	tšekki	Tšekin koruna Malline:!-!Malline:Unkari||Malline:Nts||Malline:Nts||Malline:Nts||Budapest||tasavalta||unkarin kieli||Unkarin forintti
Pohjois-Eurooppa:	1 432 323	31 616 977	22,1
Malline:Islanti	103 000	279 384	2,7	Reykjavík	tasavalta	islanti	Islannin kruunu
Malline:Latvia	64 589	2 366 515	36,6	Riika	tasavalta	latvian kieli	Latvian lati
Malline:Liettua	65 200	3 601 138	55,2	Vilna	tasavalta	liettua	Liettuan litas
Malline:Norja	324 220	4 525 116	14,0	Oslo	perustuslainen monarkia	norja	Norjan kruunu
Malline:Ruotsi	449 964	9 256 744	19,7	Tukholma	perustuslainen monarkia	ruotsi	Ruotsin kruunu
Malline:Suomi	336 593	5 612 537	15,4	Helsinki	tasavalta	suomi, ruotsi	euro
Malline:Tanska	43 094	5 368 854	124,6	Kööpenhamina	perustuslaillinen monarkia	tanska	Tanskan kruunu
Malline:Viro	45 226	1 415 681	31,3	Tallinna	tasavalta	viro	euro
Yhteensä:	26 650 000	731 000 000	70

• ¹ Armenian ja Kyproksen katsotaan kuuluvan maantieteellisesti Aasiaan, mutta kulttuurisesti ja historiallisesti Eurooppaan.

Epäitsenäiset valtiot

valtio	pinta-ala (km²)	asukasluku	asukastiheys (per asukas km²)	pääkaupunki	emämaa
Abhasia	8 432	216 000	29	Suhumi	julistautunut Georgiasta itsenäiseksi mutta vain viiden valtion tunnustamana
Ahvenanmaa	1 552	26 008	16,8	Maarianhamina	Malline:Suomi
Färsaaret	1 399	46 011	32,9	Tórshavn	Malline:Tanska
Gibraltar	5,9	27 714	4 697,3	Gibraltar	Malline:Britannia
Malline:Guernsey	78	64587	828,0	St. Peter Port	Malline:Britannia
Mansaari	572	73 873	129,1	Douglas	Malline:Britannia
Malline:Jersey	116	89 775	773,9	Saint Helier	Malline:Britannia
Kosovo	10 887	1 804 838	220	Pristina	Kuulunut Serbiaan autonomisena alueena; julistautui itsenäiseksi vuonna 2008; suurin osa kansainvälisestä yhteisöstä tunnustanut itsenäisyyden.
Vuoristo-Karabah	11 458	138 800	12	Stepanakert	Alue on irtautunut Azerbaidžanista yksipuolisesti vuonna 1991, mutta mikään muu maa ei ole tunnustanut sen itsenäisyyttä.
Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta	3 355	265,100	78	Nicosia	Pohjois-Kypros on vuonna 1983 perustettu valtio, mutta mikään muu maa ei ole tunnustanut sen itsenäisyyttä paitsi Turkki
Etelä-Ossetia	3 900	70 000	18	Tskhinvali	julistautunut Georgiasta itsenäiseksi mutta vain kolmen valtio tunnustamana
Malline:Norjan lippu Huippuvuoret ja Jan Mayen	62 049	2 868	0,046	Longyearbyen	Malline:Norja
Transnistria	4 163	537 000	133	Tiraspol	itsenäistynyt Moldovasta yksipuolisesti. Alue sijaitsee Moldovan kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisäpuolella eikä mikään valtio ole tunnustanut sitä.

Kaupungit

Euroopassa on 17 yli 1,5 miljoonan asukkaan kaupunkia. Vuoteen 1950 asti maailman suurimpien kaupunkien joukossa oli eurooppalaisia pääkaupunkeja, mutta kehitysmaiden väestönkasvu ja kaupungistuminen ovat muuttaneet tilanteen.

Väestö

Euroopassa asuu nykyisin noin 680 miljoonaa henkeä. Väkiluvun kasvu on hidasta verrattuna muihin maanosiin. Sen sijaan väestön ikääntyminen on nopeaa: vuonna 2005 yli 65-vuotiaiden osuus oli 16 prosenttia väestöstä, vuoteen 2050 mennessä sen on laskettu kasvavan 28 prosenttiin.<ref>The Geopolitics of world population change Center for Strategic & International Studies, 2007</ref>

Kielet

Euroopan pääaakkoset, Kypros ja Turkki on laskettu mukaan Malline:Legend Malline:Legend Malline:Legend Malline:Legend Malline:Legend

Euroopassa puhutaan noin 230 kieltä, mikä on vain 3 % maailman kielten lukumäärästä.<ref>Interactive Language Map The National Virtual Translation Center, 2007</ref> Indoeurooppalaisten kielten puhujia on yli 90 prosenttia. Suurimmat kieliryhmät ovat slaavilaiset, germaaniset ja romaaniset kielet.

Uskonnot

Malline:Pääartikkeli Eurooppalaisista noin 75 % on kristittyjä, 8 % muslimeja. Muslimeista suurin osa asuu Venäjän ja Turkin Euroopan-puoleisissa osissa, Bosnia-Hertsegovinassa ja Albaniassa.<ref>Muslims in Europe BBC, 2005</ref> Noin 17 % ei tunnusta mitään uskontoa. Juutalaisia on alle yksi prosentti.

Kirjallisuus

Suomeksi

• Ville Hytönen & Pauli Rautiainen (toim.): Uusi Atlantis. Puheenvuoroja Euroopan utopioista ja dystopioista. Turku. Savukeidas, 2009.
• Simo Sipola (toim.): Uuden Euroopan raunioilla. Helsinki. Teos, 2012.

Englanniksi

• Norman Davies: Europe: A History

Katso myös

• Euraasia
• Euroopan unioni

Aiheesta muualla

• Tietoa Euroopan maista

Malline:Commonscat Malline:Maanosat Malline:Maan alueet Malline:MetatietoMalline:Link FA

Malline:Link FA