Auta Wikitravelia kasvamaan muokkaamalla artikkelia! Opi tästä

Alankomaat

Kohteesta Wikitravel
Versio hetkellä 3. lokakuuta 2012 kello 17.41 – tehnyt 217.209.82.165 (keskustelu)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Alankomaat

Default Banner.jpg

Malline:Lupaava Malline:Valtion tiedot

Alankomaat (Malline:K-nl) eli Hollanti on valtio läntisessä Euroopassa. Yhdessä Curaçaon, Sint Maartenin ja Aruban kanssa se muodostaa Alankomaiden kuningaskunnan. Maa on myös yksi Euroopan unionin perustajavaltioista.

Alankomaat rajoittuu idässä Saksaan, etelässä Belgiaan ja pohjoisessa sekä lännessä Pohjanmereen. Lisäksi Alankomailla on maarajaa myös Ranskan kanssa Karibianmerellä sijaitsevan Saint-Martinin saaren kautta. Pinta-ala on 41 526 neliökilometriä ja väkiluku oli marraskuun 2009 alussa 16 564 029.<ref name="STATLI">Malline:Verkkoviite</ref> Alankomaiden pääkaupunki on Amsterdam, mutta hallitus sijaitsee Haagissa, joka on maan kolmanneksi suurin kaupunki. Maan toiseksi suurimmassa kaupungissa, Rotterdamissa, on Euroopan suurin satama. Maan neljänneksi suurin kaupunki on Utrecht. Maan tiheimmin asuttua aluetta (Etelä- ja Pohjois-Hollannin, Utrechtin ja Flevolandin provinssit) kutsutaan Randstadiksi.

Maantieteellisesti Alankomaat on ainutlaatuinen valtio maailmassa, sillä osa siitä sijaitsee merenpinnan tason alapuolella. Maapinta-alasta noin 20 prosenttia sijaitsee ja 21 prosenttia väestöstä asuu merenpinnan tason alapuolella.<ref>Malline:Verkkoviite</ref> Noin 50 prosenttia maapinta-alasta sijaitsee enintään metrin merenpinnan tason yläpuolella.

Alankomaita kutsutaan myös usein nimellä Hollanti, joka varsinaisesti tarkoittaa kahta Hollannin maakuntaa, Etelä- ja Pohjois-Hollantia, jotka kuuluvat maan kahteentoista maakuntaan. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ohjeiden mukaan Hollanti on suomen kielessä kelvollinen nimitys samaan tapaan kuin Alankomaat. Alankomaiden kansalaista kutsutaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan nimellä alankomaalainen tai hollantilainen.<ref>Maat, pääkaupungit ja kansalaisuudet Kotimaisten kielten tutkimuskeskus</ref>

Maantiede

Malline:Pääartikkeli

Alankomaat satelliittikuvassa toukokuussa 2000.
35 kilometriä pitkä aikanaan Zuiderzeen erottanut Afsluitdijk.
Hiekkadyynejä Seelannissa

Pinnanmuodot

Alankomaat on pieni, alava maa, jolla on pitkä rantaviiva Pohjanmerelle. Suuri osa maasta on alle 30 metriä merenpinnan yläpuolella. Laajat alueet maan etelä- ja pohjoisosissa ovat meren pinnan alapuolella.<ref name="BBCW"/> Esimerkiksi koko Flevolandin provinssi (jossa on maailman suurin tekosaari) on muodostettu valtaamalla merestä alaa patoamalla se ja kuivattamalla näin syntynyt polderi. <ref>Malline:Verkkoviite</ref> Kuivattamiseen on käytetty penkereitä, kanavia ja tuulimyllyjä, jolla pumpattiin vettä pois alueilta, jotka ovat nyt merenpinnan alapuolella.<ref>Droogmakerij de Beemster (Beemster Polder) Unesco World Heritage Center. Viitattu 13.3.2011 Malline:En</ref>

Maan korkein kohta Vaalserberg maan kaakkoisimmassa pisteessä on 322,7 metriä merenpinnan yläpuolella ja se kuuluu Ardennien vuoristoon.<ref>Malline:Verkkoviite</ref>

Pohjanmeren vuoden 1953 tulvakatastrofin jälkeen kehitettiin mittava patoamissuunnitelma Deltawerken Zeelandin suistoalueen tulvariskin vähentämiseksi. Työt käynnistettiin 1958, ja ne saatiin suurelta osin päätökseen vuonna 2002. Työmaa oli valtaisa, ensisijaisia ulompia penkereitä kohotettiin 3 000 kilometrin sekä toissijaisia 10 000 kilometrin matkalta. Uusien riskinhallintamenetelmien kehittämisen jälkeen on penkereitä vahvistettu uudelleen. Deltawerken on yksi suurimmista ihmiskunnan tekemistä rakennelmista.<ref>Malline:Verkkoviite</ref><ref>Malline:Verkkoviite</ref>

Maan jakaa kahteen pääosaan kolme jokea: Rein (Malline:K-nl), Waal ja Maas. Alankomaiden lounaisosa on itse asiassa yksi iso jokien suistoalue.<ref>Malline:Verkkoviite</ref>

Kallioperä

Alankomaiden vanhimmat kivet ovat peräisin kivihiilikaudelta. Slochterenin alueella kivihiilikauden kerrostuman pintakerros on hiekkakiveä. Alue tunnetaan maakaasuesiintymistään. Permikauden loppupuolella Alankomaiden pohjoisosiin muodostui suuria vuorisuolaesiintymiä.<ref name="DWG">Malline:Verkkoviite</ref>

Triaskauden jälkeen alkoi 20 miljoonaa vuotta kestänyt vaihe, jolloin syntyi sedimenttikiviä. Osa niistä sisältää öljyä, ja tällöin syntyivät öljykentät Pohjanmeren alle. Liitukaudella nykyinen Alankomaiden alue oli kokonaan meren alla. Kenotsooisella kaudella syntyneitä savikerrostumia kaivetaan nykyisin ylös tiilien tekemistä varten. Jääkaudet muuttivat maisemaa rajusti kerrostaen alueelle moreenia ja savea. Ne toivat myös suuria siirtolohkareita. Veiksel-jääkauden jäätikkö ei ulottunut Alankomaihin, mutta sen aikana alueelle tuli paljon hiekkaa.<ref name="DWG"/>

Jääkausien jälkeen maisemaa on muovannut merenpinnan nousu 10 000 vuoden ajan. Savea kerrostui aikaisempien turvemaiden päälle. Dyynit ovat alle kolmetuhatta vuotta vanhoja. Myös Drenthen ja Groningenin alueen laajat turvemaat ovat muodostuneet vasta jääkausien jälkeen.<ref name="DWG"/>

Ilmasto

Alankomaita hallitsee meri-ilmasto. Maa on enimmäkseen tasaista, ja joet ja kanavat tuovat kosteutta ja tasaavat lämpötiloja. Niinpä ilmastolliset erot ovat pieniä. Rannikolla on leudompaa kuin sisämaassa. Esimerkiksi Vlissingenissä vuoden kylmimmän kuukauden, helmikuun, keskimääräinen alin lämpötila on 1,7 astetta, ja lämpimimmän kuukauden elokuun keskimääräinen ylin 21,3 astetta. Sadetta saadaan kuukausittain 40–80 mm, mutta kesällä sadepäiviä on vähemmän ja sade silloin rankempaa.<ref name="BBCW">Country Guide Netherlands BBC Weather</ref><ref>Climatological Information for Vlissingen Royal Netherlands Meteorological Institute / WMO. Viitattu 13.3.2011</ref>

Sisämaata edustavassa De Biltissä on helmikuun keskimääräinen alin lämpötila -0,1 astetta, ja lämpimimmän kuukauden elokuun keskimääräinen ylin 22,3 astetta. Sadetilastot ovat samansuuntaiset kuin rannikollakin.<ref name="BBCW"/><ref>Climatological Information for De Bilt Royal Netherlands Meteorological Institute / WMO. Viitattu 13.3.2011</ref>

Sää vaihtelee päivästä ja vuodesta toiseen suuresti. Talvella sattuu kylmiä kausia, jotka kestävät viikosta kahteen kuukauteen, ja niiden aikana kanavat saattavat jäätyä jolloin niillä luistellaan. Joinakin talvina jäätä ei tule lainkaan.<ref name="BBCW"/>

Luonto ja luonnonsuojelu

Alankomaat kuuluu lauhkeaan lehtimetsävyöhykkeeseen. Metsä peittää 10 prosenttia maa-alasta. Lähes puolet metsistä on Gelderlandin ja Pohjois-Brabantin maakunnissa. Valtion politiikkaan kuuluu edistää metsien monimuotoista käyttöä talouden, virkistyksen, ympäristönsuojelun ja biodiversiteetin näkökulmista. Vuonna 2001 havumetsää oli noin 160 000 hehtaaria, lehtimetsää 100 000 hehtaaria. Yleisin havupuulaji on mänty, yleisin lehtipuu tammi. Lähes kaikki metsät ovat istutettuja, useimmat vuosina 1940–1980, ja yli satavuotiaat metsät ovat hyvin harvinaisia.<ref>Dutch forest monitoring network, design and results Alterra, Green World Research</ref>

Alankomaiden luonto kuuluu maailman tarkimmin tutkittuihin. Kattava lajiluettelo on julkaistu internetissä osana Encyclopedia of Life -hanketta.<ref>Dutch Species Catalogue Naturalis 2005 - 2011</ref> Maaliskuussa 2011 luettelossa oli yli 40 000 kasvi-, eläin- ja sienilajia.<ref>Nederlans Soortenregister Naturalis 2005 - 2011</ref>

Alankomaissa on kaksikymmentä kansallispuistoa. Niistä kaksi vanhinta, Hoge Veluwe ja Veluwezoom, syntyivät yksityisestä aloitteesta, ja valtio on perustanut 18 muuta 1980-luvun puolivälin jälkeen. Määritelmän mukaan puiston pinta-alan pitää olla ainakin tuhat hehtaaria, ja sillä pitää olla poikkeuksellisia luonnonarvoja.<ref>National Parcs in the Netherlands Samenwerkingsverband Nationale Parken</ref> Hoge Veluwessa tavataan saksanhirviä, metsäkauriita, mufloneita ja villisikoja.<ref>Fauna Hoge Velouve Malline:En</ref>

Historia

Malline:Pääartikkeli

Neljän päivän taistelu vuonna 1666 toisessa Englannin–Hollannin sodassa.
Rotterdam Saksan pommitusten jälkeen vuonna 1940.

Nykyisten Alankomaiden alue oli aiemmin kelttien asuttama, mutta 100-luvulla eaa. he joutuivat väistymään germaanikansojen (friisit, bataavit) tieltä. Alue liitettiin 50-luvulla eaa. Rooman valtakuntaan, ja kansainvaellusten myötä se tuli frankkien hallintaan, kuten nykyinen Belgiakin. Frankkien valtakunnan vuonna 843 tapahtuneen jaon jälkeen alue pirstoutui vähitellen pieniksi ruhtinaskunniksi, jotka myöhemmin joutuivat Burgundin alaisuuteen ja tulivat Maksimilian I:n avioliiton myötä 1477 Habsburgien omistukseen.<ref>Malline:Verkkoviite</ref>

Kaarle V antoi alueen perintönä Espanjan kuninkaalle Filip II:lle, jonka uskonnollisesti jyrkkä politiikka uskonvainoineen johti vapaussotaan reformoidun opin omaksuneissa Alankomaiden pohjoisissa maakunnissa. Ne julistautuivat itsenäisiksi Alankomaiden tasavallaksi (Yhdistyneet provinssit) vuonna 1581, kun taas eteläiset maakunnat (nykyinen Belgia) jäivät Espanjan yhteyteen.<ref>Malline:Verkkoviite</ref>

Saksa ja Espanja tunnustivat Alankomaat itsenäiseksi valtioksi Westfalenin rauhassa vuonna 1648. Rauhansopimus päätti kolmikymmenvuotisen sodan. Samalla päättyi myös Espanjan ja Alankomaiden Kahdeksankymmenvuotinen sota.<ref>Malline:Verkkoviite</ref>

Alankomaat oli vallannut jo vapaussodan aikana siirtomaa-alueita Itä-Intiassa ja laajensi myöhemmin siirtomaitaan muun muassa Etelä-Afrikassa. Samalla Alankomaista tuli tärkeä merenkulku- ja kauppavaltio. Se puolusti asemaansa kahdessa sodassa Englantia vastaan 1652–1654 ja 1665–1667 ja Ranskaa vastaan 1672. Vallankumoussodissa ranskalaiset kuitenkin valtasivat Alankomaat, josta tuli Ranskan alainen Batavian tasavalta. 1806 se muutettiin Napoleonin veljen Ludvigin hallitsemaksi Hollannin kuningaskunnaksi ja 1810 viimein liitettiin kokonaan Ranskan toiseen keisarikuntaan.<ref name="ING">Malline:Verkkoviite</ref>

Wienin kongressissa 1815 muodostettiin Alankomaiden kuningaskunta, jonka hallitsijaksi tuli Orania-Nassaun suvun Vilhelm I. Kuningaskuntaan liitettiin myös nykyinen Belgia, joka kuitenkin irrottautui itsenäiseksi kuningaskunnaksi 1830.<ref name="BGN"/> Vilhelm I luopui kruunusta 1840 poikansa Vilhelm II:n hyväksi. Tämän seuraajaksi tuli 1849 Vilhelm III, jonka jälkeen valtaistuimelle nousi täysi-ikäiseksi tultuaan 1898 kuningatar Vilhelmiina.<ref>Malline:Verkkoviite</ref> Kuningas Vilhem III:n kuoltua Juliana peri muun maan, mutta Luxemburg erosi itsenäiseksi entisen Nassaun herttua Aadolfin johtamaksi suurherttuakunnaksi.<ref>The Grand Duchy of Luxembourg Viitattu 13.3.2011 Malline:En</ref>

Alankomaat pysyi puolueettomana ensimmäisessä maailmansodassa ja julistautui puolueettomaksi myös toisen maailmansodan puhjetessa. Saksalaiset kuitenkin miehittivät maan 1940, jolloin kuningasperhe ja hallitus pakenivat Lontooseen. Alankomaat vapautettiin vasta vuonna 1945. Sodan päätyttyä kuningatar Vilhelmiina palasi takaisin 1945 ja luopui kruunusta 1948 tyttärensä Julianan hyväksi. Tämä puolestaan luovutti valtaistuimen 1980 tyttärelleen Beatrixille.<ref name="BGN">Background Note: The Netherlands US Department of State</ref>

Toisen maailmansodan jälkeen Alankomaat on tukeutunut länteen. Alankomaat liittyi Natoon ja oli Euroopan unionin edeltäjän, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustajajäseniä.<ref>Malline:Verkkoviite</ref> Siirtomaista on enää jäljellä Aruba, Curaçao ja Sint Maarten, kun Indonesia itsenäistyi 1949 ja Suriname 1975.<ref name="BBCTL">Timeline: The Netherlands BBC News</ref>

Politiikka

Kuningatar Beatrix.

Alankomaat on ollut perustuslaillinen monarkia vuodesta 1815. Monarkki nimittää hallituksen, jota johtaa pääministeri (Minister-president). Hallitukset ovat rakentuneet vuoroin keskustan ja vasemmiston, vuoroin keskustan ja oikeiston yhteistyölle.<ref name="BBCTL"/> Äänioikeuden saa 18 vuoden iässä.<ref name="CIA"/>

Parlamentti (Staten-Generaal) on kaksikamarinen, joka koostuu Alahuoneesta (Tweede Kamer; toinen kamari) sekä Senaatista (Eerste Kamer; ensimmäinen kamari). Alahuoneessa on 150 jäsentä, ja heidät valitaan yleisillä vaaleilla joka neljäs vuosi. Senaatilla, jolla on vähemmän vaikutusvaltaa kuin alahuoneella, on 75 jäsentä. Alahuoneen valintatavasta poiketen provinssien parlamentit, aina provinssi-parlamenttivaalien jälkeen, valitsevat ja nimittävät Senaatin jäsenet nelivuotiskaudelle.<ref name="CIA"/>

Alahuoneessa ovat edustettuina kristillisdemokraattis-konservatiivinen Christen Democratisch Appèl (vuoden 2010 vaaleissa 21 paikkaa), sosiaalidemokraattinen Partij van de Arbeid (30 paikkaa), vasemmistolainen Socialistische Partij (15), liberaali Volkspartij voor Vrijheid en Democratie (VVD; 31), konservatiivinen Partij voor de Vrijheid (vapauspuolue; PVV, 24 paikkaa), GroenLinks (vihervasemmisto, 10), protestanttien ChristenUnie (5), sosiaaliliberaali Democraten 66 (2) ja muut (5 paikkaa).<ref name="CIA"/>

Aluejako

Alankomaiden kartta
Aruban kartta.
Alankomaiden kuningaskunnan Karibian meren alueet

Alankomaiden Euroopassa oleva osa on jaettu kahteentoista provinssiin (Malline:K-nl).<ref name="CIA"/> Vuoden 2010 lopussa Karibialla olevien osien hallintoa muutettiin siten, että Alankomaiden Antillit hajoitettiin, Curaçaosta ja St Maartenista tuli autonomisia alueita ja niiden lisäksi muodostettiin kolme erityisasemassa olevaa kuntaa, Bonaire, St Eustatius ja Saba.<ref name="BBCTL"/>

Provinssit

provinssi

<ref>Malline:Verkkoviite</ref>

Pääkaupunki Pinta-ala Väkiluku 1.1.2010
Drenthen lippu Drenthe Assen 2 641 km² 490 981
Flag of Flevoland.svg Flevoland Lelystad 1 417 km² 387 881
Frisian flag.svg Friesland Leeuwarden 3 341 km² 646 305
Flag of Gelderland.svg Gelderland Arnhem 4 971 km² 1 998 936
Flag Groningen.svg Groningen Groningen 2 333 km² 576 668
Flag of Limburg (Netherlands).svg Limburg Maastricht 2 150 km² 1 122 701
North Brabant-Flag.svg Pohjois-Brabant 's-Hertogenbosch 4 916 km² 2 444 158
Flag of North Holland.svg Pohjois-Hollanti Haarlem 2 671 km² 2 669 084
Flag of Overijssel.svg Overijssel Zwolle 3 325 1 130 345
Utrecht (province)-Flag.svg Utrecht Utrecht 1 385 1 220 910
Flag of Zeeland.svg Seelanti Middelburg 1 787 381 409
Flag Zuid-Holland.svg Etelä-Hollanti Haag 2 814 3 505 611

Erityisasemissa olevat kunnat

provinssi

<ref>Special Municipalities Citypopulation</ref>

Pääkaupunki Pinta-ala Väkiluku 1.1.2010
Flag of Bonaire.svg Bonaire Kralendijk 288 km² 13 389
Flag of Sint Eustatius.svg Sint Eustatius Oranjestad 21 km² 2 886
Flag of Saba.svg Saba The Bottom 13 km² 1 737

Itsehallintoalueet

provinssi

<ref>Aruba Curacao Sint Maarten Citypopulation</ref>

Pääkaupunki Pinta-ala Väkiluku 1.1.2010
Flag of Aruba.svg Aruba Oranjestad 193 km² 107 138
Flag of Curaçao.svg Curaçao Willemstad 444 km² 142 180
Flag of Sint Maarten.svg Sint Maarten Philipsburg 34 km² 37 429

Väestö

Alankomaissa puhutaan pääosin hollantia, mutta maan pohjoisosassa on friisinkielinen ja eteläisimmässä osassa limburginkielinen vähemmistö. Itärajan tuntumassa puhutaan myös saksaa. Noin 70 prosenttia väestöstä puhuu sujuvasti englantia, 55–59 prosenttia saksaa ja 19 prosenttia ranskaa.Malline:Lähde

Vuoden 2005 arvion mukaan 80,9 prosenttia alankomaalaisista oli hollantilaisia ja friisejä, 2,4 prosenttia oli indonesialaisia, 2,4 prosenttia saksalaisia, 2,2 prosenttia turkkilaisia, 2 prosenttia surinamilaisia, 1,9 prosenttia marokkolaisia ja muita väestöryhmiä oli 6,8 prosenttia<ref>Demografie van de allochtonen in Nederland, Garssen, Joop, Han Nicolaas ja Arno Sprangers (2005)</ref>.

Uskonto

Alankomaiden väestö on uskonnoltaan pääosin kristittyjä, joko reformoituja protestantteja tai katolilaisia. Kirkkokunnista katolilainen kirkko on suurin ja siihen kuuluu 26,3 prosenttia alankomaalaisista. Alankomaissa on lisäksi noin 850 000 muslimia, jotka muodostavat noin 5 prosenttia väestöstä.<ref>Naar een nieuwe schatting van het aantal islamieten in Nederland, Centraal Bureau voor de Statistiek</ref> Vuoden 2005 Eurobarometrissä vain 27 prosenttia hollantilaisista kielsi uskovansa minkäänlaiseen jumalaan ja Synovaten vuonna 2009 teettämän tutkimuksen mukaan joka viides uskoi Jumalan luoneen maailman kuudessa päivässä.<ref>Malline:Verkkoviite</ref>

Talous

Zuidas on talouskeskus Amsterdamissa.

Alankomaat lähti toisen maailmansodan jälkeen Euroopan yhdentymisen edelläkävijäksi. Se oli mukana muun muassa Euroopan hiili- ja teräsyhteisössä.<ref>Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimus</ref>

Alankomaiden merkittävimmät luonnonvarat ovat Pohjanmeren maakaasu ja öljy sekä hedelmällinen maaperä. Merkittävimmät vientituotteet ovat elintarvikkeet, koneet ja kulkuneuvot. Alankomaat on ollut elektroniikkateollisuuden edelläkävijä Philipsin johdolla. Muun muassa CD-levy on Philipsin lanseeraama. Alankomaiden 1920-luvulta asti menestyksellinen lentokonetehdas Fokker meni konkurssiin vuonna 1996 kilpailijoiden, etenkin brasilialaisen Embraer-yhtiön, vallatessa sen markkinat.<ref>How Dutch industry rebounded after Fokker's bankruptcy Flight International</ref>

Vuonna 2009 palvelusektori tuotti 73,7 prosenttia maan bruttokansantuotteesta, teollisuus 24,4 prosenttia ja maatalous 1,9 prosenttia. Tärkeimpiä maatalouden tuotteita ovat viljat, perunat, sokerijuurikas, hedelmät, vihannekset ja karja.<ref name="CIA">Malline:CIA Factbook</ref>

2000-luvun alussa Alankomaat tuotti 60 prosenttia maailman leikkokukista ja 65 prosenttia kukkasipuleista. Siellä on viljelty kukkasipuleita myyntiin yli 400 vuoden ajan.<ref>Kukkasipulit tulevat Hollannista Kauppapuutarhaliitto. Viitattu 21.3.2011</ref> Tyypillisiä sipulikasveja ovat tulppaanit, narsissit, gladiolukset, liljat, amaryllikset ja krookukset. Leikkokukiksi kasvatetaan krysanteemeja, ruusuja, gerberoita ja freesioita. Myös afrikkalaisia leikkokukkia tulee Euroopan markkinoile Alankomaiden kautta suurin määrin.<ref>Flowers in Holland Garden Guides</ref>

Rotterdamin syväsatama vilkastuttaa talouselämää.

Liikenne

Alankomaissa on yhteensä 27 lentokenttää, joista kahdella on yli kolmen kilometrin pituinen kiitotie.<ref name="CIA"/> Schipholin kansainvälinen lentoasema oli vuonna 2007 Euroopan viidenneksi ja maailman 12. vilkkain matkustajamäärillä mitattuna.<ref>Passenger Traffic 2007 Airports.org</ref> Toiseksi suurin Eindhovenin lentoasema palvelee sekä siviili- että sotilasliikennettä.<ref>http://www.scramble.nl/airports/publish/eheh.htm</ref>

Rautatietä on lähes 2 900 kilometriä ja moottoritietä 2 500 kilometriä, maantietä yhteensä 136 827 kilometriä. Sellaisia vesireittejä, joita pitkin 50-tonniset laivat mahtuvat liikkumaan, on 6 215 kilometriä. Satamia ovat Amsterdam, IJmuiden, Moerdijk, Rotterdam, Terneuzen ja Vlissingen.<ref name="CIA"/> Europoort Rotterdamissa Maas-joen suulla on yksi maailman rahtimäärältään suurimmista ja nykyaikaisimmista satamista.<ref>Malline:Kirjaviite</ref>

Kanavien verkoston ansiosta Alankomaissa on Euroopan tihein sisämaan vesiväylien verkosto. Kanavia pitkin pääsee kaupungista toiseen, ja niillä liikkuu kesäisin paljon huvialuksia.<ref>Netherlands Waterways Euro Canals</ref> Vuonna 2004 arvioitiin, että kolmannes Alankomaiden sisällä liikkuvasta rahdista viedään vesireittejä pitkin. Vesireitit jatkuvat myös Saksaan ja Ranskaan Reiniä pitkin ja Belgiaan ja Ranskaan Mausea pitkin.<ref>Malline:Kirjaviite</ref>

Kulttuuri

Malline:Pääartikkeli

Johannes Vermeerin teos Turbaanipäinen tyttö

Alankomaiden kulttuuria leimaa kaksi jakolinjaa: jako urbaaniin Randstadin kuttuuriin ja maaseudun kulttuuriin sekä maaseudun jakaantuminen Reinjokea pitkin protestanttiseen pohjoiseen ja katoliseen etelään.<ref name="EC">Malline:Verkkoviite</ref>

Kulttuurin kehittymiseen on vaikuttanut voimallisesti myös kalvinismi kohtuullisuuden, vaatimattomuuden ja yhdenvertaisuuden ihanteineen. Niinpä varakkaat kauppiaatkin rakennuttivat varsin vaatimattomia kaupunkitaloja kanaalien varrelle ranskalaisten ja brittien suosimien kartanoiden ja linnojen sijasta. Siisteys ja järjestys ovat arkkitehtuurin ja kodinsisutuksen tavoitteina. Myös ruokaa on pidetty välttämättömyytenä enemmän kuin ylellisyytenä. Perinneruokiin kuuluvat hernekeitto, kaalipata, ranskanperunat majoneesin kanssa ja silli. Vain lähimpiä ystäviä kutsutaan päivälliselle, mutta kahvittelu on yleinen sosiaalisen kanssakäymisen muoto niin kodeissa kuin työpaikoillakin. Kahvin kanssa tarjotaan tavallisesti yksi keksi, ei seitsemän sortin kakkuvalikoimia.<ref name="EC"/> Alankomaiden perinnemaisemissa laiduntaa lypsykarjaa, ja maitotuotteet, voi ja juusto ovat perinteisiä maataloustuotteita. Juustuoa tuotetaan paljn vientiin. 60 prosenttia vientijuustosta on goudaa, kakkossijalla on edam.<ref>A Guide to Dutch Cheeses I Love Cheese. Viitattu 21.3.2011 Malline:En</ref>

Alankomaiden maalaustaiteen varhaisvuosien suuria nimiä olivat Pieter Brueghel vanhempi ja Hieronymus Bosch. Kultakaudelta tunnetaan ennen kaikkea Rubens (1577–1640) ja Rembrandt (1606–1669) mutta myös Johannes Vermeer ja Frans Hals. 1800-luvulla oli vähemmän menestystä, kunnes vuosisadan loppupuolella nousi Vincent van Gogh (1853–1890). 1900-luvulla Piet Mondriaan oli De Stijl -liikkeen kärkinimiä.

Unescon maailmanperintöluettelossa on Alankomaista kahdeksan kohdetta. Niistä yksi, Vattimeri, on Saksan kanssa jaettu luontokohde. Kulttuurikohteita ovat Amsterdamin puolustusrintama, Droogmakerij de Beemster (Beemsterin polderi), Ir. D.F. Woudagemaal (D.F.Woudan höyrypumppaamo), Kinderdijk-Elshoutin myllyverkosto, Rietveld-Schröder-talo, Schokland ympäristöineen ja Grachtengordelin kanava-alue Amsterdamissa.<ref>Unesco</ref>

Vaikka Alankomaat on Euroopan unionin jäsenvaltio, se kuitenkin poikkeaa näkyvästi muista maista joissain vapaa-ajan viettoon liittyvissä asioissa. Alankomaat on muun muassa ainoa Euroopan maa, jossa kannabistuotteiden myynti on sallittua, kuitenkin vain erikoisissa ”kahvikaupoissa”.<ref>Court backs tourist ban for Dutch cannabis coffee shops BBC News 2010</ref> Lisäksi se on yksi harvoista EU-maista, joissa ilotalot ovat sallittuja.<ref>Red Light District in Amsterdam Amsterdam Info</ref>

Urheilu

Luistelu on suosittua Alankomaissa.

Jalkapallo on Alankomaiden suosituin urheilulaji<ref>Malline:Verkkoviite</ref>, ja sitä pelaa lähes kaksi miljoonaa ihmistä<ref>Malline:Verkkoviite</ref>. Maan miesten maajoukkue on saanut hopeaa kolmesti MM-turnauksessa vuosina 1974, 1978 ja 2010. Maaliskuussa 2011 se oli FIFAn rankingissa sijalla kaksi, heti Espanjan perässä.<ref>Associations: Netherlands FIFA</ref> Maan kolme suurta jalkapallojoukkuetta ovat Ajax Amsterdam, Feyenoord Rotterdam ja PSV Eindhoven, ja legendaarisia pelaajia Johan Cruyff, Marco van Basten ja Ruud Gullit.<ref>Sport in the Netherlands NL Planet</ref> Alankomaiden pääsarjaa Eredivisieta seurasi kaudella 2009–2010 paikan päällä keskimäärin 19 668 ihmistä ottelua kohden.<ref>Malline:Verkkoviite</ref>

Alankomaat on osallistunut olympialaisiin vuodesta 1900 alkaen. Se isännöi Amsterdamissa pidettyjä vuoden 1928 kesäkisoja. Eniten mitaleita maa on saanut pikaluistelussa, uinnissa ja pyöräilyssä. Alankomaiden menestyneimmät yksittäiset olympiaurheilijat ovat Inge de Bruijn ja Anky van Grunsven, jotka ovat molemmat saaneet kahdeksan mitalia.<ref>Malline:Verkkoviite</ref>

Retkiluistelu on suosittu ja perinteikäs harrastus. Alankomaissa on luisteltu kanavia pitkin yli 1 000 vuotta<ref name="Luisteluhulluus">Malline:Verkkoviite</ref> ja kun vuonna 2009 kanavat jäätyivät pitkästä aikaa, peräti 2,3 miljoonaa alankomaalaista lähti kanaville luistelemaan.<ref>Dutch take to skates as cold snap freezes canals Reuters 10.1.2009</ref>. Kuuluisin luistelutapahtuma, 11 kaupunkia kiertävä Elfstedentocht, on yritetty järjestää vuodesta 1909 mutta se on onnistunut vasta 15 kertaa. Ilmastonmuutoksen myötä tapahtuman ennustetaan muuttuvan yhä harvinaisemmaksi.<ref>Global warming affects 120-mile Dutch canal skating race Seattle Times 2008 Malline:En</ref> Hollantilaisten aloitteesta vastaavaa kilpailua alettiin järjestää Kuopion seudulla Kallavedellä 1980-luvullla.<ref>Finland Ice Marathon 1984 - 2010 Kuopion Luisteluseura</ref>

Alankomaat on menestynyt pikaluistelumaa ja laji on myös hyvin suosittu siellä.<ref name="Luisteluhulluus" /> Maa on olympialaisten toiseksi menestynein pikaluistelumaa yhdessä Norjan kanssa.<ref name="Luisteluhulluus" /> Tunnettuja alankomaalaisia pikaluistelijoita ovat muun muassa miesten 5 000 ja 10 000 metrin maailmanennätyksiä hallussaan pitävä Sven Kramer<ref>Malline:Verkkoviite</ref> ja naisten matkoilla menestynyt Ireen Wüst<ref>Malline:Verkkoviite</ref>.

Myös uinti on tärkeää alankomaalaisille. Jopa 95 prosenttia alankomaalaisista lapsista osaa uida<ref>Malline:Verkkoviite</ref> ja maa on saanut olympialaisista jopa 53 mitalia<ref>Malline:Verkkoviite</ref>. Alankomaat on hallinnut varsinkin naisten uintia, jossa se on saanut mm. 11 olympiamitalia 4 × 100 metrin vapaauinnista 11<ref>Malline:Verkkoviite</ref> ja kahdeksan mitalia 100 metrin vapaauinnin henkilökohtaisesta kilpailusta<ref>Malline:Verkkoviite</ref>.

Lähteet

Malline:Viitteet

Aiheesta muualla

Malline:Commonscat-rivi


Malline:Eurooppa Malline:EU-maat Malline:NATO-maatMalline:Link FA Malline:Link GA Malline:Link FA

ace:Beulanda kbd:Нидерлэндхэр af:Nederland als:Niederlande am:ሆላንድ ang:Niðerlandan:Países Baixos arc:ܗܘܠܢܕܐ roa-rup:Olanda frp:Payis-Bâs ast:Países Baxos gn:Holanda ay:Aynacha Jach'a Markanaka az:Niderland id:Belanda ms:Belanda bn:নেদারল্যান্ডস zh-min-nan:Kē-tē-kok map-bms:Landa jv:Walanda su:Walanda ba:Нидерландтар be:Нідэрланды be-x-old:Нідэрлянды bh:एम्सटर्डम bcl:Nederlands bi:Netherlands bar:Holland bo:ཧོ་ལན། bs:Holandija br:Izelvroioù bug:Belanda bg:Нидерландияceb:Netherlands cv:Нидерландсем cs:Nizozemsko co:Paesi Bassi cy:Yr Iseldiroedd da:Holland pdc:Hollanddv:ނެދަލޭންޑު nv:Kéyah Wóyahgo Siʼánígíí dsb:Nižozemska na:Eben Eyong dz:ནེ་དར་ལེནཌསི་ et:Holland el:Ολλανδίαext:Paisis Baxus eu:Herbehereak ee:Netherlands fa:هلند hif:The Netherlands fo:Niðurlondfy:Nederlân ff:Holannda fur:Paîs Bas ga:An Ísiltír gv:Yn Çheer Injil gag:Niderland gd:Na Tìrean Ìsle gl:Países Baixos - Nederland gan:荷蘭 gu:નેધરલેંડ got:𐌽𐌹𐌸𐌴𐍂𐌰𐌻𐌰𐌽𐌳 hak:Hò-làn xal:Недерлендин Нутгhaw:Hōlani hy:Նիդերլանդներhsb:Nižozemska hr:Nizozemska io:Nederlando ilo:Olánda bpy:নেদারল্যান্ড ia:Pais Basse ie:Nederland os:Нидерландтæ xh:ENetherlands zu:Netherlands is:Hollandkl:Hollandi kn:ನೆದರ್‍ಲ್ಯಾಂಡ್ಸ್ pam:Netherlands ka:ნიდერლანდი csb:Néderlandzkô kk:Нидерланд kw:Iseldiryow rw:Ubuholandi ky:Нидерландтар sw:Uholanzi kv:Нидерландъяс kg:Pays-Bas ht:Peyiba ku:Holand lad:Payises Bashos lez:Нидерландар la:Nederlandia ltg:Nīderlandeja lv:Nīderlande to:Holani lb:Holland lt:Nyderlandai lij:Paixi Basci li:Nederland ln:Holanda jbo:nederland lmo:Paes Bassmk:Холандија ml:നെതർലന്റ്സ് krc:Нидерландла mt:Pajjiżi l-Baxxi mi:Hōrana mr:नेदरलँड्स xmf:ნიდერლანდი arz:نيديرلاند mzn:هلند koi:Недерланд mdf:Недерлантт mn:Нидерланд my:နယ်သာလန်နိုင်ငံ nah:Tlanitlālpannds-nl:Nederlaand ne:नेदरल्याण्ड्सnap:Ulanna cdo:Hò̤-làng ce:Нидерланд frr:Nederlönje pih:Dem Nethiland no:Nederland nn:Nederland nrm:Pays Bas nov:Nederlande oc:Païses Basses mhr:Нидерланде uz:Niderlandlar pnb:نیدرلینڈز pap:Hulanda ps:هالنډ pcd:Bos-Péis pms:Pais Bass nds:Nedderlannen (Europa)pnt:Ολλανδίαkaa:Niderlandiya crh:Felemenk ksh:Niederlandermy:Olanda rm:Pajais Bass qu:Urasuyurue:Нідерланды sah:Недерланд se:Vuolleeatnamat sa:नेदरलैंड्स sc:Logos Bascios sco:Netherlands stq:Niederlounde st:Hôlanê sq:Holanda scn:Paisi Vasci si:නෙදර්ලන්තය simple:Netherlands ss:IDashi sk:Holandsko sl:Nizozemska cu:Нидєрландꙑ szl:Ńiderlandy so:Holland ckb:ھۆلەند srn:Bakrakondre sr:Холандија sh:Holandijatl:Olanda ta:நெதர்லாந்து roa-tara:Pajèsere Vasce tt:Нидерландлар te:నెదర్లాండ్ tet:Olanda th:ประเทศเนเธอร์แลนด์ vi:Hà Lan tg:Нидерланд tpi:Ol Nitelan chr:ᏛᏥᏱ tr:Hollanda tk:Niderlandlar udm:Нидерланд uk:Нідерланди ur:نیدرلینڈز ug:گوللاندىيە vec:Paéxi Basi vep:Alamad vo:Nedän fiu-vro:Holland wa:Bas Payis zh-classical:尼德蘭 vls:Holland war:Nederlandes wo:Olaand wuu:尼德兰 yi:האלאנד yo:Nẹ́dálándì zh-yue:荷蘭 diq:Hollanda zea:Nederland bat-smg:Nīderlandā