Auta Wikitravelia kasvamaan muokkaamalla artikkelia! Opi tästä

Alankomaat

Kohteesta Wikitravel
Versio hetkellä 27. toukokuuta 2011 kello 07.30 – tehnyt 130.232.68.23 (keskustelu)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Alankomaat

Default Banner.jpg

noframe
Sijainti
noframe
Lippu
Nl-flag.png
Perustiedot
Pääkaupunki Amsterdam; Haagissa sijaitsee parlamentti
Valtiomuoto perustuslaillinen monarkia
Valuutta Euro (EUR)
Pinta-ala 41 526 km2
Väkiluku 16 339 835 (elokuu 2006)
Kieli hollanti, friisi
Uskonto katolisia 31%, protestantteja 21%, muslimeja 4.4%, muita 3.6%, uskontokuntiin kuulumattomia 40%
Sähkö 230V/50Hz (eurooppalainen pistoke)
Puhelinnumero +31
Internet-domaini .nl
Aikavyöhyke (UTC) UTC +1

Alankomaiden kuningaskunta, lyhyemmin Alankomaat (hollanniksi Nederland) sijaitsee Länsi-Eurooppassa Belgian ja Saksan välissä. Maasta käytetään myös rinnakkaisnimitystä Hollanti, vaikka todellisuudessa Pohjois-Hollannin ja Etelä-Hollannin provinssit muodostavat vain osan maasta.

Alueet

Alankomaiden kartta

Alankomaat jaetaan 12 provinssiin:

Kaupungit

  • Amsterdam - maan vapaamielisenä tunnettu pääkaupunki, jonka kaunis arkkitehtuuri, kanaalit, museot sekä villi yöelämä vetävät vuosittain puoleensa miljoonia turisteja.
  • Haag - maan hallinnollinen pääkaupunki, jossa sijaitsevat mm. parlamentti, kuningattaren asunto, Kansainvälinen tuomioistuin sekä rikostuomioistuin sekä kaikki ulkomaiset suurlähetystöt. Haagissa sijaitsee myös Scheveningen, Alankomaiden tunnetuin rantakohde.
  • Rotterdam - Alankomaiden toiseksi suurin kaupunki, josta löytyy maailman toiseksi suurin satama. Toisen maailmansodan aikana pommitettu kaupunki on nykyään täynnä modernia arkkitehtuuria sekä sykkivää yöelämää.
  • Maastricht - maan eteläisin, Saksan ja Belgian rajalta löytyvä kaunis keskiaikainen yliopistokaupunki, joka väittää itseään maan vanhimmaksi.
  • Utrecht - eläväinen histoiallinen opiskelijakaupunki puolen tunnin junamatkan päässä Amsterdamista.
  • Eindhoven - Philipsin kotikaupunki Amsterdamin ja Maastrichtin välissä. Eindhovenin lentokenttä on toistaiseksi Hollannin ainut, jolle esim. Ryanair lentää tällä hetkellä.
  • Groningen - Hollannin salattu helmi pohjoisessa. Rento 180 000 asukkaan yliopistokaupunki, jonka väestö on hyvin nuorta. Tämä näkyy mm. siinä, että kaupunki on Hollannin ainut, jossa baareilla ei ole käytännössä lainkaan kiinteitä aukioloaikoja, mikä takaa hyvin vilkkaan yöelämän Amsterdamin seutua halvemmilla hinnoilla.

Muut kohteet

  • Keukenhof [1] Maailman suurin kukkapuutarha Lissen kaupungissa Amsterdamin lähellä, jonka tulppaanit ja muut kukat houkuttelevat paikalle joka kevät miljoonia turisteja. Huom! Avoinna vain parin kuukauden ajan yleensä maalis-toukokuussa.
  • Afsluitdijk [2], 32 kilometriä pitkä pato, joka erottaa Pohjanmeren ja Pohjanmeren entisen lahden Zuiderseen järveksi (IJsselmeer). Paton päällä kulkee moottoritie ja padolla on pysähdyspaikkoja jossa voi pysähtyä katselemaan.
  • Efteling [3] Hollannin suurin sekä yksi maailman vanhimmista huvipuistoista. Fantasia- ja satuteema.
  • Kinderdijk [4] UNESCON Maailmanperintökohde, kylä täynnä perinteisiä hollantilaisia tuulimyllyjä Etelä-Hollannissa.
  • Texel - Friisian suurin ja asutuin saari, jonka dyynit ja kauniit maisemat soveltuvat hyvin uimaretkille, pyöräilylle, ratsastukselle jne.
  • Dierenpark Emmen[5] - Yksi maan suurimmista eläintarhoista Drenthen provinssissa. Avoinna päivittäin.
  • Apenheul Primate Park[6] - Pelkästään apinoille omistettu eläintarha Apeldoornissa, jonne pääsee junalla suoraan esim. Amsterdamista ja Schipholin lentokentältä. Yli 30 eri apinalajia juoksentelee vapaasti tarhan metsissä, napaten varomattomilta turisteilta välillä hattuja ja aurinkolaseja.

Ymmärrä

Tule

Lentokoneella

Finnair ja KLM lentävät suoraan Helsingistä Amsterdamiin. Halpalentoyhtiöistä Ryanair sekä Wizzair lentävät muista Euroopan kohteista (esim. Tukholmasta) Eindhoveniin. Groningeniin sekä muualle maan pohjoisosiin pääsee helpoiten lentämällä Tampereelta Ryanairilla Bremeniin Pohjois-Saksassa, josta on suora bussiyhteys Groningeniin useita kertoja päivässä.

Junalla

Saksasta, Ranskasta ja Belgiasta on junayhteyksiä Alankomaihin.

Autolla

Naapurimaista Saksasta ja Belgiasta pääsee hyvin autolla Alankomaihin. Lukuisia autovuokraamoita löytyy jokaisesta keskikokoisestakin kaupungista.

Bussilla

Laivalla

Hollannista pääsee lautalla esimerkiksi Englantiin, Tanskaan sekä Norjaan mm. Rotterdamista sekä Amsterdamista.

Amsterdamissa ja muissa isoissa kaupungeissa on mahdollista tutustua maisemiin eri perspektiivistä kanaaliristeilyjen muodossa. Myös varsinkin Kuningattarenpäivänä (kansallinen juhlapäivä huhtikuun lopussa) kanaalit tuppaavat olla täynnä oranssiin pukeutuneita hollantilaisia veneissään juhlimassa ja soittamassa musiikkia.

Purjehtiminen on Hollannissa suosittu harrastus ja maan tuulinen ilmasto sekä kaikkialla lähellä oleva meri suovat tälle hyvät olosuhteet.

Liiku

Autolla

Autolla pääsee kätevästi maaseudulle, mutta suurimmissa kaupungeissa (etenkin Amsterdamissa) autolla liikkuminen on usein todella hankalaa. Varsinkin Ranstad (Amsterdamin ja muiden suurimpien kaupunkien muodostama urbaani alue) on hyvin tiheään asuttu ja siksi pahatkin liikenneruuhkat ovat tällä alueella sekä myös muualla maassa jokapäiväinen näky.

Junalla

Alankomaiden junayhteydet hoitaa Nederlandse Spoorvegen [7].

Puhu

Alankomaiden virallinen kieli on germaanisiin kieliin kuuluva hollanti, mutta matkailija pärjää käytännössä kaikkialla englannilla. Hollantilaiset ovat maailman parhaiden ei-natiivien englanninpuhujien joukossa eivätkä yleensä epäröi näyttää taitojaaan myös muissa kielissä (joskin usein aksentti on hyvin tunnistettava). Kuten muuallakin, osoittaa muutaman paikallisen ilmaisun hallinta kuitenkin kohteliaisuutta sekä kiinnostusta paikallista kulttuuria kohtaan.

Hollantilainen 'g' on kurkkuäänne ja siksi monelle hankala lausuttava. Myös 'r' lausutaan eri tavalla kuin Suomessa. Takavokaalit eivät myöskään äänny suussa välttämättä kovin luontevasti, mutta kirjoitettuna hollanti on jokseenkin ymmärrettävää englannin-, saksan- tai ruotsintaitoisille.

Osta

Hintataso

Alankomaiden hintataso on jonkin verran alhaisempi kuin Suomen varsinkin ruuan suhteen. Muut peruselintarvikkeet ja esimerkiksi vaatteet ovat kuitenkin hintaluokaltaan varsin samaa tasoa. Alkoholin ja varsinkin oluen verotus on Alankomaissa huomattavasti Suomea kevyempää.

Vuokrat voivat kohota todella korkeiksi suurimmissa kaupungeissa. Tämän vuoksi Suomen tyyppinen yksiöissä ja kaksioissa asuminen ei ole varsinkaan opiskelijalle todellinen vaihtoehto (eikä sitä oikeastaan edes haluta) vaan useimmat opiskelijat asuvat yhteisesti vuokratuissa kimppakämpissä.

Syö

Alankomaalainen keittiö ei komeile maailmanmaineessa mutta maittavaa, konstailematonta ruokaa saa matkailija varmasti syödäkseen. Tyypillinen ruoka-annos koostuu suomalaistyyppisesti perunoista, lihasta sekä kasviksista. Tunnetuimpia perinteisiä hollantilaisia ruokalajeja ovat esim. stamppot (kasviksilla ja toisinaan pekonilla maustettua perunamuusia lihan tai makkaran kanssa), haring (raakana syötävää silakkaa raa'an sipulin kanssa) sekä gehaktballen (lihapullia).

Ruokakulttuuri on saanut paljon vaikutteita maan entisiltä siirtomailta kuten Indonesiasta sekä Surinamista. Maa on myös kuuluisa laajasta valikoimastaan herkullisia juustoja, joihin lukeutuu mm. Gouda, Edam, Leerdammer sekä Maasdam. Lisäksi Hollannin ruokakulttuuriin kuuluvat makeat herkut, joista ehdottomasti kannattaa maistaa ainakin siirappivohveleita (stroopwafel) sekä suomalaista salmiakkia kovasti muistuttavia makeisia, jotka tunnetaan nimellä drop(je).

Jokainen hollantilainen on myös varttunut maapähkinävoita syöden, joka eroaa amerikkalaisesta versiostaan melko paljon ja josta löytyy myös tulisia versioita. Maapähkinävoi on myös keskeistä hollantilais-indonesialaisen keittiön saté-kastikkeelle.

Maassa ei tyypillisesti syödä lämmintä lounasta vaan lounaaksi riittää tavallisesti voileipä, joka voidaan täyttää niin suolaisilla lisukkeilla kuin vaikkapa suklaaströsselillä (hagelslag).

Juo

Alankomaissa saavat 16-vuotiaat ostaa mietoja alkoholijuomia (alle 15%) ja 18-vuotiaat tätä vahvempia.

Maa on tunnettu vaaleista lagereistaan, joista kuuluisin lienee yksi maailman myydyimpiä oluita, Heineken. Olutmaana Hollanti ei kenties vedä vertoja naapurilleen Belgialle, mutta maasta löytyy kuitenkin laaja valikoima alkoholituotteita, joista tunnetuin lienee jenever tai genever, englantilaisen ginin kantamuoto.

Kahvia maassa juodaan lähes yhtä paljon kuin Suomessa ja sen kanssa nautitaan usein pikkuleipä (koekje).

Polta

Alankomaiden kahvilat ja baarit ovat virallisesti olleet savuttomia muutaman vuoden ajan, mutta käytännössä noin puolet baareista ei enenevissä määrin enää toteuta kieltoa.[8]

Alankomaat on tunnettu sallivaisesta päihdepolitiikastaan. Käytännössä kannabis ei kuitenkaan ole täysin laillista vaan ainoastaan dekriminalisoitu eli sen käytöstä, pienten määrien hallussapidosta tai rajoitetusta kotikasvatuksesta ei rangaista. Pieniä määriä (maks. 5 grammaa kerrallaan) kannabista voivat täysi-ikäiset henkilöt ostaa omaan käyttöön ns. coffeeshopeista, joista suurimmassa osassa voi myös polttaa sekä nauttia alkoholittomia virvokkeita sisällä. Ironisesti tupakan polttaminen näissä kahviloissa on kielletty.

Vaikka marihuanaa ja hasista on vapaasti saatavilla, ei se tarkoita, että sitä kannattaisi vapaasti polttaa joka paikassa. Käytännössä tästä ei kadullakaan rangaista mutta sauhuttelu coffeeshoppien tai oman kodin ulkopuolella on yleisesti paheksuttua ja sitä pidetään typerien turistien puuhana. Vain eurooppalaista keskiarvoa paljon pienempi osa hollantilaisista nimittäin itse polttaa säännöllisesti, ja tämä harrastus yleensä tapaa sikäläisillä jäädä teini-iän myötä.

Nuku

Opiskele

Alankomaissa on paljon korkeakouluja. Maan koulutusjärjestelmä noudattaa nykyään yleiseurooppalaista ylemmän ja alemman korkeakoulututkinnon (kandidaatti-maisteri) jakoa. Alankomaissa voi suorittaa tutkintoja niin ammattikorkekouluissa (hogeschool, HBO) kuin yliopistoissakin (universiteit). Englanninkielistä opetustarjontaa löytyy koko ajan runsaammin ja ulkomaalaisille opiskelijoille voidaan myöntää stipendejä sekä apurahoja.

Alankomaissa on myös mahdollista opiskella vaihto-oppilaana, sillä maa kuuluu moneen kansainvälisen vaihtosopimuksen piiriin (esim. Erasmus) ja sillä on myös suoria kahdenvälisiä sopimuksia monen suomalaisen yliopiston kanssa. Maassa opiskelee väliaikaisesti paljon ulkomaalaisia opiskelijoita.

Työskentele

EU:n kansalaiselle työskentely Alankomaissa pitäisi byrokratian puolesta olla melko helppoa, mutta käytännössä maasta on melko vaikea löytää töitä, ellei puhu ainakin kohtalaista hollantia. Eri asia on kuitenkin suurissa kaupungeissa toimivat kansainväliset firmat tai turistibisneksen työpaikat, joissa hollannin taito ei ole niin välttämätön.

Pysy turvassa

Alankomaita pidetään yleisesti turvallisena matkakohteena. Isoimmissa kaupungeissa kannattaa kuitenkin olla varuillaan taskuvarkaiden varalta. Myös polkupyörävarkaudet ovat tavattoman yleisiä: maassa varastetaan tuhansia pyöriä joka päivä. Oma fillari kannattaakin suojata mielellään kahdella lukolla ja lukita aina kiinni johonkin, esimerkiksi aitaan (mieluiten rungosta, ei pelkästä eturenkaasta).

Hollannin poliisi on tunnetusti muuten yksittäistä kansalaista kohtaan rento ja myötämielinen, mutta polkupyöriin ja pyöräilyyn liittyvistä rikkeistä sakotetaan helposti. Polkupyörällä ajaessa tulee aina käyttää valoja niin edessä kuin takana tai sakkoja seuraa. Valoitta ajaminen on myös turvallisuusriski itsellesi ja ympäristöllesi.

Pyörää ei kannata ostaa katujen mieheltä vaikka halpa hinta houkuttelisikin; jäätyäsi kiinni tästä saat nimittäin rikosrekisterin.

Autoja sinun ei tarvitse pelätä normaalia enempää, mutta Alankomaissa pyöräilijä on kingi. Älä siis koskaan kävele pyöräteillä tai otat riskiksi joutua jonkun yliajamaksi ja syy on tällöin kokonaan sinun. Varsinkin Amsterdam on tunnettu piittaamattomista "kamikaze-pyöräilijöistä".

Pysy terveenä

  • Kraanavesi on juotavaa kaikkialla Alankomaissa.
  • Prostituutio on Alankomaissa laillista (tietyin ehdoin) mutta suojaseksin muistaminen on seksinmyyntipaikoissa ehdottoman välttämätöntä, sillä sukupuolitaudit ovat alan alituinen ongelma.
  • Yleinen hätänumero on 112.
  • Terveydenhuolto on yleiseurooppalaisella tasolla. Valtaosissa sairaaloista henkilökunta osaa englantia. Suomalaisen on hyvä pitää matkustaessa mukana eurooppalainen sairaanhoitokortti (European Health Insurance Card, Kela-kortin kansainvälinen vastine).
  • Alankomaissa saa sairaanhoidon useimmiten maksutta. Jos toimii ohjeitten mukaan ja joutuu silti maksamaan hoidosta täyden hinnan, voi Alankomaissa ollessaan hakea korvausta kuittien ja eurooppalaisen sairaanhoitokorttin perusteella maan sairauskassasta. [9]

Kunnioita

Alankomaalaiset ovat yleisesti ottaen erittäin rentoja kansaa, jolla on vähän sosiaalisia tabuja. Päinvastoin, heitä syytetään usein liiallisesta suorasukaisuudesta sekä avoimuudesta, joka saattaa hätkähdyttää muualta tulevaa. Sikäläiset saattavat myös ajattelemattomuuttaan käyttää termejä, joita muualla pidettäisiin loukkaavina.

Vältettäviä keskustelunaiheita on kuitenkin yleisesti esimerkiksi henkilökohtainen varakkuus, tulotaso sekä muut rahaan liittyvät asiat. Myös oman uskonnollisen kannan vahva esiintuominen tai toisen uskonnollisen kannan utelu tai varsinkaan sen arvostelu ei välttämättä tee kyselijästä suosittua, sillä hollantilaiset uskovat vahvasti henkilökohtaiseen vapauteen näissä asioissa.

Kuten muuallakin, kukaan ei halua kuulla omaa kotimaataan solvattavan liiaksi, vaikka itse siitä lausuisikin jotakin vähemmän mairittelevaa. Pidättäydy siis latomasta tiskiin kaikkia negatiivisia havaintojasi keskustelukumppanillesi samoin kuin todennäköisesti haluaisit itsellesi tehtävän.

Hollantilaiset suhtautuvat voimakkaaseen nationalismiin myös epäluuloisesti, vaikka itse sonnustautuvatkin muutaman kerran vuodessa oranssiin (joka on kuningashuoneen väri). Kyseessä on kuitenkin todennäköisemmin jalkapalloon tai kuningattaren syntymäpäivään liittyvä yleinen karnevaalihenkinen ele kuin todellinen kansallistunteen ilmaus.

Ota yhteyttä

  • Alankomaiden maatunnus soittaessa on +31 (tai 0031).
  • Suomalaiset matkapuhelimet toimivat Alankomaissa hyvin.
  • Yleisöpuhelimia löytyy lähinnä rautatieasemilta, ja niistä jotkin hyväksyvät vain korttimaksuja.
  • Internet-kahviloita löytyy useimmista kaupungeista. Langaton verkko alkaa yleistyä ja sellainen löytyy esimerkiksi Schipholin lentokentältä sekä kaikista NS:n junista.
Tämä artikkeli on vasta runko ja kaipaa enemmän sisältöä. Siinä on malline, muttei vielä tarpeeksi muuta tietoa. Sukella sisään ja auta sitä kasvamaan käyttökelpoiseksi!