Auta Wikitravelia kasvamaan muokkaamalla artikkelia! Opi tästä

Ero sivun ”Alankomaat” versioiden välillä

Kohteesta Wikitravel
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Alankomaat

Default Banner.jpg

(Kumottu muokkaus 32306, jonka teki 217.209.82.165 (keskustelu), vandalismi pois)
Rivi 1: Rivi 1:
{{lupaava}}
+
{{quickbar
{{Valtion tiedot
+
|image=[[Image:Amsterdam_canal_trees.jpg|noframe|250px]]
|koko-nimi=Nederland<br />Alankomaat
+
|location=[[Image:LocationNetherlands.png|noframe|250px]]
|lippu =[[Tiedosto:Flag of the Netherlands.svg|125px|border|Alankomaiden lippu]]
+
|flag=[[Image:nl-flag.png]]
|vaakuna =[[Tiedosto:Coat of arms of the Netherlands.svg|125px|Alankomaiden vaakuna]]
+
|capital=[[Amsterdam]]; [[Haag]]issa sijaitsee parlamentti
|sijainti =[[Tiedosto:EU-Netherlands.svg|300px|Alankomaiden sijainti]]
+
|government=perustuslaillinen monarkia
|nimi-genetiivissä=Alankomaiden
+
|currency=Euro (EUR)
|motto =Je Maintiendrai<br> ([[suomen kieli|suom]]. Minä tulen ylläpitämään)
+
|area=41 526 km<sup>2</sup>
|viralliset-kielet=[[hollannin kieli|hollanti]]
+
|population=16 339 835 (elokuu 2006)
|pääkaupunki =[[Amsterdam]]<sup>1</sup><br />[[Haag]]<sup>2</sup>
+
|language=hollanti, friisi
|pääkaupungin-koordinaatit=
+
|religion=katolisia 31%, protestantteja 21%, muslimeja 4.4%, muita 3.6%, uskontokuntiin kuulumattomia 40%
|suurin-kaupunki=Amsterdam
+
|electricity=230V/50Hz (eurooppalainen pistoke)
|valtionpäämiehen-nimike=[[Kuningatar]]
+
|callingcode=+31
|hallituksenpäämiehen-nimike=[[Alankomaiden pääministeri|Pääministeri]]
+
|tld=.nl
|nykyinen-valtionpäämies=[[Beatrix]]
+
|timezone=UTC +1
|nykyinen-hallituksenpäämies=[[Mark Rutte]]
 
|alan-sijaluku =134
 
|pinta-ala =41&nbsp;543<ref name="CIA">{{CIA Factbook|nl|Netherlands}}</ref>
 
|vesipinta-ala =18,41
 
|väestönlaskentavuosi= 2009
 
|väkiluvun-sijaluku=59
 
|väkiluku =16&nbsp;564 029<ref name="STATLI"/>
 
|väestötiheys =488,9
 
|itsenäisyystapahtumat=[[Wienin kongressi]]
 
|itsenäisyysvuodet=[[1815]]
 
|valuutta =[[Euro]] ()
 
|valuuttatunnus =EUR
 
|aikavyöhyke =+1
 
|kesäaika =UTC+2
 
|kansallislaulu =[[Wilhelmus van Nassouwe|Het Wilhelmus]]
 
|verkkotunnus =.nl
 
|suuntanumero =31
 
|hdi-vuosi ={{ValtioHDI|Vuosi}}
 
|hdi-sija ={{ValtioHDISija|NL}}
 
|hdi ={{ValtioHDI|NL}}<ref name="hdr">{{ValtioHDI|LÄHDE}}</ref>
 
|bkt-vuosi =2010
 
|bkt-sija =22
 
|bkt =680&nbsp;300 miljoonaa [[Yhdysvaltain dollari|USD]]<ref name="CIA"/>
 
|bkt-per-asukas =40&nbsp;500 USD
 
|valtiomuoto=perustuslaillinen [[monarkia]]
 
|muut-kaupungit=[[Rotterdam]], [[Haag]]
 
|väestönkasvu=0,371<ref name="CIA"/>
 
|väestönkasvuvuosi=2011
 
|maatalous=2,6
 
|palvelut=72,4
 
|teollisuus=24,9
 
|lyhenne=NL
 
|ajoneuvo=NL
 
|lentokone=PH
 
|alaviite=<sup>1</sup> Amsterdam on perustuslaillinen pääkaupunki, <sup>2</sup>Haag on hallinnollinen pääkaupunki.
 
 
}}
 
}}
 +
'''Alankomaiden kuningaskunta''', lyhyemmin '''Alankomaat''' (hollanniksi ''Nederland'') sijaitsee [[Länsi-Eurooppa]]ssa [[Belgia|Belgian]] ja [[Saksa|Saksan]] välissä. Maasta käytetään myös rinnakkaisnimitystä Hollanti, vaikka todellisuudessa Pohjois-Hollannin ja Etelä-Hollannin provinssit muodostavat vain osan maasta.
  
'''Alankomaat''' ({{k-nl|Nederland}}) eli '''Hollanti''' on valtio läntisessä [[Eurooppa|Euroopassa]]. Yhdessä [[Curaçao]]n, [[Sint Maarten (Alankomaat)|Sint Maarten]]in ja [[Aruba]]n kanssa se muodostaa [[Alankomaiden kuningaskunta|Alankomaiden kuningaskunnan]]. Maa on myös yksi [[Euroopan unioni]]n perustajavaltioista.
+
==Alueet==
 +
[[Image:nl-map.png|frame|Alankomaiden kartta]]
 +
Alankomaat jaetaan 12 provinssiin:
 +
*[[Drenthe]]
 +
*[[Groningen]]
 +
*[[Overijssel]]
 +
*[[Flevoland]]
 +
*[[Limburg]]
 +
*[[Utrecht]]
 +
*[[Friesland (Friisinmaa)]]
 +
*[[Pohjois-Brabant]]
 +
*[[Zeeland]]
 +
*[[Gelderland]]
 +
*[[Pohjois-Hollanti]]
 +
*[[Etelä-Hollanti]]
  
Alankomaat rajoittuu idässä [[Saksa]]an, etelässä [[Belgia]]an ja pohjoisessa sekä lännessä [[Pohjanmeri|Pohjanmereen]]. Lisäksi Alankomailla on maarajaa myös [[Ranska]]n kanssa [[Karibianmeri|Karibianmerellä]] sijaitsevan Saint-Martinin saaren kautta. Pinta-ala on 41&nbsp;526 neliökilometriä ja väkiluku oli marraskuun 2009 alussa 16&nbsp;564&nbsp;029.<ref name="STATLI">{{Verkkoviite | Osoite = http://statline.cbs.nl/StatWeb/publication/?VW=T&DM=SLNL&PA=71090ned&D1=a&D2=0&D3=0&D4=0&D5=0&D6=a&HD=091201-1451&HDR=T,G3,G1,G2&STB=G4,G5 | Nimeke = Alankomaiden väkiluku 1.11.2009 | Tekijä =Centraal Bureau voor de Statistiek (Alankomaiden tilastokeskus) |Viitattu = 1.12.2009 | Kieli = {{nl}}}}</ref> Alankomaiden pääkaupunki on [[Amsterdam]], mutta hallitus sijaitsee [[Haag]]issa, joka on maan kolmanneksi suurin kaupunki. Maan toiseksi suurimmassa kaupungissa, [[Rotterdam]]issa, on Euroopan suurin satama. Maan neljänneksi suurin kaupunki on [[Utrecht]]. Maan tiheimmin asuttua aluetta ([[Etelä-Hollanti|Etelä-]] ja [[Pohjois-Hollanti|Pohjois-Hollannin]], [[Utrecht (provinssi)|Utrechtin]] ja [[Flevoland]]in provinssit) kutsutaan [[Randstad]]iksi.
+
==Kaupungit==
 +
*'''[[Amsterdam]]''' - maan vapaamielisenä tunnettu pääkaupunki, jonka kaunis arkkitehtuuri, kanaalit, museot sekä villi yöelämä vetävät vuosittain puoleensa miljoonia turisteja.
 +
*'''[[Haag]]''' - maan hallinnollinen pääkaupunki, jossa sijaitsevat mm. parlamentti, kuningattaren asunto, Kansainvälinen tuomioistuin sekä rikostuomioistuin sekä kaikki ulkomaiset suurlähetystöt. Haagissa sijaitsee myös Scheveningen, Alankomaiden tunnetuin rantakohde.
 +
*'''[[Rotterdam]]''' - Alankomaiden toiseksi suurin kaupunki, josta löytyy maailman toiseksi suurin satama. Toisen maailmansodan aikana pommitettu kaupunki on nykyään täynnä modernia arkkitehtuuria sekä sykkivää yöelämää.
 +
*'''[[Maastricht]]''' - maan eteläisin, Saksan ja Belgian rajalta löytyvä kaunis keskiaikainen yliopistokaupunki, joka väittää itseään maan vanhimmaksi.  
 +
*'''[[Utrecht]]''' - eläväinen histoiallinen opiskelijakaupunki puolen tunnin junamatkan päässä Amsterdamista.
 +
*'''[[Eindhoven]]''' - Philipsin kotikaupunki Amsterdamin ja Maastrichtin välissä. Eindhovenin lentokenttä on toistaiseksi Hollannin ainut, jolle esim. Ryanair lentää tällä hetkellä.
 +
*'''Groningen''' - Hollannin salattu helmi pohjoisessa. Rento 180 000 asukkaan yliopistokaupunki, jonka väestö on hyvin nuorta. Tämä näkyy mm. siinä, että kaupunki on Hollannin ainut, jossa baareilla ei ole käytännössä lainkaan kiinteitä aukioloaikoja, mikä takaa hyvin vilkkaan yöelämän Amsterdamin seutua halvemmilla hinnoilla.
  
Maantieteellisesti Alankomaat on ainutlaatuinen valtio maailmassa, sillä osa siitä sijaitsee [[merenpinnan taso]]n alapuolella. Maapinta-alasta noin 20 prosenttia sijaitsee ja 21 prosenttia väestöstä asuu merenpinnan tason alapuolella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cbs.nl/NR/rdonlyres/D2CE63F9-D210-4006-B68B-98BE079EA9B6/0/2008c167pub.pdf | Nimeke =Milieurekeningen 2008 | Tekijä =Centraal Bureau voor de Statistiek (Alankomaiden tilastokeskus) | Viitattu =28.7.2010 | Kieli = {{nl}}}}</ref> Noin 50 prosenttia maapinta-alasta sijaitsee enintään metrin merenpinnan tason yläpuolella.
+
==Muut kohteet==
 +
*'''Keukenhof''' [http://www.keukenhof.com] Maailman suurin kukkapuutarha Lissen kaupungissa Amsterdamin lähellä, jonka tulppaanit ja muut kukat houkuttelevat paikalle joka kevät miljoonia turisteja. Huom! Avoinna vain parin kuukauden ajan yleensä maalis-toukokuussa.
 +
*'''Afsluitdijk''' [http://www.afsluitdijk.org/], 32 kilometriä pitkä pato, joka erottaa Pohjanmeren ja Pohjanmeren entisen lahden Zuiderseen järveksi (IJsselmeer). Paton päällä kulkee moottoritie ja padolla on pysähdyspaikkoja jossa voi pysähtyä katselemaan.
 +
*'''Efteling''' [http://http://www.efteling.com/] Hollannin suurin sekä yksi maailman vanhimmista huvipuistoista. Fantasia- ja satuteema.
 +
*'''Kinderdijk''' [http://www.kinderdijk.com/] UNESCON Maailmanperintökohde, kylä täynnä perinteisiä hollantilaisia tuulimyllyjä Etelä-Hollannissa.
 +
*'''Texel''' - Friisian suurin ja asutuin saari, jonka dyynit ja kauniit maisemat soveltuvat hyvin uimaretkille, pyöräilylle, ratsastukselle jne.
 +
*'''Dierenpark Emmen'''[http://www.dierenparkemmen.nl/nl-nl/] - Yksi maan suurimmista eläintarhoista [[Drenthe|Drenthen]] provinssissa. Avoinna päivittäin.
 +
*'''Apenheul Primate Park'''[http://www.apenheul.nl/] - Pelkästään apinoille omistettu eläintarha Apeldoornissa, jonne pääsee junalla suoraan esim. Amsterdamista ja Schipholin lentokentältä. Yli 30 eri apinalajia juoksentelee vapaasti tarhan metsissä, napaten varomattomilta turisteilta välillä hattuja ja aurinkolaseja.
  
Alankomaita kutsutaan myös usein nimellä Hollanti, joka varsinaisesti tarkoittaa kahta [[Hollanti (maakunta)|Hollannin]] maakuntaa, [[Etelä-Hollanti|Etelä-]] ja [[Pohjois-Hollanti|Pohjois-Hollantia]], jotka kuuluvat maan kahteentoista maakuntaan. [[Kotimaisten kielten tutkimuskeskus|Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen]] ohjeiden mukaan Hollanti on suomen kielessä kelvollinen nimitys samaan tapaan kuin Alankomaat. Alankomaiden kansalaista kutsutaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan nimellä alankomaalainen tai hollantilainen.<ref>[http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2377#N10253 Maat, pääkaupungit ja kansalaisuudet] Kotimaisten kielten tutkimuskeskus</ref>
+
==Ymmärrä==
 +
===Kulttuuri===
 +
Vaikka Alankomaat tunnetaan ulkomailla yleisesti sosiaalisesta vapaamielisyydestä (koskien esimerkiksi mietoja huumausaineita, prostituutiota, seksuaalivähemmistöjä sekä eutanasiaa) sekä postikorttien tuulimyllyistä ja puukengistä, on tämä maantieteellisesti pieni maa paljon muutakin. Kyseessä on yksi maailman tiheimmin asututuista alueista (401 asukasta/km2!), joka on kaiken lisäksi vielä hyvin kansainvälinen, joten maan sisältä löytyy suuria alueellisia eroja sekä erilaisia kulttuureja.  
  
== Maantiede ==
+
====Ideologia ja uskonto====
{{Pääartikkeli|[[Alankomaiden maantiede]]}}
+
Maa on ollut aina 1970-luvulle saakka sosiaalisesti hyvin jakautunut jopa institutionaalisella tasolla katolisiin, protestantteihin (kalvinisteihin) sekä vaihdellen sosialisteihin, ateisteihin, liberaaleihin ja muihin, jotka eivät kokeneet samaistumista uskonnollisten ryhmittymien kanssa.[http://en.wikipedia.org/wiki/Pillarisation] Erot esimerkiksi protestanttien ja katolisten välillä ovat modernisaatiokehityksen ja maallistumisen myötä pienentyneet huomattavasti, mutta kadonneet ne eivät suinkaan ole. Maassa esiintyy vieläkin voimakkaan uskonnollisia alueita. Tämä kalvinistinen ns. ''Bible Belt'' käsittää lähinnä kyliä Zealandin, Etelä-Hollannin, Gelderlandin sekä Utrechtin provinsseissa. Valtaosa hollantilaisista ei kuitenkaan julkisesti harjoita mitään uskontoa.
[[Tiedosto:Satellite image of the Netherlands in May 2000.jpg|thumb|left|Alankomaat satelliittikuvassa toukokuussa 2000.]]
 
[[Tiedosto:Afsluitdijk 08.jpg|thumb|left|35 kilometriä pitkä aikanaan [[Zuiderzee]]n erottanut [[Afsluitdijk]].]]
 
[[Tiedosto:Cadzand Dunes.jpg|thumb|left|Hiekkadyynejä Seelannissa]]
 
  
=== Pinnanmuodot ===
+
====Arvot ja asenteet====
Alankomaat on pieni, alava maa, jolla on pitkä rantaviiva [[Pohjanmeri|Pohjanmerelle]]. Suuri osa maasta on alle 30 metriä merenpinnan yläpuolella. Laajat alueet maan etelä- ja pohjoisosissa ovat meren pinnan alapuolella.<ref name="BBCW"/> Esimerkiksi koko [[Flevoland]]in provinssi (jossa on maailman suurin tekosaari) on muodostettu valtaamalla merestä alaa patoamalla se ja kuivattamalla näin syntynyt [[polderi]]. <ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://europa.eu/abc/european_countries/eu_members/netherlands/index_fi.htm | Nimeke=Alankomaat | Julkaisu = EU:n jäsenvaltiot | Viitattu = 21.3.2011 | Julkaisija = Euroopan Unioni | Kieli = {{en}} }}</ref> Kuivattamiseen on käytetty penkereitä, kanavia ja [[tuulimylly]]jä, jolla pumpattiin vettä pois alueilta, jotka ovat nyt merenpinnan alapuolella.<ref>[http://whc.unesco.org/en/list/899 Droogmakerij de Beemster (Beemster Polder)] Unesco World Heritage Center. Viitattu 13.3.2011 {{en}}</ref>
+
Alankomaissa vierailu tai asuminen ei tavallisesti aiheuta Pohjoismaiselle matkaajalle aluksi suurta kulttuurishokkia. Molemmilla alueilla yhteiskunta jakaa samantapaiset mentaliteetit, jotka ovat sekoitus hyvinvointivaltion periaatteita sekä yksilökeskeisiä arvoja. Hollannissa jälkimmäinen korostuu ehkä kuitenkin enemmän kuin Pohjoismaissa: paikalliset ovat usein individualistisia sekä uskovat vahvasti yksilön vapauteen.  
  
Maan korkein kohta [[Vaalserberg]] maan kaakkoisimmassa pisteessä on 322,7 metriä merenpinnan yläpuolella ja se kuuluu [[Ardennit|Ardennien]] vuoristoon.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.visitholland.nl/index.php/Geography/physical-map-holland-only.html | Nimeke=Landscape | Julkaisu = Visit Holland | Viitattu = 21.3.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref>
+
Monia asioita suvaitaan, mutta tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ne yksimielisesti hyväksyttäisiin saatikka että niistä pidettäisiin. Kaikenlainen keskustelu sekä myös äänekäs valittaminen ovatkin se osa alankomaalaista kulttuuria, joka saattaa hätkähdyttää matkailijaa. Asioista muodostetaan usein vahva mielipide jo siinä vaiheessa, kun teema tunnetaan nipinnapin.
  
Pohjanmeren vuoden 1953 [[Pohjanmeren tulva 1953|tulvakatastrofin]] jälkeen kehitettiin mittava patoamissuunnitelma [[Deltawerken]] Zeelandin suistoalueen tulvariskin vähentämiseksi. Työt käynnistettiin 1958, ja ne saatiin suurelta osin päätökseen vuonna 2002. Työmaa oli valtaisa, ensisijaisia ulompia penkereitä kohotettiin 3&nbsp;000 kilometrin sekä toissijaisia 10&nbsp;000 kilometrin matkalta. Uusien riskinhallintamenetelmien kehittämisen jälkeen on penkereitä vahvistettu uudelleen. Deltawerken on yksi suurimmista ihmiskunnan tekemistä rakennelmista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.holland.com/global/activities/attractions/waterworks/deltaworks/ | Nimeke=Delta Works | Julkaisu =Official site of Holland}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.deltawerken.com/English/10.html?setlanguage=en | Nimeke =Delta Works Online | Julkaisija = Delta Works | Kieli = {{en}} {{fr}} {{es}} {{de}} {{nl}} }}</ref>
+
Maan keskeinen sijainti Euroopassa sekä myös meren läsnäolo on vaikuttanut oleellisesti hollantilaiseen luonteenlaatuun asettamalla elämälle teknisiä haasteita (joista esimerkkeinä maan vaikuttavat patorakennelmat ja muu veteen liittyvä insinöörintyö) kuin tarjonnut perustan merenkäynnille, löytöretkille kuin myös kolonialismille.
  
Maan jakaa kahteen pääosaan kolme jokea: [[Rein]] ({{k-nl|Rijn}}), [[Waal]] ja [[Maas]]. Alankomaiden lounaisosa on itse asiassa yksi iso jokien suistoalue.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.inghist.nl/overview/history/en/1953,1953.html| Nimeke=Flood disaster / The Dutch struggle against the waters (1953) | Julkaisu =History of the Netherlands | Julkaisija =Huygens Instituut voor Nederlandse Geschiedenis | Kieli ={{en}} | Viitattu = 13.3.2011}}</ref>
+
====Monikulttuurisuus====
 +
Alankomaiden menneisyys yhtenä Euroopan keskeisimpänä kaupankävijöinä sekä myös siirtomaavaltiona on jättänyt jälkeensä sen, että maassa asuu vieläkin paljon ihmisiä entisistä alusmaista, eritoten Indonesiasta sekä Alankomaiden Antilleilta. Maassa 1960-luvulta alkaen harjoitettu liberaali maahanmuuttopolitiikka on kerännyt maahan joukon etnisiä vähemmistöjä, kuten turkkilaisia sekä marokkolaisia.  
  
=== Kallioperä ===
+
Suurin osa maahanmuuttajista on sopeunut hyvin ja omaksunut hollantilaiset arvot. Asenteet maahanmuuttoa kohtaan ovat kuitenkin koventuneet viime vuosina, sillä osa näistä etnisistä vähemmistöistä ei ole välttämättä integroitunut alankomaalaiseen yhteiskuntaan halutulla tavalla, mikä on johtanut sosiaalisiin ongelmiin sekä poliittisiin jännitteisiin ja jopa väkivaltaan 2000-luvun alussa (tunnetuimpana poliitikko Pim Fortuynin murha vuonna 2002 sekä elokuvaohjaaja Theo Van Goghin murha 2004).
Alankomaiden vanhimmat kivet ovat peräisin [[kivihiilikausi|kivihiilikaudelta]]. [[Slochteren]]in alueella kivihiilikauden kerrostuman pintakerros on [[hiekkakivi|hiekkakiveä]]. Alue tunnetaan [[maakaasu]]esiintymistään. [[Permikausi|Permikauden]] loppupuolella Alankomaiden pohjoisosiin muodostui suuria [[vuorisuola]]esiintymiä.<ref name="DWG">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.deltawerken.com/Geology-of-the-Netherlands/112.html | Nimeke =Geology of the Netherlands | Julkaisija = Deltawerken}}</ref>
 
  
[[Triaskausi|Triaskauden]] jälkeen alkoi 20 miljoonaa vuotta kestänyt vaihe, jolloin syntyi [[sedimenttikivilaji|sedimenttikiviä]]. Osa niistä sisältää öljyä, ja tällöin syntyivät öljykentät Pohjanmeren alle. [[Liitukausi|Liitukaudella]] nykyinen Alankomaiden alue oli kokonaan meren alla. [[Kenotsooinen maailmankausi|Kenotsooisella kaudella]] syntyneitä [[savi]]kerrostumia kaivetaan nykyisin ylös tiilien tekemistä varten. Jääkaudet muuttivat maisemaa rajusti kerrostaen alueelle moreenia ja savea. Ne toivat myös suuria siirtolohkareita. [[Veiksel-jääkausi|Veiksel-jääkauden]] jäätikkö ei ulottunut Alankomaihin, mutta sen aikana alueelle tuli paljon hiekkaa.<ref name="DWG"/>
+
==Tule==
  
Jääkausien jälkeen maisemaa on muovannut merenpinnan nousu 10&nbsp;000 vuoden ajan. Savea kerrostui aikaisempien [[turve]]maiden päälle. Dyynit ovat alle kolmetuhatta vuotta vanhoja. Myös [[Drenthe]]n ja [[Groningen (provinssi)|Groningenin]] alueen laajat turvemaat ovat muodostuneet vasta jääkausien jälkeen.<ref name="DWG"/>
+
===Lentokoneella===
 +
Finnair  ja KLM lentävät suoraan [[Helsinki|Helsingistä]] [[Amsterdam]]iin. Halpalentoyhtiöistä Ryanair sekä Wizzair lentävät muista Euroopan kohteista  (esim. Tukholmasta) Eindhoveniin. Groningeniin sekä muualle maan pohjoisosiin pääsee helpoiten lentämällä Tampereelta Ryanairilla [[Bremen|Bremeniin]] Pohjois-Saksassa, josta on suora bussiyhteys [[Groningen|Groningeniin]] useita kertoja päivässä.
  
=== Ilmasto ===
+
===Junalla===
Alankomaita hallitsee [[meri-ilmasto]]. Maa on enimmäkseen tasaista, ja joet ja kanavat tuovat kosteutta ja tasaavat lämpötiloja. Niinpä ilmastolliset erot ovat pieniä. Rannikolla on leudompaa kuin sisämaassa. Esimerkiksi [[Vlissingen]]issä vuoden kylmimmän kuukauden, helmikuun, keskimääräinen alin lämpötila on 1,7 astetta, ja lämpimimmän kuukauden elokuun keskimääräinen ylin 21,3 astetta. Sadetta saadaan kuukausittain 40–80 mm, mutta kesällä sadepäiviä on vähemmän ja sade silloin rankempaa.<ref name="BBCW">[http://www.bbc.co.uk/weather/world/country_guides/results.shtml?tt=TT005670 Country Guide Netherlands] BBC Weather</ref><ref>[http://worldweather.wmo.int/037/c00146.htm Climatological Information for Vlissingen] Royal Netherlands Meteorological Institute / WMO. Viitattu 13.3.2011</ref>
+
[[Saksa|Saksasta]], [[Ranska|Ranskasta]] ja [[Belgia|Belgiasta]] on hyviä junayhteyksiä Alankomaihin. Esimerkkejä matkustusajoista Amsterdamista eri suurkaupunkeihin:
  
Sisämaata edustavassa [[De Bilt]]issä on helmikuun keskimääräinen alin lämpötila -0,1 astetta, ja lämpimimmän kuukauden elokuun keskimääräinen ylin 22,3 astetta. Sadetilastot ovat samansuuntaiset kuin rannikollakin.<ref name="BBCW"/><ref>[http://worldweather.wmo.int/037/c00144.htm Climatological Information for De Bilt] Royal Netherlands Meteorological Institute / WMO. Viitattu 13.3.2011</ref>
+
*[[Bryssel]] 3h
 +
*[[Pariisi]] 4,5h
 +
*[[Frankfurt]] 4h
 +
*[[Hampuri]] 5-6h
 +
*[[Berliini]] 6h
  
Sää vaihtelee päivästä ja vuodesta toiseen suuresti. Talvella sattuu kylmiä kausia, jotka kestävät viikosta kahteen kuukauteen, ja niiden aikana kanavat saattavat jäätyä jolloin niillä luistellaan. Joinakin talvina jäätä ei tule lainkaan.<ref name="BBCW"/>
+
Kansainvälisiä junalippuja myy Alankomaiden sisälle esimerkiksi NS Hispeed.[http://www.nshispeed.nl/en]
  
=== Luonto ja luonnonsuojelu ===
+
===Autolla===
Alankomaat kuuluu lauhkeaan [[lehtimetsä]]vyöhykkeeseen. Metsä peittää 10 prosenttia maa-alasta. Lähes puolet metsistä on [[Gelderland]]in ja [[Pohjois-Brabant]]in maakunnissa. Valtion politiikkaan kuuluu edistää metsien monimuotoista käyttöä talouden, virkistyksen, ympäristönsuojelun ja biodiversiteetin näkökulmista. Vuonna 2001 [[havumetsä]]ä oli noin 160&nbsp;000 hehtaaria, lehtimetsää 100&nbsp;000 hehtaaria. Yleisin havupuulaji on [[mänty]], yleisin lehtipuu [[tammi]]. Lähes kaikki metsät ovat istutettuja, useimmat vuosina 1940–1980, ja yli satavuotiaat metsät ovat hyvin harvinaisia.<ref>[http://www.icp-forests.org/pdf/DutchNFI.pdf Dutch forest monitoring network, design and results] Alterra, Green World Research</ref>
+
Naapurimaista [[Saksa]]sta ja [[Belgia]]sta pääsee hyvin autolla Alankomaihin. Lukuisia autovuokraamoita löytyy jokaisesta keskikokoisestakin kaupungista.
  
Alankomaiden luonto kuuluu maailman tarkimmin tutkittuihin. Kattava lajiluettelo on julkaistu internetissä osana ''[[Encyclopedia of Life]]'' -hanketta.<ref>[http://www.nederlandsesoorten.nl/nlsr/nlsr/english.html Dutch Species Catalogue] Naturalis 2005 - 2011</ref> Maaliskuussa 2011 luettelossa oli yli 40&nbsp;000 kasvi-, eläin- ja sienilajia.<ref>[http://www.nederlandsesoorten.nl/nlsr/nlsr/i000000.html Nederlans Soortenregister] Naturalis 2005 - 2011</ref>
+
===Bussilla===
 +
Eurolines[http://www.eurolines.com/] on suurin kansainvälinen bussifirma, joka operoi Alankomaiden ja muiden maiden välillä. Busseja ajetaan Hollantiin esim. Puolasta, Milanosta, Pariisista ja Brysselistä, ja hinnaltaan ne ovat varsin huokeita varsinkin alle 26-vuotiaille.
  
Alankomaissa on kaksikymmentä kansallispuistoa. Niistä kaksi vanhinta, [[Hoge Veluwen kansallispuisto|Hoge Veluwe]] ja [[Veluwezoomin kansallispuisto|Veluwezoom]], syntyivät yksityisestä aloitteesta, ja valtio on perustanut 18 muuta 1980-luvun puolivälin jälkeen. Määritelmän mukaan puiston pinta-alan pitää olla ainakin tuhat hehtaaria, ja sillä pitää olla poikkeuksellisia luonnonarvoja.<ref>[http://www.nationaalpark.nl/documents/nationale-parken.xml?lang=en National Parcs in the Netherlands] Samenwerkingsverband Nationale Parken</ref> Hoge Veluwessa tavataan [[saksanhirvi]]ä, [[Metsäkauris|metsäkauriita]], [[mufloni|mufloneita]] ja [[villisika|villisikoja]].<ref>[http://www.hogeveluwe.nl/en/the-park/nature/fauna/83 Fauna] Hoge Velouve {{en}}</ref>
+
Semi Tours [http://semi-tours.com/] liikennöi Bosnia-Herzegovinasta useita kertoja viikossa Alankomaihin sekä Belgiaan. Menopaluu maksaa n. 160€.
  
== Historia ==
+
[[Bremen|Bremenin]] keskustasta ja lentokentältä Pohjois-Saksasta on Public Expressillä[http://www.publicexpress.net/] suora bussiyhteys Groningeniin useita kertoja päivässä. Yhdensuuntainen lippu kustantaa n. 23€, menopaluu 33€ (kesällä 2011).
{{Pääartikkeli|[[Alankomaiden historia]]}}
 
[[Tiedosto:Van Soest, Four Days Battle.jpg|thumb|240px|[[Neljän päivän taistelu]] vuonna 1666 toisessa Englannin–Hollannin sodassa.]]
 
[[Tiedosto:Rotterdam.jpg|thumb|240px|Rotterdam Saksan pommitusten jälkeen vuonna 1940.]]
 
  
Nykyisten Alankomaiden alue oli aiemmin [[keltit|kelttien]] asuttama, mutta 100-luvulla eaa. he joutuivat väistymään germaanikansojen ([[friisit]], [[bataavit]]) tieltä. Alue liitettiin 50-luvulla eaa. [[Rooman valtakunta]]an, ja [[kansainvaellusaika|kansainvaellusten]] myötä se tuli [[frankit|frankkien]] hallintaan, kuten nykyinen [[Belgia]]kin. [[Frankkien valtakunta|Frankkien valtakunnan]] vuonna 843 tapahtuneen jaon jälkeen alue pirstoutui vähitellen pieniksi ruhtinaskunniksi, jotka myöhemmin joutuivat [[Burgundi]]n alaisuuteen ja tulivat [[Maksimilian I (keisari)|Maksimilian I:n]] avioliiton myötä 1477 [[Habsburg]]ien omistukseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.inghist.nl/overview/history/en/ontstaan.html | Nimeke=Formation of the Netherlands: 50 BC - 1588 | Julkaisu =History of the Netherlands | Julkaisija =Huygens Instituut voor Nederlandse Geschiedenis | Kieli ={{en}} | Viitattu = 13.3.2011}}</ref>
+
===Laivalla===
  
[[Kaarle V (keisari)|Kaarle V]] antoi alueen perintönä [[Espanja]]n kuninkaalle [[Filip II (Espanja)|Filip II:lle]], jonka uskonnollisesti jyrkkä politiikka uskonvainoineen johti vapaussotaan reformoidun opin omaksuneissa Alankomaiden pohjoisissa maakunnissa. Ne julistautuivat itsenäisiksi Alankomaiden tasavallaksi ([[Yhdistyneet provinssit]]) vuonna 1581, kun taas eteläiset maakunnat (nykyinen Belgia) jäivät Espanjan yhteyteen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.inghist.nl/overview/history/en/oorlog.html| Nimeke=The Dutch Republic at war: 1568 - 1813 | Julkaisu = History of the Netherlands | Julkaisija =Huygens Instituut voor Nederlandse Geschiedenis | Kieli ={{en}} | Viitattu = 13.3.2011}}</ref>
+
Hollannista pääsee lautalla esimerkiksi Englantiin, Tanskaan sekä Norjaan mm. Rotterdamista sekä Amsterdamista.
  
[[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Saksa]] ja Espanja tunnustivat Alankomaat itsenäiseksi valtioksi [[Westfalenin rauha]]ssa vuonna 1648. Rauhansopimus päätti [[Kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisen sodan]]. Samalla päättyi myös Espanjan ja Alankomaiden [[Kahdeksankymmenvuotinen sota]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.inghist.nl/overview/history/en/oorlog,1648.html | Nimeke=The Treaty of Münster (1648) | Julkaisu =History of the Netherlands | Julkaisija =Huygens Instituut voor Nederlandse Geschiedenis | Kieli ={{en}} | Viitattu = 13.3.2011}}</ref>
+
Amsterdamissa ja muissa isoissa kaupungeissa on mahdollista tutustua maisemiin eri perspektiivistä kanaaliristeilyjen muodossa. Myös varsinkin Kuningattarenpäivänä (kansallinen juhlapäivä huhtikuun lopussa) kanaalit tuppaavat olla täynnä oranssiin pukeutuneita hollantilaisia veneissään juhlimassa ja soittamassa musiikkia.
  
Alankomaat oli vallannut jo vapaussodan aikana [[siirtomaa]]-alueita [[Itä-Intia]]ssa ja laajensi myöhemmin siirtomaitaan muun muassa Etelä-Afrikassa. Samalla Alankomaista tuli tärkeä merenkulku- ja kauppavaltio. Se puolusti asemaansa kahdessa sodassa Englantia vastaan [[Ensimmäinen Englannin–Hollannin sota|1652–1654]] ja [[Toinen Englannin–Hollannin sota|1665–1667]] ja Ranskaa vastaan [[Ranskan–Hollannin sota|1672]]. Vallankumoussodissa ranskalaiset kuitenkin valtasivat Alankomaat, josta tuli Ranskan alainen [[Batavian tasavalta]]. 1806 se muutettiin [[Napoleon]]in veljen [[Louis Bonaparte|Ludvigin]] hallitsemaksi [[Hollannin kuningaskunta|Hollannin kuningaskunnaksi]] ja 1810 viimein liitettiin kokonaan [[Ranskan toinen keisarikunta|Ranskan toiseen keisarikuntaan]].<ref name="ING">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.inghist.nl/overview/history/en/oorlog,1806-1810.html | Nimeke=The Napoleonic era (1806 - 1810) | Julkaisu =History of the Netherlands | Julkaisija =Huygens Instituut voor Nederlandse Geschiedenis | Kieli ={{en}} | Viitattu = 12.3.2011}}</ref>
+
Purjehtiminen on Hollannissa suosittu harrastus ja maan tuulinen ilmasto sekä kaikkialla lähellä oleva meri suovat tälle hyvät olosuhteet.
  
[[Wienin kongressi]]ssa 1815 muodostettiin [[Yhdistynyt Alankomaiden kuningaskunta|Alankomaiden kuningaskunta]], jonka hallitsijaksi tuli [[Orania-Nassau-suku|Orania-Nassaun suvun]] [[Vilhelm I (Alankomaat)|Vilhelm I]]. Kuningaskuntaan liitettiin myös nykyinen Belgia, joka kuitenkin irrottautui itsenäiseksi kuningaskunnaksi 1830.<ref name="BGN"/> Vilhelm I luopui kruunusta 1840 poikansa [[Vilhelm II (Alankomaat)|Vilhelm II:n]] hyväksi. Tämän seuraajaksi tuli 1849 [[Vilhelm III (Alankomaat)|Vilhelm III]], jonka jälkeen valtaistuimelle nousi täysi-ikäiseksi tultuaan 1898 kuningatar [[Vilhelmiina (Alankomaat)|Vilhelmiina]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.inghist.nl/overview/history/en/1813tot1914,1890.html | Nimeke=The regency of Queen Emma (1890) | Julkaisu =History of the Netherlands | Julkaisija =Huygens Instituut voor Nederlandse Geschiedenis | Kieli ={{en}} | Viitattu = 13.3.2011}}</ref> Kuningas Vilhem III:n kuoltua Juliana peri muun maan, mutta [[Luxemburg]] erosi itsenäiseksi entisen Nassaun herttua [[Aadolf (Luxemburg)|Aadolfin]] johtamaksi suurherttuakunnaksi.<ref>[http://www.luxembourgian.com/ The Grand Duchy of Luxembourg] Viitattu 13.3.2011 {{en}}</ref>
+
==Liiku==
 +
===Kävellen===
 +
Alankomaiden kaupungeissa on helppo ja mukava kävellä ympäriinsä, sillä kaupunkien keskustat ovat usein varsin kompakteja. Autoja ei matkailijan tarvitse varoa normaalia enempää, mutta pyöräilijöitä kylläkin. Alankomaissa pyöräilijä on nimittäin kingi ja pyöräkaistoilta on syytä pysyä poissa. Varsinkin Amsterdam on tunnettu kamikazemaisista fillaristeistaan, jotka eivät välttämättä soita edes kelloa varoittaakseen varomatonta turistia lähestymisestään.
 +
===Pyörällä===
 +
Polkupyörä on Alankomaissa ykkösmenopeli vähänkään pitkäkestoisimmilla reissuilla. Halpa ja kätevä menopeli osoittautuu käytännössä autoa paremmaksi ja nopeammaksi ratkaisuksi kaupungeissa, joissa monissa autolla ajaminen on varsinainen painajainen. Monissa paikoissa on pyöräilijöille omat kaistansa ja jopa liikennevalot. Maaseudullakin on usein mahdollista seurata opastettuja pyöräilyreittejä maisemakierroksilla.
  
Alankomaat pysyi puolueettomana [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] ja julistautui puolueettomaksi myös [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] puhjetessa. Saksalaiset kuitenkin miehittivät maan 1940, jolloin kuningasperhe ja hallitus pakenivat Lontooseen. Alankomaat vapautettiin vasta vuonna 1945. Sodan päätyttyä kuningatar Vilhelmiina palasi takaisin 1945 ja luopui kruunusta 1948 tyttärensä [[Juliana (Alankomaat)|Juliana]]n hyväksi. Tämä puolestaan luovutti valtaistuimen 1980 tyttärelleen [[Beatrix]]ille.<ref name="BGN">[http://www.state.gov/r/pa/ei/bgn/3204.htm Background Note: The Netherlands] US Department of State</ref>
+
Muutamia huomioita pyöräilystä Alankomaissa:
 +
* Pyöräilijät noudattavat samoja liikennesääntöjä kuin moottoriajoneuvojen kuljettajat.
 +
* Pyöräkaistat on merkitty sinivalkoisella liikennemerkillä, katuun maalatulla merkillä tai punaisella asfaltilla. Pyöräkaistojen käyttäminen on pakollista. Huom! Aja aina tien oikealla puolella vaikka näkisitkin pyöräkaistoja molemmilla puolella tietä ja olisit itse menossa vasemmalle.
 +
* Mikäli pyöräkaistaa ei ole, pyöräilijöiden odotetaan ajavan muun liikenteen seassa, ei jalkakäytävällä.
 +
* Kääntyminen on hyvä ilmaista käsimerkeillä.
 +
* Lukitse aina pyöräsi mielellään kahdella lukolla! Lukitse se myös aina kiinni johonkin mieluiten rungosta, ei koskaan pelkästä eturenkaasta. Pyörävarkaudet ovat tavattoman yleisiä Alankomaissa; pelkästään Amsterdamissa varastetaan useita satoja pyöriä päivässä.
 +
* Pyöräilijöiden on pimeällä käytettävä toimivia valoja niin edessä (valkoinen valo) kuin takana (punainen valo). Riittäväksi valoksi voidaan laskea esim. omiin vaatteisiin kiinnitetty pieni LED-lamppu. Valotta ajaminen on riski itsellesi ja ympäristölle ja lisäksi otat riskin saada 40€ sakon. Hollannin poliisi on tunnetusti varsin rento, mutta pyöräilyyn liittyvistä rikkeistä rangaistaan hanakasti.
 +
* Älä koskaan osta pyörää kadunmieheltä, vaikka halpa hinta houkuttaisikin. Jäädessäsi kiinni tästä rapsahtaa sinulle nimittäin tuntuvat sakot sekä saat itsellesi rikosrekisterin.
  
Toisen maailmansodan jälkeen Alankomaat on tukeutunut länteen. Alankomaat liittyi [[Pohjois-Atlantin liitto|Natoon]] ja oli [[Euroopan unioni]]n edeltäjän, [[Euroopan hiili- ja teräsyhteisö]]n perustajajäseniä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.inghist.nl/overview/history/en/1914tot1966,1949.html | Nimeke=Farewell to neutrality (1949) | Julkaisu =History of the Netherlands | Julkaisija =Huygens Instituut voor Nederlandse Geschiedenis | Kieli ={{en}} | Viitattu = 13.3.2011}}</ref> Siirtomaista on enää jäljellä [[Aruba]], [[Curaçao]] ja [[Sint Maarten]], kun [[Indonesia]] itsenäistyi 1949 ja [[Suriname]] 1975.<ref name="BBCTL">[http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/1043528.stm Timeline: The Netherlands] BBC News</ref>
+
===Autolla===
 +
Autolla pääsee kätevästi maaseudulle, mutta suurimmissa kaupungeissa (etenkin Amsterdamissa) autolla liikkuminen on usein todella hankalaa. Varsinkin Ranstad (Amsterdamin ja muiden suurimpien kaupunkien muodostama urbaani alue) on hyvin tiheään asuttu ja siksi pahatkin liikenneruuhkat ovat tällä alueella sekä myös muualla maassa jokapäiväinen näky.
  
== Politiikka ==
+
Autovuokraamoita löytyy jokaisesta vähänkään suuremmasta kaupungista.
[[Tiedosto:Koningin Beatrix in Vries.jpg|thumb|200px|Kuningatar [[Beatrix]].]]
 
  
Alankomaat on ollut perustuslaillinen [[monarkia]] vuodesta 1815. Monarkki nimittää hallituksen, jota johtaa [[Alankomaiden pääministeri|pääministeri]] (''Minister-president''). Hallitukset ovat rakentuneet vuoroin keskustan ja vasemmiston, vuoroin keskustan ja oikeiston yhteistyölle.<ref name="BBCTL"/> Äänioikeuden saa 18 vuoden iässä.<ref name="CIA"/>
+
===Junalla===
 +
Alankomaiden junayhteydet hoitaa Nederlandse Spoorvegen [http://ns.nl/pages/index.html].
  
[[Alankomaiden parlamentti|Parlamentti]] (''Staten-Generaal'') on kaksikamarinen, joka koostuu Alahuoneesta (''Tweede Kamer; toinen kamari'') sekä Senaatista (''Eerste Kamer; ensimmäinen kamari''). Alahuoneessa on 150 jäsentä, ja heidät valitaan yleisillä vaaleilla joka neljäs vuosi. Senaatilla, jolla on vähemmän vaikutusvaltaa kuin alahuoneella, on 75 jäsentä. Alahuoneen valintatavasta poiketen provinssien parlamentit, aina provinssi-parlamenttivaalien jälkeen, valitsevat ja nimittävät Senaatin jäsenet nelivuotiskaudelle.<ref name="CIA"/>
+
===Peukalokyydillä===
 +
Alankomaat on keskiverto liftausmaa. Lyhyiden välimatkojen taittaminen voi kuitenkin olla varsin hidasta varsinkin kaupunkien ulkopuolella. Huoltoasemat moottoriteiden varsilla isojen kaupunkien ulkopuolella ovat hyviä lifauspaikkoja.  
  
Alahuoneessa ovat edustettuina kristillisdemokraattis-konservatiivinen [[Christen Democratisch Appèl]] (vuoden 2010 vaaleissa 21 paikkaa), sosiaalidemokraattinen [[Partij van de Arbeid]] (30 paikkaa), vasemmistolainen [[Socialistische Partij]] (15), liberaali [[Volkspartij voor Vrijheid en Democratie]] (VVD; 31), konservatiivinen [[Partij voor de Vrijheid]] (vapauspuolue; PVV, 24 paikkaa), [[GroenLinks]] (vihervasemmisto, 10), protestanttien [[ChristenUnie]] (5), sosiaaliliberaali [[Democraten]] 66 (2) ja muut (5 paikkaa).<ref name="CIA"/>
+
Isoimmista kaupungista löytyy virallinen liftauspaikka (''liftershalte'') keskustasta tai kaupungin reunamilta, esimerkiksi:
  
== Aluejako==
+
[[Amsterdam]]
[[Tiedosto:Netherlands Map.svg|thumb|200px|Alankomaiden kartta]]
+
*Itään tai sisämaahan pyrkiville löytyy liftauspaikka Prins Bernhardpleinilta, ennen Amsterdam Amstelin rautatieasemaa (Amstel-joen vasemmalla puolella). Johtaa A10-tien S112-rampille E231-A1/E35-A2:n suuntaan.  
[[Tiedosto:Aruba map.png|thumb|200px|Aruban kartta.]]
 
[[Tiedosto:Netherlands Antilles-CIA WFB Map.png|thumb|200px|Alankomaiden kuningaskunnan Karibian meren alueet]]
 
  
Alankomaiden Euroopassa oleva osa on jaettu [[Alankomaiden provinssit|kahteentoista provinssiin]] ({{k-nl|provincie}}).<ref name="CIA"/> Vuoden 2010 lopussa Karibialla olevien osien hallintoa muutettiin siten, että [[Alankomaiden Antillit]] hajoitettiin, Curaçaosta ja St Maartenista tuli autonomisia alueita ja niiden lisäksi muodostettiin kolme erityisasemassa olevaa kuntaa, Bonaire, St Eustatius ja Saba.<ref name="BBCTL"/>
+
[[Utrecht]]
 +
*De Galgewaardin jalkapallostadionia läheisyydessä lähellä huoltoasemaa sekä Waterliniewegin ramppia, pohjoiseen A27/A28-tielle, etelään A2/A12/A27.
  
=== Provinssit ===
+
[[Groningen]]
{| class="wikitable sortable" border="1" style="align:left;"
+
*Emmaviaduct-tiellä (200m länteen keskusrautatieasemalta). Autot kulkevat etelään, itään tai länteen (Saksaa kohti) eli liftauskyltti on hyvä tehdä, ettei tule pysäytelleeksi väärään suuntaan kulkevia autoja.
|-
 
! colspan=2|provinssi
 
<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.citypopulation.de/Netherlands-Mun.html | Nimeke = Provinces | Julkaisu = Citypopulation | Tekijä = Thomas Brinkhoff | Viitattu = 21.3.2011 }}</ref>
 
!Pääkaupunki
 
!Pinta-ala
 
!Väkiluku 1.1.2010
 
|-
 
| [[Tiedosto:Flag Drenthe.svg|20px|border|Drenthen lippu]]|||[[Drenthe]]||[[Assen]]||2&nbsp;641 km²||490&nbsp;981
 
|-
 
| [[Tiedosto:Flevolandflag.svg|20px|border]]
 
||[[Flevoland]] || [[Lelystad]] || 1&nbsp;417 km² || 387&nbsp;881
 
|-
 
| [[Tiedosto:Frisian flag.svg|20px|border]]|| [[Friesland]] || [[Leeuwarden]] || 3&nbsp;341 km² || 646&nbsp;305
 
|-
 
| [[Tiedosto:Gelderland-Flag.svg|20px|border]]|| [[Gelderland]] || [[Arnhem]] || 4&nbsp;971 km² || 1&nbsp;998&nbsp;936
 
|-
 
| [[Tiedosto:Flag Groningen.svg|20px|border]]|| [[Groningen (provinssi)|Groningen]] || [[Groningen]] || 2&nbsp;333 km² || 576&nbsp;668
 
|-
 
| [[Tiedosto:NL-LimburgVlag.svg|20px|border]] ||[[Limburg (Alankomaat)|Limburg]] || [[Maastricht]] || 2&nbsp;150 km² || 1&nbsp;122&nbsp;701
 
|-
 
| [[Tiedosto:North Brabant-Flag.svg|20px|border]]|| [[Pohjois-Brabant]] || [['s-Hertogenbosch]] || 4&nbsp;916 km² || 2&nbsp;444&nbsp;158
 
|-
 
| [[Tiedosto:Flag North-Holland, Netherlands.svg|20px|border]]|| [[Pohjois-Hollanti]] || [[Haarlem]] || 2&nbsp;671 km² || 2&nbsp;669&nbsp;084
 
|-
 
| [[Tiedosto:Flag of Overijssel.svg|20px|border]] ||[[Overijssel]] || [[Zwolle]] || 3&nbsp;325 || 1&nbsp;130&nbsp;345
 
|-
 
| [[Tiedosto:Utrecht (province)-Flag.svg|20px|border]]|| [[Utrecht (provinssi)|Utrecht]] || [[Utrecht]] || 1&nbsp;385 || 1&nbsp;220&nbsp;910
 
|-
 
| [[Tiedosto:Flag of Zeeland.svg|20px|border]]|| [[Seelanti]] || [[Middelburg]] || 1&nbsp;787 || 381&nbsp;409
 
|-
 
| [[Tiedosto:Flag Zuid-Holland.svg|20px|border]] ||[[Etelä-Hollanti]] || [[Haag]] || 2&nbsp;814 || 3&nbsp;505&nbsp;611
 
|}
 
  
=== Erityisasemissa olevat kunnat ===
+
[[Maastricht]]
{| class="wikitable sortable" border="1" style="align:left;"
+
*De Geusselt -futisstadionin lähellä A2-tien alussa. E25-A2 Eindhoveniin ja A79 Heerleniin.
|-
 
! colspan=2|provinssi
 
<ref>[http://www.citypopulation.de/NedAntillen.html Special Municipalities] ''Citypopulation''</ref>
 
!Pääkaupunki
 
!Pinta-ala
 
!Väkiluku 1.1.2010
 
|-
 
| [[Tiedosto:Flag of Bonaire.svg|20px|border]] ||[[Bonaire]] || [[Kralendijk]] || 288 km² || 13&nbsp;389
 
|-
 
| [[Tiedosto:Flag of Sint Eustatius.svg|20px|border]]|| [[Sint Eustatius]] || [[Oranjestad (Sint Eustatius)|Oranjestad]] || 21 km² || 2&nbsp;886
 
|-
 
| [[Tiedosto:Flag of Saba.svg|20px|border]]|| [[Saba]] || [[The Bottom]] || 13 km² || 1&nbsp;737
 
|}
 
  
=== Itsehallintoalueet ===
+
==Puhu==
{| class="wikitable sortable" border="1" style="align:left;"
+
Alankomaat on virallisesti kaksikielinen. Valtaosa väestöstä puhuu germaanisiin kieliin kuuluva [[Hollannin matkasanakirja|hollanti]] sekä [[Friesland|Frieslandissa]] osa paikallisesta väestöstä puhuu friisin kieltä, joka on englannin lähin elävä sukulaiskieli. Lisäksi maassa puhutaan useita paikallisia murteita, jotka voivat olla hankalia ymmärtää jopa maanmiehille.
|-
 
! colspan=2|provinssi
 
<ref>[http://www.citypopulation.de/Aruba.html Aruba] [http://www.citypopulation.de/Curacao.html Curacao] [http://www.citypopulation.de/SintMaarten.html Sint Maarten] ''Citypopulation''</ref>
 
!Pääkaupunki
 
!Pinta-ala
 
!Väkiluku 1.1.2010
 
|-
 
| [[Tiedosto:Flag of Aruba.svg|20px|border]] || [[Aruba]] || [[Oranjestad]] ||193 km² || 107&nbsp;138
 
|-
 
| [[Tiedosto:Flag of Curaçao.svg|20px|border]] ||[[Curaçao]] || [[Willemstad]] || 444 km² || 142&nbsp;180
 
|-
 
| [[Tiedosto:Flag of Sint Maarten.svg|20px|border]]|| [[Sint Maarten]] || [[Philipsburg]] || 34 km² || 37&nbsp;429
 
|}
 
  
== Väestö ==
+
Matkailija pärjää käytännössä kaikkialla englannilla. Hollantilaiset ovat maailman parhaiden ei-natiivien englanninpuhujien joukossa eivätkä yleensä epäröi näyttää taitojaaan myös muissa kielissä (joskin usein aksentti on hyvin tunnistettava). Vanhempien ihmisten kohdalla englannin taito ei välttämättä ole niin kaksista mutta monet heistä puhuvat saksaa tai ranskaa.
Alankomaissa puhutaan pääosin [[hollannin kieli|hollantia]], mutta maan pohjoisosassa on [[friisin kieli|friisinkielinen]] ja eteläisimmässä osassa [[limburgin kieli|limburginkielinen]] vähemmistö. Itärajan tuntumassa puhutaan myös [[saksan kieli|saksaa]]. Noin 70&nbsp;prosenttia väestöstä puhuu sujuvasti [[englannin kieli|englantia]], 55–59&nbsp;prosenttia [[saksan kieli|saksaa]] ja 19&nbsp;prosenttia [[ranskan kieli|ranskaa]].{{lähde}}
 
  
Vuoden 2005 arvion mukaan 80,9&nbsp;prosenttia alankomaalaisista oli [[hollantilaiset|hollantilaisia]] ja [[friisit|friisejä]], 2,4&nbsp;prosenttia oli [[indonesia]]laisia, 2,4&nbsp;prosenttia [[saksalaiset|saksalaisia]], 2,2&nbsp;prosenttia [[turkkilaiset|turkkilaisia]], 2&nbsp;prosenttia [[surinam]]ilaisia, 1,9&nbsp;prosenttia [[marokko]]laisia ja muita väestöryhmiä oli 6,8&nbsp;prosenttia<ref>[http://www.cbs.nl/NR/rdonlyres/CCD504EA-9D41-40C2-AE28-BFB0A51C2045/0/2005k3b15p096art.pdf/ ''Demografie van de allochtonen in Nederland'', Garssen, Joop, Han Nicolaas ja Arno Sprangers (2005)]</ref>.
+
Vaikka hollantia osaamatta maassa pärjäisikin, osoittaa muutaman paikallisen ilmaisun hallinta kuitenkin kohteliaisuutta sekä kiinnostusta paikallista kulttuuria kohtaan.  
  
=== Uskonto ===
+
Hollantilainen 'g' on kurkkuäänne ja siksi monelle hankala lausuttava. Myös 'r' lausutaan eri tavalla kuin Suomessa. Takavokaalit eivät myöskään äänny suussa välttämättä kovin luontevasti, mutta kirjoitettuna hollanti on jokseenkin ymmärrettävää englannin-, saksan- tai ruotsintaitoisille.
Alankomaiden väestö on uskonnoltaan pääosin kristittyjä, joko [[reformoidut kirkot|reformoituja]] protestantteja tai [[katolinen kirkko|katolilaisia]]. Kirkkokunnista katolilainen kirkko on suurin ja siihen kuuluu 26,3&nbsp;prosenttia alankomaalaisista. Alankomaissa on lisäksi noin 850&nbsp;000 muslimia, jotka muodostavat noin 5&nbsp;prosenttia väestöstä.<ref>[http://www.cbs.nl/NR/rdonlyres/ACE89EBE-0785-4664-9973-A6A00A457A55/0/2007k3b15p48art.pdf/ ''Naar een nieuwe schatting van het aantal islamieten in Nederland''], Centraal Bureau voor de Statistiek</ref> Vuoden 2005 Eurobarometrissä vain 27 prosenttia hollantilaisista kielsi uskovansa minkäänlaiseen jumalaan ja Synovaten vuonna 2009 teettämän tutkimuksen mukaan joka viides uskoi Jumalan luoneen maailman kuudessa päivässä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.hs.fi/nyt/artikkeli/Uskon+paluu/1135256635744 | Nimeke =Uskon paluu | Julkaisija = Helsingin Sanomat}}</ref>
 
  
== Talous ==
+
==Tee==
[[Tiedosto:PanoramaZuidasAmsterdamtheNetherlands.jpg|thumb|left|250px|[[Zuidas]] on talouskeskus Amsterdamissa.]]
+
===Tapahtumia===
[[Tiedosto:Heumen (Gld, NL), canal lock Maaswaalkanaal.JPG|thumb|left|250px|[[Maas–Waal-kanava]]n sulku [[Heumen]]issa.]]
+
* Koko maa sekoaa '''jalkapallosta''' aina kahden vuoden välein joko Euroopan-mestaruuskilpailuiden tai MM-kisojen aikaan. Jalkapallo on Hollannin ehdottomasti tärkein urheilulaji ja arvokisojen tärkeimpien otteluiden aikaan suurimmissa kaupungeissa pystytetään usein suuria screenejä baareihin ja keskusaukioille, kuten Rembrandtpleinille Amsterdamissa. Seuraavan kerran Euroopan mestaruudesta pelataan kesällä 2012 ja maailmanmestaruudesta vuonna 2014. Maan kansallisen liigan Eredivisien pelien seuraaminen on myös suosittua ajanvietettä.
 +
*'''Kuningattaren päivä''' (''Koninginnedag'') Joka vuosi 30.4. paitsi jos tämä päivä sattuu olemaan sunnuntai; tässä tapauksessa päivää juhlitaan jo edellisenä lauantaina. Maan tärkein kansallinen juhlapäivä, jolloin koko maa bailaa edellisenä iltana (''koninginnenacht'')joka kaupungissa ja kylässä. Varsinaisena kuningattaren päivänä kaupungin keskustat ja naapurustot täyttyvät kirpputoreista, konserteista sekä peleistä ja leikeistä oranssiin pukeutuneena.
 +
*'''A Campingflight to Lowlands Paradise''', lyhyemmin '''Lowlands'''[http://www.lowlands.nl/] Maan suosituimpia festivaaleja, jonka n. 200 artistin musiikkitarjonta vaihtelee aina alternativesta hiphopiin. Lisäksi katutaidetta, teatteria jne.
 +
*'''Pinkpop Festival'''[http://www.pinkpop.nl/] Toinen suosittu jokakesäinen rockfestivaali maan eteläkärjessä.
  
Alankomaat lähti [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen Euroopan yhdentymisen edelläkävijäksi. Se oli mukana muun muassa [[Euroopan hiili- ja teräsyhteisö]]ssä.<ref>[http://europa.eu/scadplus/treaties/ecsc_fi.htm Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimus]</ref>
+
'''Elektroninen musiikki''' on hyvin suosittua Alankomaissa. Maasta tulee paljon tunnettuja DJ:tä sekä klubitarjontaa niin housen, trancen, dubstepin, drum'n'basen jne. ystäville löytyy kenties paremmin kuin mistään muusta Euroopan maasta Englannin ohella. Bilekalenteri Partyflockiin[http://partyflock.nl/party] on listattu päiväkohtaisesti suurimpia klubi-iltoja ympäri maata. Näiden lisäksi maassa järjestetään useita tanssimusiikin tapahtumia, esimerkiksi:
  
Alankomaiden merkittävimmät luonnonvarat ovat Pohjanmeren [[maakaasu]] ja [[öljy]] sekä hedelmällinen maaperä. Merkittävimmät vientituotteet ovat elintarvikkeet, koneet ja kulkuneuvot. Alankomaat on ollut elektroniikkateollisuuden edelläkävijä [[Philips]]in johdolla. Muun muassa [[CD-levy]] on Philipsin lanseeraama. Alankomaiden 1920-luvulta asti menestyksellinen lentokonetehdas [[Fokker]] meni konkurssiin vuonna 1996 kilpailijoiden, etenkin brasilialaisen [[Embraer]]-yhtiön, vallatessa sen markkinat.<ref>[http://www.flightglobal.com/articles/2010/04/12/340433/how-dutch-industry-rebounded-after-fokkers-bankruptcy.html How Dutch industry rebounded after Fokker's bankruptcy] Flight International</ref>
+
*'''Sensation'''[http://www.sensation.com/netherlands/en/] (Tunnettu ennen nimellä '''Sensation White''') Yksi maailman suurimmista tanssitapahtumista, jossa 40,000 ihmistä kokoontuu tanssimana valkoisiin pukeutuneena housemusiikin tahtiin joka heinäkuu Amsterdam ArenAlla. Sensationin kiertäviä kansainvälisiä versioita järjestetään joka vuosi ympäri maailmaa. Sisartapahtuma, hardstyle-musiikkin keskittyvä Sensation Black järjestetään nykyisin Belgiassa.
 +
*'''Dance Valley'''[http://www.dancevalley.nl] Jokakesäinen elektronisen musiikin festivaali Spaarnwoudessa. Yli 40,000 kävijää joka vuosi.
 +
*'''Mystery Land'''[http://www.mysterland.com] Maan vanhin tanssimusiikkin keskittynyt festivaali Haarlemmermeerissa joka elokuun viimeisenä lauantaina. N. 60,000 kävijää.
  
Vuonna 2009 palvelusektori tuotti 73,7&nbsp;prosenttia maan bruttokansantuotteesta, teollisuus 24,4&nbsp;prosenttia ja maatalous 1,9&nbsp;prosenttia. Tärkeimpiä maatalouden tuotteita ovat viljat, perunat, sokerijuurikas, hedelmät, vihannekset ja karja.<ref name="CIA">{{CIA Factbook|nl|Netherlands}}</ref>
+
==Osta==
  
2000-luvun alussa Alankomaat tuotti 60 prosenttia maailman leikkokukista ja 65 prosenttia kukkasipuleista. Siellä on viljelty kukkasipuleita myyntiin yli 400 vuoden ajan.<ref>[http://www.tulppaani.info/kauppapuutarhaliitto/tulppaani.nsf/pagebyname/233B6C29EC8C93C1C2256DFC00522708?opendocument Kukkasipulit tulevat Hollannista] Kauppapuutarhaliitto. Viitattu 21.3.2011</ref> Tyypillisiä sipulikasveja ovat tulppaanit, narsissit, gladiolukset, liljat, amaryllikset ja krookukset. Leikkokukiksi kasvatetaan krysanteemeja, ruusuja, gerberoita ja freesioita. Myös afrikkalaisia leikkokukkia tulee Euroopan markkinoile Alankomaiden kautta suurin määrin.<ref>[http://www.gardenguides.com/90594-flowers-holland.html Flowers in Holland] Garden Guides</ref>
+
===Hintataso===
 +
Alankomaiden hintataso on jonkin verran alhaisempi kuin Suomen varsinkin ruuan suhteen. Muut peruselintarvikkeet ja esimerkiksi vaatteet ovat kuitenkin hintaluokaltaan varsin samaa tasoa. Alkoholin ja varsinkin oluen verotus on Alankomaissa huomattavasti Suomea kevyempää.
  
Rotterdamin syväsatama vilkastuttaa talouselämää.
+
Vuokrat voivat kohota todella korkeiksi suurimmissa kaupungeissa. Tämän vuoksi Suomen tyyppinen yksiöissä ja kaksioissa asuminen ei ole varsinkaan opiskelijalle todellinen vaihtoehto (eikä sitä oikeastaan edes haluta) vaan useimmat opiskelijat asuvat yhteisesti vuokratuissa kimppakämpissä.
  
=== Liikenne ===
+
==Syö==
Alankomaissa on yhteensä 27 lentokenttää, joista kahdella on yli kolmen kilometrin pituinen kiitotie.<ref name="CIA"/> [[Schipholin kansainvälinen lentoasema]] oli vuonna 2007 Euroopan viidenneksi ja maailman 12. vilkkain matkustajamäärillä mitattuna.<ref>[http://www.airports.org/cda/aci_common/display/main/aci_content07_c.jsp?zn=aci&cp=1-5-54-55-7153_666_2__ Passenger Traffic 2007] Airports.org</ref> Toiseksi suurin [[Eindhovenin lentoasema]] palvelee sekä siviili- että sotilasliikennettä.<ref>http://www.scramble.nl/airports/publish/eheh.htm</ref>
 
  
Rautatietä on lähes 2&nbsp;900 kilometriä ja moottoritietä 2&nbsp;500 kilometriä, maantietä yhteensä 136&nbsp;827 kilometriä. Sellaisia vesireittejä, joita pitkin 50-tonniset laivat mahtuvat liikkumaan, on 6&nbsp;215 kilometriä. Satamia ovat [[Amsterdam]], [[IJmuiden]], [[Moerdijk]], [[Rotterdam]], [[Terneuzen]] ja [[Vlissingen]].<ref name="CIA"/> [[Europoort]] Rotterdamissa Maas-joen suulla on yksi maailman rahtimäärältään suurimmista ja nykyaikaisimmista satamista.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Berndl, Klaus et al. | Nimeke = Maailman historia | Vuosi = 2007 | Luku = Benelux-maat Belgia, Alankomaat ja Luxemburg | Sivu = 563 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Parragon | Tunniste = ISBN 978-1-4054-8283-7 }}</ref>
+
Alankomaalainen keittiö ei komeile maailmanmaineessa mutta maittavaa, konstailematonta ruokaa saa matkailija varmasti syödäkseen. Tyypillinen ruoka-annos koostuu suomalaistyyppisesti perunoista, lihasta sekä kasviksista. Tunnetuimpia perinteisiä hollantilaisia ruokalajeja ovat esim. ''stamppot'' (kasviksilla ja toisinaan pekonilla maustettua perunamuusia lihan tai makkaran kanssa), ''haring'' (raakana syötävää silakkaa raa'an sipulin kanssa) sekä ''gehaktballen'' (lihapullia).
  
Kanavien verkoston ansiosta Alankomaissa on Euroopan tihein sisämaan vesiväylien verkosto. Kanavia pitkin pääsee kaupungista toiseen, ja niillä liikkuu kesäisin paljon huvialuksia.<ref>[http://www.eurocanals.com/Waterways/netherlandswater.html Netherlands Waterways] Euro Canals</ref> Vuonna 2004 arvioitiin, että kolmannes Alankomaiden sisällä liikkuvasta rahdista viedään vesireittejä pitkin. Vesireitit jatkuvat myös Saksaan ja Ranskaan Reiniä pitkin ja Belgiaan ja Ranskaan Mausea pitkin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Taylor & Francis Group | Nimeke = Europa World Year Book 2 | Suomentaja = | Vuosi = 2004 | Luku = | Sivu = 3090 |
+
Ruokakulttuuri on saanut paljon vaikutteita maan entisiltä siirtomailta kuten Indonesiasta sekä Surinamista. Maa on myös kuuluisa laajasta valikoimastaan herkullisia juustoja, joihin lukeutuu mm. ''Gouda'', ''Edam'', ''Leerdammer'' sekä ''Maasdam''. Lisäksi Hollannin ruokakulttuuriin kuuluvat makeat herkut, joista ehdottomasti kannattaa maistaa ainakin siirappivohveleita (''stroopwafel'') sekä suomalaista salmiakkia kovasti muistuttavia makeisia, jotka tunnetaan nimellä ''drop(je)''.  
Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Taylor & Francis  | Tunniste = ISBN 9781857432558 | www = http://books.google.com/books?id=gP_-8rXzQs8C&dq=netherlands+canals+cargo&source=gbs_navlinks_s  | www-teksti = Google Books |Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
 
  
== Kulttuuri ==
+
Jokainen hollantilainen on myös varttunut maapähkinävoita syöden, joka eroaa amerikkalaisesta versiostaan melko paljon ja josta löytyy myös tulisia versioita. Maapähkinävoi on myös keskeistä hollantilais-indonesialaisen keittiön ''saté''-kastikkeelle.
{{Pääartikkeli|[[Alankomaiden taide]]}}
 
[[Tiedosto:Johannes Vermeer (1632-1675) - The Girl With The Pearl Earring (1665).jpg|thumb|240px|Johannes Vermeerin teos ''[[Turbaanipäinen tyttö]]'']]
 
  
Alankomaiden kulttuuria leimaa kaksi jakolinjaa: jako urbaaniin Randstadin kuttuuriin ja maaseudun kulttuuriin sekä maaseudun jakaantuminen [[Rein]]jokea pitkin protestanttiseen pohjoiseen ja katoliseen etelään.<ref name="EC">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.everyculture.com/Ma-Ni/The-Netherlands.html | Nimeke =Nethrlands | Julkaisu =Countries and their cultures | Kieli ={{en}} | Viitattu = 13.3.2011}}</ref>
+
Maassa ei tyypillisesti syödä lämmintä lounasta vaan lounaaksi riittää tavallisesti voileipä, joka voidaan täyttää niin suolaisilla lisukkeilla kuin vaikkapa suklaaströsselillä (''hagelslag'').
  
Kulttuurin kehittymiseen on vaikuttanut voimallisesti myös [[kalvinismi]] kohtuullisuuden, vaatimattomuuden ja yhdenvertaisuuden ihanteineen. Niinpä varakkaat kauppiaatkin rakennuttivat varsin vaatimattomia kaupunkitaloja kanaalien varrelle ranskalaisten ja brittien suosimien kartanoiden ja linnojen sijasta. Siisteys ja järjestys ovat arkkitehtuurin ja kodinsisutuksen tavoitteina. Myös ruokaa on pidetty välttämättömyytenä enemmän kuin ylellisyytenä. Perinneruokiin kuuluvat hernekeitto, kaalipata, ranskanperunat majoneesin kanssa ja silli. Vain lähimpiä ystäviä kutsutaan päivälliselle, mutta kahvittelu on yleinen sosiaalisen kanssakäymisen muoto niin kodeissa kuin työpaikoillakin. Kahvin kanssa tarjotaan tavallisesti yksi keksi, ei seitsemän sortin kakkuvalikoimia.<ref name="EC"/> Alankomaiden perinnemaisemissa laiduntaa lypsykarjaa, ja maitotuotteet, voi ja juusto ovat perinteisiä maataloustuotteita. Juustuoa tuotetaan paljn vientiin. 60 prosenttia vientijuustosta on [[Gouda (juusto)|goudaa]], kakkossijalla on [[Edam (juusto)|edam]].<ref>[http://www.ilovecheese.co.uk/Dutch.html A Guide to Dutch Cheeses] I Love Cheese. Viitattu 21.3.2011 {{en}}</ref>
+
==Juo==
  
Alankomaiden maalaustaiteen varhaisvuosien suuria nimiä olivat [[Pieter Brueghel vanhempi]] ja [[Hieronymus Bosch]]. Kultakaudelta tunnetaan ennen kaikkea [[Rubens]] (1577–1640) ja [[Rembrandt]] (1606–1669) mutta myös [[Johannes Vermeer]] ja [[Frans Hals]]. 1800-luvulla oli vähemmän menestystä, kunnes vuosisadan loppupuolella nousi [[Vincent van Gogh]] (1853–1890). 1900-luvulla [[Piet Mondriaan]] oli [[De Stijl]] -liikkeen kärkinimiä.
+
Alankomaissa saavat 16-vuotiaat ostaa mietoja alkoholijuomia (alle 15%) ja 18-vuotiaat tätä vahvempia.
  
Unescon [[maailmanperintöluettelo]]ssa on Alankomaista kahdeksan kohdetta. Niistä yksi, [[Vattimeri]], on [[Saksa]]n kanssa jaettu luontokohde. Kulttuurikohteita ovat [[Amsterdamin puolustusrintama]], [[Droogmakerij de Beemster]] ([[Beemster]]in [[polderi]]), [[Ir. D.F. Woudagemaal]] (D.F.Woudan höyrypumppaamo), [[Kinderdijk]]-Elshoutin myllyverkosto, [[Rietveld-Schröder-talo]], [[Schokland]] ympäristöineen ja [[Grachtengordel]]in kanava-alue Amsterdamissa.<ref>[http://whc.unesco.org/en/statesparties/nl Unesco]</ref>
+
Maa on tunnettu vaaleista lagereistaan, joista kuuluisin lienee yksi maailman myydyimpiä oluita, Heineken. Olutmaana Hollanti ei kenties vedä vertoja naapurilleen Belgialle, mutta maasta löytyy kuitenkin laaja valikoima alkoholituotteita, joista tunnetuin lienee ''jenever'' tai ''genever'', englantilaisen ginin kantamuoto.
  
Vaikka Alankomaat on Euroopan unionin jäsenvaltio, se kuitenkin poikkeaa näkyvästi muista maista joissain vapaa-ajan viettoon liittyvissä asioissa. Alankomaat on muun muassa ainoa Euroopan maa, jossa [[kannabis]]tuotteiden myynti on sallittua, kuitenkin vain erikoisissa ”[[Coffee shop|kahvikaupoissa]]”.<ref>[http://www.bbc.co.uk/news/world-europe-12006356 Court backs tourist ban for Dutch cannabis coffee shops] BBC News 2010</ref> Lisäksi se on yksi harvoista EU-maista, joissa [[ilotalo]]t ovat sallittuja.<ref>[http://www.amsterdam.info/red-light-district/ Red Light District in Amsterdam] Amsterdam Info</ref>
+
Kahvia maassa juodaan lähes yhtä paljon kuin Suomessa ja sen kanssa nautitaan usein pikkuleipä (''koekje'').
  
<gallery>
+
==Polta==
Tiedosto:VanGogh-starry night ballance1.jpg|[[Vincent van Gogh]], ''[[Tähtikirkas yö]]'', 1889
 
Tiedosto:SouvenirKlompjes1212.jpg|Hollantilaiset [[puukengät]]
 
Tiedosto:Kinderdijk in Netherlands, 2006.jpg|[[Kinderdijk]]in tuulimyllyjä
 
Tiedosto:Keukenhof (6).JPG|Tulppaanipeltoja [[Keukenhof]]issa
 
</gallery>
 
  
=== Urheilu ===
+
Alankomaiden kahvilat ja baarit ovat virallisesti olleet savuttomia muutaman vuoden ajan, mutta käytännössä noin puolet baareista ei enenevissä määrin enää toteuta kieltoa.[http://www.dutchnews.nl/news/archives/2010/12/smoking_ban_widely_ignored_ash.php]
[[Tiedosto:Speed skating in the Netherlands.jpg|thumb|250px|Luistelu on suosittua Alankomaissa.]]
 
  
[[Jalkapallo]] on Alankomaiden suosituin urheilulaji<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.mostpopularsports.net/in/netherlands/ | Nimeke= Most Popular Sports in Netherlands | Viitattu= 21.3.2011 | Kieli= {{en}}}}</ref>, ja sitä pelaa lähes kaksi miljoonaa ihmistä<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.fifa.com/associations/association=ned/countryInfo.html | Nimeke= FIFA.com - Netherlands: country information | Julkaisija= FIS | Viitattu= 21.3.2011 | Kieli= {{en}}}}</ref>. [[Alankomaiden jalkapallomaajoukkue|Maan miesten maajoukkue]] on saanut hopeaa kolmesti MM-turnauksessa vuosina [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1974|1974]], [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1978|1978]] ja [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2010|2010]]. Maaliskuussa 2011 se oli FIFAn rankingissa sijalla kaksi, heti Espanjan perässä.<ref>[http://www.fifa.com/associations/association=ned/index.html Associations: Netherlands] FIFA</ref> Maan kolme suurta jalkapallojoukkuetta ovat [[Ajax Amsterdam]], [[Feyenoord Rotterdam]] ja [[PSV Eindhoven]], ja legendaarisia pelaajia [[Johan Cruyff]], [[Marco van Basten]] ja  [[Ruud Gullit]].<ref>[http://www.nlplanet.com/nlguides/dutch-sport Sport in the Netherlands] NL Planet</ref> Alankomaiden pääsarjaa [[Eredivisie]]ta seurasi kaudella 2009–2010 paikan päällä keskimäärin 19&nbsp;668 ihmistä ottelua kohden.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://soccernet.espn.go.com/stats/attendance/_/league/ned.1/year/2009/dutch-eredivisie?cc=5739 | Nimeke= Dutch Eredivisie Team Attendance Statistics - 2009-2010 - ESPN Soccernet | Julkaisija= ESPN | Viitattu= 21.3.2011 | Kieli= {{en}}}}</ref>
+
Alankomaat on tunnettu sallivaisesta päihdepolitiikastaan. Käytännössä kannabis ei kuitenkaan ole täysin laillista vaan ainoastaan dekriminalisoitu eli sen käytöstä, pienten määrien hallussapidosta tai rajoitetusta kotikasvatuksesta ei rangaista. Pieniä määriä (maks. 5 grammaa kerrallaan) kannabista voivat täysi-ikäiset henkilöt ostaa omaan käyttöön ns. coffeeshopeista, joista suurimmassa osassa voi myös polttaa sekä nauttia alkoholittomia virvokkeita sisällä. Ironisesti tupakan polttaminen näissä kahviloissa on kielletty.
  
Alankomaat on osallistunut olympialaisiin vuodesta [[Kesäolympialaiset 1900|1900]] alkaen. Se isännöi Amsterdamissa pidettyjä [[Kesäolympialaiset 1928|vuoden 1928 kesäkisoja]]. Eniten mitaleita maa on saanut [[pikaluistelu]]ssa, [[Uinti|uinnissa]] ja pyöräilyssä. Alankomaiden menestyneimmät yksittäiset olympiaurheilijat ovat [[Inge de Bruijn]] ja [[Anky van Grunsven]], jotka ovat molemmat saaneet kahdeksan mitalia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.sports-reference.com/olympics/countries/NED/ | Nimeke= Netherlands - Olympics at Sports-Reference.com | Viitattu= 21.3.2011 | Kieli= {{en}}}}</ref>
+
Vaikka marihuanaa ja hasista on vapaasti saatavilla, ei se tarkoita, että sitä kannattaisi vapaasti polttaa joka paikassa. Käytännössä tästä ei kadullakaan rangaista mutta sauhuttelu coffeeshoppien tai oman kodin ulkopuolella on yleisesti paheksuttua ja sitä pidetään typerien turistien puuhana. Vain eurooppalaista keskiarvoa paljon pienempi osa hollantilaisista nimittäin itse polttaa säännöllisesti, ja tämä harrastus yleensä tapaa sikäläisillä jäädä teini-iän myötä.
  
Retkiluistelu on suosittu ja perinteikäs harrastus. Alankomaissa on luisteltu kanavia pitkin yli 1&nbsp;000 vuotta<ref name="Luisteluhulluus">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.time.com/time/world/article/0,8599,1964231,00.html | Nimeke= Sven Kramer Aside, Why the Dutck are Cuckoo for Skating - Time | Julkaisija= Time | Viitattu= 21.3.2011 | Kieli= {{en}}}}</ref> ja kun vuonna 2009 kanavat jäätyivät pitkästä aikaa, peräti 2,3 miljoonaa alankomaalaista lähti kanaville luistelemaan.<ref>[http://www.reuters.com/article/2009/01/10/us-dutch-weather-ice-idUSTRE5091H020090110 Dutch take to skates as cold snap freezes canals] Reuters 10.1.2009</ref>. Kuuluisin luistelutapahtuma, 11 kaupunkia kiertävä ''Elfstedentocht'', on yritetty järjestää vuodesta 1909 mutta se on onnistunut vasta 15 kertaa. Ilmastonmuutoksen myötä tapahtuman ennustetaan muuttuvan yhä harvinaisemmaksi.<ref>[http://seattletimes.nwsource.com/html/nationworld/2008305885_apeunetherlandsicerace.html Global warming affects 120-mile Dutch canal skating race] Seattle Times 2008 {{en}}</ref> Hollantilaisten aloitteesta vastaavaa kilpailua alettiin järjestää Kuopion seudulla Kallavedellä 1980-luvullla.<ref>[http://www.pohjois-savonliikunta.fi/@Bin/163344/Marathon-historia-160211TO+(3).pdf Finland Ice Marathon 1984 - 2010] Kuopion Luisteluseura</ref>
+
==Nuku==
 +
Majoittautuminen on yleisesti ottaen budgettimatkailijalle varsin kallista Alankomaissa. Halvimpienkin hostellien hinnat alkavat n.20€/. Sesonkiajat vaikuttavat myös hintoihin todella paljon varsinkin suurissa kaupungeissa.  
  
Alankomaat on menestynyt pikaluistelumaa ja laji on myös hyvin suosittu siellä.<ref name="Luisteluhulluus" /> Maa on olympialaisten toiseksi menestynein pikaluistelumaa yhdessä [[Norja]]n kanssa.<ref name="Luisteluhulluus" /> Tunnettuja alankomaalaisia pikaluistelijoita ovat muun muassa miesten 5&nbsp;000 ja 10&nbsp;000 metrin maailmanennätyksiä hallussaan pitävä [[Sven Kramer]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.sports-reference.com/olympics/athletes/kr/sven-kramer-1.html | Nimeke= Sven Kramer Biography and Olympic Results - Olympics at Sports-Reference.com | Viitattu= 21.3.2011 | Kieli= {{en}}}}</ref> ja naisten matkoilla menestynyt [[Ireen Wüst]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.sports-reference.com/olympics/athletes/wu/ireen-wust-1.html | Nimeke= Ireen Wüst Biography and Olympic Results - Olympics at Sports-Reference.com | Viitattu= 21.3.2011 | Kieli= {{en}}}}</ref>.
+
Hostelleissa ei yleensä ole keittiötä vaan ateriointi tapahtuu joko niiden omissa ravintoloissa tai muualla.  
  
Myös uinti on tärkeää alankomaalaisille. Jopa 95 prosenttia alankomaalaisista lapsista osaa uida<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://static.rnw.nl/migratie/www.radionetherlands.nl/radioprogrammes/dutchhorizons/060823dh-redirected | Nimeke= Swimming is in the blood - Radio Netherlands Worldwide - English | Viitattu= 21.3.2011 | Kieli= {{en}}}}</ref> ja maa on saanut [[Olympialaiset|olympialaisista]] jopa 53 mitalia<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.sports-reference.com/olympics/countries/NED/summer/SWI/ | Nimeke= Netherlands Swimming - Olympics at Sports-Reference.com | Viitattu= 21.3.2011 | Kieli= {{en}}}}</ref>. Alankomaat on hallinnut varsinkin naisten uintia, jossa se on saanut mm. 11 olympiamitalia 4 × 100 metrin [[Vapaauinti|vapaauinnista]] 11<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.sports-reference.com/olympics/countries/NED/summer/SWI/womens-4-x-100-metres-freestyle-relay.html | Nimeke= Netherlands Swimming Women's 4 x 100 metres Freestyle Relay Results - Olympics at Sports-Reference.com | Viitattu= 21.3.2011 | Kieli= {{en}}}}</ref> ja kahdeksan mitalia 100 metrin vapaauinnin henkilökohtaisesta kilpailusta<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.sports-reference.com/olympics/countries/NED/summer/SWI/womens-100-metres-freestyle.html | Nimeke= Netherlands Swimming Women's 100 metres Freestyle Results - Olympics at Sports-Reference.com | Viitattu= 21.3.2011 | Kieli= {{en}}}}</ref>.
+
Toinen majoitusvaihtoehto on bed & breakfast -tyyppiset majatalot, joissa hintaan kuuluu yösijan lisäksi aamiainen. Suurimmissa kaupungeissa b&b-majoituspaikkoja löytyy runsaasti ja myös maaseudulla tarjonta on yleensä varsin hyvä, varsinkin suosittujen ulkoilu- ja pyöräilyreittien varrella. Hinnat vaihtelevat yleisesti ottaen 40 ja 100 euron välillä/. Ne eivät välttämättä tarjoa kaikkia samoja mukavuuksia kuin hotellit, mutta palvelu on persoonallista ja ystävällistä ja samalla matkailija saa yleensä mahdollisuuden tutustua paikallisiin.
  
== Lähteet ==
+
==Opiskele==
{{Viitteet|sarakkeet}}
 
  
== Aiheesta muualla ==
+
Alankomaissa on paljon korkeakouluja. Maan koulutusjärjestelmä noudattaa nykyään yleiseurooppalaista ylemmän ja alemman korkeakoulututkinnon (kandidaatti-maisteri) jakoa. Alankomaissa voi suorittaa tutkintoja niin ammattikorkekouluissa (''hogeschool, HBO'') kuin yliopistoissakin (''universiteit''). Englanninkielistä opetustarjontaa löytyy koko ajan runsaammin ja ulkomaalaisille opiskelijoille voidaan myöntää stipendejä sekä apurahoja.  
{{Commonscat-rivi|Netherlands}}
 
* {{Wikitravel|Netherlands}}
 
* [http://europa.eu/abc/european_countries/eu_members/netherlands/index_fi.htm EU-portaali]
 
* [http://www.holland.com/ Matkailutoimisto]
 
  
 +
Alankomaissa on myös mahdollista opiskella vaihto-oppilaana, sillä maa kuuluu moneen kansainvälisen vaihtosopimuksen piiriin (esim. ''Erasmus'') ja sillä on myös suoria kahdenvälisiä sopimuksia monen suomalaisen yliopiston kanssa. Maassa opiskelee väliaikaisesti paljon ulkomaalaisia opiskelijoita.
  
{{Eurooppa}}
+
==Työskentele==
{{EU-maat}}
+
 
{{NATO-maat}}
+
EU:n kansalaiselle työskentely Alankomaissa pitäisi byrokratian puolesta olla melko helppoa, mutta käytännössä maasta on melko vaikea löytää töitä, ellei puhu ainakin kohtalaista hollantia. Eri asia on kuitenkin suurissa kaupungeissa toimivat kansainväliset firmat tai turistibisneksen työpaikat, joissa hollannin taito ei ole niin välttämätön.
 +
 
 +
==Pysy turvassa==
 +
 
 +
Alankomaita pidetään yleisesti turvallisena matkakohteena. Isoimmissa kaupungeissa kannattaa kuitenkin olla varuillaan taskuvarkaiden varalta. Myös polkupyörävarkaudet ovat tavattoman yleisiä: maassa varastetaan tuhansia pyöriä joka päivä. Oma fillari kannattaakin suojata mielellään kahdella lukolla ja lukita aina kiinni johonkin, esimerkiksi aitaan (mieluiten rungosta, ei pelkästä eturenkaasta).
 +
 
 +
==Pysy terveenä==
 +
 
 +
* Kraanavesi on juotavaa kaikkialla Alankomaissa.
 +
* Prostituutio on Alankomaissa laillista (tietyin ehdoin) mutta suojaseksin muistaminen on seksinmyyntipaikoissa ehdottoman välttämätöntä, sillä sukupuolitaudit ovat alan alituinen ongelma.
 +
* Yleinen hätänumero on 112.
 +
* Terveydenhuolto on yleiseurooppalaisella tasolla. Valtaosissa sairaaloista henkilökunta osaa englantia. Suomalaisen on hyvä pitää matkustaessa mukana eurooppalainen sairaanhoitokortti (European Health Insurance Card, Kela-kortin kansainvälinen vastine).
 +
* Alankomaissa saa sairaanhoidon useimmiten maksutta. Jos toimii ohjeitten mukaan ja joutuu silti maksamaan hoidosta täyden hinnan, voi Alankomaissa ollessaan hakea korvausta kuittien ja eurooppalaisen sairaanhoitokorttin perusteella maan sairauskassasta. [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/280910074519PM?OpenDocument]
 +
 
 +
==Kunnioita==
 +
 
 +
Alankomaalaiset ovat yleisesti ottaen erittäin rentoja kansaa, jolla on vähän sosiaalisia tabuja. Päinvastoin, heitä syytetään usein liiallisesta suorasukaisuudesta sekä avoimuudesta, joka saattaa hätkähdyttää muualta tulevaa. Sikäläiset saattavat myös ajattelemattomuuttaan käyttää termejä, joita muualla pidettäisiin loukkaavina.
 +
 
 +
Vältettäviä keskustelunaiheita on kuitenkin yleisesti esimerkiksi henkilökohtainen varakkuus, tulotaso sekä muut rahaan liittyvät asiat. Myös oman uskonnollisen kannan vahva esiintuominen tai toisen uskonnollisen kannan utelu tai varsinkaan sen arvostelu ei välttämättä tee kyselijästä suosittua, sillä hollantilaiset uskovat vahvasti henkilökohtaiseen vapauteen näissä asioissa.
 +
 
 +
Kuten muuallakin, kukaan ei halua kuulla omaa kotimaataan solvattavan liiaksi, vaikka itse siitä lausuisikin jotakin vähemmän mairittelevaa. Pidättäydy siis latomasta tiskiin kaikkia negatiivisia havaintojasi keskustelukumppanillesi samoin kuin todennäköisesti haluaisit itsellesi tehtävän.
 +
 
 +
Hollantilaiset suhtautuvat voimakkaaseen nationalismiin myös epäluuloisesti, vaikka itse sonnustautuvatkin muutaman kerran vuodessa oranssiin (joka on kuningashuoneen väri). Kyseessä on kuitenkin todennäköisemmin jalkapalloon tai kuningattaren syntymäpäivään liittyvä yleinen karnevaalihenkinen ele kuin todellinen kansallistunteen ilmaus.
 +
 
 +
Monarkia sekä Orania-Nassau-hallitsijasuku jakaa maan sisällä mielipiteitä, mutta toistaiseksi sillä on ollut kansan enemmistön kannatus ja kuningattarella on paljon kansallista symbolista merkitystä hollantilaisille. Myös tuleva kruununperijä Willem-Alexander sekä tämän argentiinalainen puoliso prinsessa Máxima ovat hyvin suosittuja kansan keskuudessa.
 +
 
 +
===Seksuaaliset vähemmistöt===
 +
Alankomaat on yleisesti hyvin liberaali mitä tulee suhtautumiseen seksuaalivähemmistöihin. Maata pidetään yhtenä maailman homoystävällisimmistä maista, joka on myös poliittisesti seksuaalivähemmistöjen oikeuksien edellejäkävijä. Kyseessä on yksi ensimmäisistä valtioista, joka salli samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliitot (2001). Myöskään julkisten ilmaukset omasta seksuaalisesta suuntautumisesta eivät yleensä järkytä kanssaihmisiä.
 +
 
 +
Vaikka maahan mahtuu myös homoihin kohdistunutta kritiikkiä ja vastustusta (erityisesti maan muslimipopulaation keskuudessa), yleisesti ottaen Alankomaat on LGBT-matkailijoille turvallinen ja miellyttävä matkustusmaa.
 +
 
 +
==Ota yhteyttä==
 +
 
 +
* Alankomaiden maatunnus soittaessa on +31 (tai 0031).
 +
* Suomalaiset matkapuhelimet toimivat Alankomaissa hyvin.
 +
* Yleisöpuhelimia löytyy lähinnä rautatieasemilta, ja niistä jotkin hyväksyvät vain korttimaksuja.
 +
* Internet-kahviloita löytyy useimmista kaupungeista. Langaton verkko alkaa yleistyä ja sellainen löytyy esimerkiksi Schipholin lentokentältä sekä kaikista NS:n junista.
 +
 
 +
{{runko}}
 +
{{sijainti|Länsi-Eurooppa}}
 +
 
 +
[[WikiPedia:Alankomaat]]
 +
[[Dmoz:Eurooppa/Alankomaat/]]
  
[[Luokka:Alankomaat|*]]
 
  
{{Link FA|tt}}
 
{{Link GA|es}}
 
{{Link FA|ia}}
 
  
[[ace:Beulanda]]
 
[[kbd:Нидерлэндхэр]]
 
[[af:Nederland]]
 
[[als:Niederlande]]
 
[[am:ሆላንድ]]
 
[[ang:Niðerland]]
 
 
[[ar:هولندا]]
 
[[ar:هولندا]]
[[an:Países Baixos]]
 
[[arc:ܗܘܠܢܕܐ]]
 
[[roa-rup:Olanda]]
 
[[frp:Payis-Bâs]]
 
[[ast:Países Baxos]]
 
[[gn:Holanda]]
 
[[ay:Aynacha Jach'a Markanaka]]
 
[[az:Niderland]]
 
[[id:Belanda]]
 
[[ms:Belanda]]
 
[[bn:নেদারল্যান্ডস]]
 
[[zh-min-nan:Kē-tē-kok]]
 
[[map-bms:Landa]]
 
[[jv:Walanda]]
 
[[su:Walanda]]
 
[[ba:Нидерландтар]]
 
[[be:Нідэрланды]]
 
[[be-x-old:Нідэрлянды]]
 
[[bh:एम्सटर्डम]]
 
[[bcl:Nederlands]]
 
[[bi:Netherlands]]
 
[[bar:Holland]]
 
[[bo:ཧོ་ལན།]]
 
[[bs:Holandija]]
 
[[br:Izelvroioù]]
 
[[bug:Belanda]]
 
[[bg:Нидерландия]]
 
 
[[ca:Països Baixos]]
 
[[ca:Països Baixos]]
[[ceb:Netherlands]]
 
[[cv:Нидерландсем]]
 
[[cs:Nizozemsko]]
 
[[co:Paesi Bassi]]
 
[[cy:Yr Iseldiroedd]]
 
[[da:Holland]]
 
[[pdc:Holland]]
 
 
[[de:Niederlande]]
 
[[de:Niederlande]]
[[dv:ނެދަލޭންޑު]]
 
[[nv:Kéyah Wóyahgo Siʼánígíí]]
 
[[dsb:Nižozemska]]
 
[[na:Eben Eyong]]
 
[[dz:ནེ་དར་ལེནཌསི་]]
 
[[et:Holland]]
 
[[el:Ολλανδία]]
 
 
[[en:Netherlands]]
 
[[en:Netherlands]]
[[es:Países Bajos]]
 
 
[[eo:Nederlando]]
 
[[eo:Nederlando]]
[[ext:Paisis Baxus]]
+
[[es:Holanda]]
[[eu:Herbehereak]]
 
[[ee:Netherlands]]
 
[[fa:هلند]]
 
[[hif:The Netherlands]]
 
[[fo:Niðurlond]]
 
 
[[fr:Pays-Bas]]
 
[[fr:Pays-Bas]]
[[fy:Nederlân]]
+
[[hu:Hollandia]]
[[ff:Holannda]]
 
[[fur:Paîs Bas]]
 
[[ga:An Ísiltír]]
 
[[gv:Yn Çheer Injil]]
 
[[gag:Niderland]]
 
[[gd:Na Tìrean Ìsle]]
 
[[gl:Países Baixos - Nederland]]
 
[[gan:荷蘭]]
 
[[gu:નેધરલેંડ]]
 
[[got:𐌽𐌹𐌸𐌴𐍂𐌰𐌻𐌰𐌽𐌳]]
 
[[hak:Hò-làn]]
 
[[xal:Недерлендин Нутг]]
 
[[ko:네덜란드]]
 
[[haw:Hōlani]]
 
[[hy:Նիդերլանդներ]]
 
[[hi:नीदरलैण्ड]]
 
[[hsb:Nižozemska]]
 
[[hr:Nizozemska]]
 
[[io:Nederlando]]
 
[[ilo:Olánda]]
 
[[bpy:নেদারল্যান্ড]]
 
[[ia:Pais Basse]]
 
[[ie:Nederland]]
 
[[os:Нидерландтæ]]
 
[[xh:ENetherlands]]
 
[[zu:Netherlands]]
 
[[is:Holland]]
 
 
[[it:Paesi Bassi]]
 
[[it:Paesi Bassi]]
[[he:הולנד]]
+
[[ja:オランダ]]
[[kl:Hollandi]]
 
[[kn:ನೆದರ್‍ಲ್ಯಾಂಡ್ಸ್]]
 
[[pam:Netherlands]]
 
[[ka:ნიდერლანდი]]
 
[[csb:Néderlandzkô]]
 
[[kk:Нидерланд]]
 
[[kw:Iseldiryow]]
 
[[rw:Ubuholandi]]
 
[[ky:Нидерландтар]]
 
[[sw:Uholanzi]]
 
[[kv:Нидерландъяс]]
 
[[kg:Pays-Bas]]
 
[[ht:Peyiba]]
 
[[ku:Holand]]
 
[[lad:Payises Bashos]]
 
[[lez:Нидерландар]]
 
[[la:Nederlandia]]
 
[[ltg:Nīderlandeja]]
 
[[lv:Nīderlande]]
 
[[to:Holani]]
 
[[lb:Holland]]
 
[[lt:Nyderlandai]]
 
[[lij:Paixi Basci]]
 
[[li:Nederland]]
 
[[ln:Holanda]]
 
[[jbo:nederland]]
 
[[lmo:Paes Bass]]
 
[[hu:Hollandia]]
 
[[mk:Холандија]]
 
[[ml:നെതർലന്റ്സ്]]
 
[[krc:Нидерландла]]
 
[[mt:Pajjiżi l-Baxxi]]
 
[[mi:Hōrana]]
 
[[mr:नेदरलँड्स]]
 
[[xmf:ნიდერლანდი]]
 
[[arz:نيديرلاند]]
 
[[mzn:هلند]]
 
[[koi:Недерланд]]
 
[[mdf:Недерлантт]]
 
[[mn:Нидерланд]]
 
[[my:နယ်သာလန်နိုင်ငံ]]
 
[[nah:Tlanitlālpan]]
 
 
[[nl:Nederland]]
 
[[nl:Nederland]]
[[nds-nl:Nederlaand]]
 
[[ne:नेदरल्याण्ड्स]]
 
[[ja:オランダ]]
 
[[nap:Ulanna]]
 
[[cdo:Hò̤-làng]]
 
[[ce:Нидерланд]]
 
[[frr:Nederlönje]]
 
[[pih:Dem Nethiland]]
 
[[no:Nederland]]
 
[[nn:Nederland]]
 
[[nrm:Pays Bas]]
 
[[nov:Nederlande]]
 
[[oc:Païses Basses]]
 
[[mhr:Нидерланде]]
 
[[uz:Niderlandlar]]
 
[[pnb:نیدرلینڈز]]
 
[[pap:Hulanda]]
 
[[ps:هالنډ]]
 
[[pcd:Bos-Péis]]
 
[[pms:Pais Bass]]
 
[[nds:Nedderlannen (Europa)]]
 
 
[[pl:Holandia]]
 
[[pl:Holandia]]
[[pnt:Ολλανδία]]
+
[[pt:Holanda]]
[[pt:Países Baixos]]
+
[[ro:Ţările de Jos]]
[[kaa:Niderlandiya]]
 
[[crh:Felemenk]]
 
[[ksh:Niederlande]]
 
[[ro:Olanda]]
 
[[rmy:Olanda]]
 
[[rm:Pajais Bass]]
 
[[qu:Urasuyu]]
 
 
[[ru:Нидерланды]]
 
[[ru:Нидерланды]]
[[rue:Нідерланды]]
 
[[sah:Недерланд]]
 
[[se:Vuolleeatnamat]]
 
[[sa:नेदरलैंड्स]]
 
[[sc:Logos Bascios]]
 
[[sco:Netherlands]]
 
[[stq:Niederlounde]]
 
[[st:Hôlanê]]
 
[[sq:Holanda]]
 
[[scn:Paisi Vasci]]
 
[[si:නෙදර්ලන්තය]]
 
[[simple:Netherlands]]
 
[[ss:IDashi]]
 
[[sk:Holandsko]]
 
[[sl:Nizozemska]]
 
[[cu:Нидєрландꙑ]]
 
[[szl:Ńiderlandy]]
 
[[so:Holland]]
 
[[ckb:ھۆلەند]]
 
[[srn:Bakrakondre]]
 
[[sr:Холандија]]
 
[[sh:Holandija]]
 
 
[[sv:Nederländerna]]
 
[[sv:Nederländerna]]
[[tl:Olanda]]
+
[[wts:Category:Netherlands]]
[[ta:நெதர்லாந்து]]
 
[[roa-tara:Pajèsere Vasce]]
 
[[tt:Нидерландлар]]
 
[[te:నెదర్లాండ్]]
 
[[tet:Olanda]]
 
[[th:ประเทศเนเธอร์แลนด์]]
 
[[vi:Hà Lan]]
 
[[tg:Нидерланд]]
 
[[tpi:Ol Nitelan]]
 
[[chr:ᏛᏥᏱ]]
 
[[tr:Hollanda]]
 
[[tk:Niderlandlar]]
 
[[udm:Нидерланд]]
 
[[uk:Нідерланди]]
 
[[ur:نیدرلینڈز]]
 
[[ug:گوللاندىيە]]
 
[[vec:Paéxi Basi]]
 
[[vep:Alamad]]
 
[[vo:Nedän]]
 
[[fiu-vro:Holland]]
 
[[wa:Bas Payis]]
 
[[zh-classical:尼德蘭]]
 
[[vls:Holland]]
 
[[war:Nederlandes]]
 
[[wo:Olaand]]
 
[[wuu:尼德兰]]
 
[[yi:האלאנד]]
 
[[yo:Nẹ́dálándì]]
 
[[zh-yue:荷蘭]]
 
[[diq:Hollanda]]
 
[[zea:Nederland]]
 
[[bat-smg:Nīderlandā]]
 
[[zh:荷兰]]
 
[[WikiPedia:{{PAGENAME}}]]
 

Versio 3. lokakuuta 2012 kello 18.52

noframe
Sijainti
noframe
Lippu
Nl-flag.png
Perustiedot
Pääkaupunki Amsterdam; Haagissa sijaitsee parlamentti
Valtiomuoto perustuslaillinen monarkia
Valuutta Euro (EUR)
Pinta-ala 41 526 km2
Väkiluku 16 339 835 (elokuu 2006)
Kieli hollanti, friisi
Uskonto katolisia 31%, protestantteja 21%, muslimeja 4.4%, muita 3.6%, uskontokuntiin kuulumattomia 40%
Sähkö 230V/50Hz (eurooppalainen pistoke)
Puhelinnumero +31
Internet-domaini .nl
Aikavyöhyke (UTC) UTC +1

Alankomaiden kuningaskunta, lyhyemmin Alankomaat (hollanniksi Nederland) sijaitsee Länsi-Eurooppassa Belgian ja Saksan välissä. Maasta käytetään myös rinnakkaisnimitystä Hollanti, vaikka todellisuudessa Pohjois-Hollannin ja Etelä-Hollannin provinssit muodostavat vain osan maasta.

Alueet

Alankomaiden kartta

Alankomaat jaetaan 12 provinssiin:

Kaupungit

  • Amsterdam - maan vapaamielisenä tunnettu pääkaupunki, jonka kaunis arkkitehtuuri, kanaalit, museot sekä villi yöelämä vetävät vuosittain puoleensa miljoonia turisteja.
  • Haag - maan hallinnollinen pääkaupunki, jossa sijaitsevat mm. parlamentti, kuningattaren asunto, Kansainvälinen tuomioistuin sekä rikostuomioistuin sekä kaikki ulkomaiset suurlähetystöt. Haagissa sijaitsee myös Scheveningen, Alankomaiden tunnetuin rantakohde.
  • Rotterdam - Alankomaiden toiseksi suurin kaupunki, josta löytyy maailman toiseksi suurin satama. Toisen maailmansodan aikana pommitettu kaupunki on nykyään täynnä modernia arkkitehtuuria sekä sykkivää yöelämää.
  • Maastricht - maan eteläisin, Saksan ja Belgian rajalta löytyvä kaunis keskiaikainen yliopistokaupunki, joka väittää itseään maan vanhimmaksi.
  • Utrecht - eläväinen histoiallinen opiskelijakaupunki puolen tunnin junamatkan päässä Amsterdamista.
  • Eindhoven - Philipsin kotikaupunki Amsterdamin ja Maastrichtin välissä. Eindhovenin lentokenttä on toistaiseksi Hollannin ainut, jolle esim. Ryanair lentää tällä hetkellä.
  • Groningen - Hollannin salattu helmi pohjoisessa. Rento 180 000 asukkaan yliopistokaupunki, jonka väestö on hyvin nuorta. Tämä näkyy mm. siinä, että kaupunki on Hollannin ainut, jossa baareilla ei ole käytännössä lainkaan kiinteitä aukioloaikoja, mikä takaa hyvin vilkkaan yöelämän Amsterdamin seutua halvemmilla hinnoilla.

Muut kohteet

  • Keukenhof [1] Maailman suurin kukkapuutarha Lissen kaupungissa Amsterdamin lähellä, jonka tulppaanit ja muut kukat houkuttelevat paikalle joka kevät miljoonia turisteja. Huom! Avoinna vain parin kuukauden ajan yleensä maalis-toukokuussa.
  • Afsluitdijk [2], 32 kilometriä pitkä pato, joka erottaa Pohjanmeren ja Pohjanmeren entisen lahden Zuiderseen järveksi (IJsselmeer). Paton päällä kulkee moottoritie ja padolla on pysähdyspaikkoja jossa voi pysähtyä katselemaan.
  • Efteling [3] Hollannin suurin sekä yksi maailman vanhimmista huvipuistoista. Fantasia- ja satuteema.
  • Kinderdijk [4] UNESCON Maailmanperintökohde, kylä täynnä perinteisiä hollantilaisia tuulimyllyjä Etelä-Hollannissa.
  • Texel - Friisian suurin ja asutuin saari, jonka dyynit ja kauniit maisemat soveltuvat hyvin uimaretkille, pyöräilylle, ratsastukselle jne.
  • Dierenpark Emmen[5] - Yksi maan suurimmista eläintarhoista Drenthen provinssissa. Avoinna päivittäin.
  • Apenheul Primate Park[6] - Pelkästään apinoille omistettu eläintarha Apeldoornissa, jonne pääsee junalla suoraan esim. Amsterdamista ja Schipholin lentokentältä. Yli 30 eri apinalajia juoksentelee vapaasti tarhan metsissä, napaten varomattomilta turisteilta välillä hattuja ja aurinkolaseja.

Ymmärrä

Kulttuuri

Vaikka Alankomaat tunnetaan ulkomailla yleisesti sosiaalisesta vapaamielisyydestä (koskien esimerkiksi mietoja huumausaineita, prostituutiota, seksuaalivähemmistöjä sekä eutanasiaa) sekä postikorttien tuulimyllyistä ja puukengistä, on tämä maantieteellisesti pieni maa paljon muutakin. Kyseessä on yksi maailman tiheimmin asututuista alueista (401 asukasta/km2!), joka on kaiken lisäksi vielä hyvin kansainvälinen, joten maan sisältä löytyy suuria alueellisia eroja sekä erilaisia kulttuureja.

Ideologia ja uskonto

Maa on ollut aina 1970-luvulle saakka sosiaalisesti hyvin jakautunut jopa institutionaalisella tasolla katolisiin, protestantteihin (kalvinisteihin) sekä vaihdellen sosialisteihin, ateisteihin, liberaaleihin ja muihin, jotka eivät kokeneet samaistumista uskonnollisten ryhmittymien kanssa.[7] Erot esimerkiksi protestanttien ja katolisten välillä ovat modernisaatiokehityksen ja maallistumisen myötä pienentyneet huomattavasti, mutta kadonneet ne eivät suinkaan ole. Maassa esiintyy vieläkin voimakkaan uskonnollisia alueita. Tämä kalvinistinen ns. Bible Belt käsittää lähinnä kyliä Zealandin, Etelä-Hollannin, Gelderlandin sekä Utrechtin provinsseissa. Valtaosa hollantilaisista ei kuitenkaan julkisesti harjoita mitään uskontoa.

Arvot ja asenteet

Alankomaissa vierailu tai asuminen ei tavallisesti aiheuta Pohjoismaiselle matkaajalle aluksi suurta kulttuurishokkia. Molemmilla alueilla yhteiskunta jakaa samantapaiset mentaliteetit, jotka ovat sekoitus hyvinvointivaltion periaatteita sekä yksilökeskeisiä arvoja. Hollannissa jälkimmäinen korostuu ehkä kuitenkin enemmän kuin Pohjoismaissa: paikalliset ovat usein individualistisia sekä uskovat vahvasti yksilön vapauteen.

Monia asioita suvaitaan, mutta tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ne yksimielisesti hyväksyttäisiin saatikka että niistä pidettäisiin. Kaikenlainen keskustelu sekä myös äänekäs valittaminen ovatkin se osa alankomaalaista kulttuuria, joka saattaa hätkähdyttää matkailijaa. Asioista muodostetaan usein vahva mielipide jo siinä vaiheessa, kun teema tunnetaan nipinnapin.

Maan keskeinen sijainti Euroopassa sekä myös meren läsnäolo on vaikuttanut oleellisesti hollantilaiseen luonteenlaatuun asettamalla elämälle teknisiä haasteita (joista esimerkkeinä maan vaikuttavat patorakennelmat ja muu veteen liittyvä insinöörintyö) kuin tarjonnut perustan merenkäynnille, löytöretkille kuin myös kolonialismille.

Monikulttuurisuus

Alankomaiden menneisyys yhtenä Euroopan keskeisimpänä kaupankävijöinä sekä myös siirtomaavaltiona on jättänyt jälkeensä sen, että maassa asuu vieläkin paljon ihmisiä entisistä alusmaista, eritoten Indonesiasta sekä Alankomaiden Antilleilta. Maassa 1960-luvulta alkaen harjoitettu liberaali maahanmuuttopolitiikka on kerännyt maahan joukon etnisiä vähemmistöjä, kuten turkkilaisia sekä marokkolaisia.

Suurin osa maahanmuuttajista on sopeunut hyvin ja omaksunut hollantilaiset arvot. Asenteet maahanmuuttoa kohtaan ovat kuitenkin koventuneet viime vuosina, sillä osa näistä etnisistä vähemmistöistä ei ole välttämättä integroitunut alankomaalaiseen yhteiskuntaan halutulla tavalla, mikä on johtanut sosiaalisiin ongelmiin sekä poliittisiin jännitteisiin ja jopa väkivaltaan 2000-luvun alussa (tunnetuimpana poliitikko Pim Fortuynin murha vuonna 2002 sekä elokuvaohjaaja Theo Van Goghin murha 2004).

Tule

Lentokoneella

Finnair ja KLM lentävät suoraan Helsingistä Amsterdamiin. Halpalentoyhtiöistä Ryanair sekä Wizzair lentävät muista Euroopan kohteista (esim. Tukholmasta) Eindhoveniin. Groningeniin sekä muualle maan pohjoisosiin pääsee helpoiten lentämällä Tampereelta Ryanairilla Bremeniin Pohjois-Saksassa, josta on suora bussiyhteys Groningeniin useita kertoja päivässä.

Junalla

Saksasta, Ranskasta ja Belgiasta on hyviä junayhteyksiä Alankomaihin. Esimerkkejä matkustusajoista Amsterdamista eri suurkaupunkeihin:

Kansainvälisiä junalippuja myy Alankomaiden sisälle esimerkiksi NS Hispeed.[8]

Autolla

Naapurimaista Saksasta ja Belgiasta pääsee hyvin autolla Alankomaihin. Lukuisia autovuokraamoita löytyy jokaisesta keskikokoisestakin kaupungista.

Bussilla

Eurolines[9] on suurin kansainvälinen bussifirma, joka operoi Alankomaiden ja muiden maiden välillä. Busseja ajetaan Hollantiin esim. Puolasta, Milanosta, Pariisista ja Brysselistä, ja hinnaltaan ne ovat varsin huokeita varsinkin alle 26-vuotiaille.

Semi Tours [10] liikennöi Bosnia-Herzegovinasta useita kertoja viikossa Alankomaihin sekä Belgiaan. Menopaluu maksaa n. 160€.

Bremenin keskustasta ja lentokentältä Pohjois-Saksasta on Public Expressillä[11] suora bussiyhteys Groningeniin useita kertoja päivässä. Yhdensuuntainen lippu kustantaa n. 23€, menopaluu 33€ (kesällä 2011).

Laivalla

Hollannista pääsee lautalla esimerkiksi Englantiin, Tanskaan sekä Norjaan mm. Rotterdamista sekä Amsterdamista.

Amsterdamissa ja muissa isoissa kaupungeissa on mahdollista tutustua maisemiin eri perspektiivistä kanaaliristeilyjen muodossa. Myös varsinkin Kuningattarenpäivänä (kansallinen juhlapäivä huhtikuun lopussa) kanaalit tuppaavat olla täynnä oranssiin pukeutuneita hollantilaisia veneissään juhlimassa ja soittamassa musiikkia.

Purjehtiminen on Hollannissa suosittu harrastus ja maan tuulinen ilmasto sekä kaikkialla lähellä oleva meri suovat tälle hyvät olosuhteet.

Liiku

Kävellen

Alankomaiden kaupungeissa on helppo ja mukava kävellä ympäriinsä, sillä kaupunkien keskustat ovat usein varsin kompakteja. Autoja ei matkailijan tarvitse varoa normaalia enempää, mutta pyöräilijöitä kylläkin. Alankomaissa pyöräilijä on nimittäin kingi ja pyöräkaistoilta on syytä pysyä poissa. Varsinkin Amsterdam on tunnettu kamikazemaisista fillaristeistaan, jotka eivät välttämättä soita edes kelloa varoittaakseen varomatonta turistia lähestymisestään.

Pyörällä

Polkupyörä on Alankomaissa ykkösmenopeli vähänkään pitkäkestoisimmilla reissuilla. Halpa ja kätevä menopeli osoittautuu käytännössä autoa paremmaksi ja nopeammaksi ratkaisuksi kaupungeissa, joissa monissa autolla ajaminen on varsinainen painajainen. Monissa paikoissa on pyöräilijöille omat kaistansa ja jopa liikennevalot. Maaseudullakin on usein mahdollista seurata opastettuja pyöräilyreittejä maisemakierroksilla.

Muutamia huomioita pyöräilystä Alankomaissa:

  • Pyöräilijät noudattavat samoja liikennesääntöjä kuin moottoriajoneuvojen kuljettajat.
  • Pyöräkaistat on merkitty sinivalkoisella liikennemerkillä, katuun maalatulla merkillä tai punaisella asfaltilla. Pyöräkaistojen käyttäminen on pakollista. Huom! Aja aina tien oikealla puolella vaikka näkisitkin pyöräkaistoja molemmilla puolella tietä ja olisit itse menossa vasemmalle.
  • Mikäli pyöräkaistaa ei ole, pyöräilijöiden odotetaan ajavan muun liikenteen seassa, ei jalkakäytävällä.
  • Kääntyminen on hyvä ilmaista käsimerkeillä.
  • Lukitse aina pyöräsi mielellään kahdella lukolla! Lukitse se myös aina kiinni johonkin mieluiten rungosta, ei koskaan pelkästä eturenkaasta. Pyörävarkaudet ovat tavattoman yleisiä Alankomaissa; pelkästään Amsterdamissa varastetaan useita satoja pyöriä päivässä.
  • Pyöräilijöiden on pimeällä käytettävä toimivia valoja niin edessä (valkoinen valo) kuin takana (punainen valo). Riittäväksi valoksi voidaan laskea esim. omiin vaatteisiin kiinnitetty pieni LED-lamppu. Valotta ajaminen on riski itsellesi ja ympäristölle ja lisäksi otat riskin saada 40€ sakon. Hollannin poliisi on tunnetusti varsin rento, mutta pyöräilyyn liittyvistä rikkeistä rangaistaan hanakasti.
  • Älä koskaan osta pyörää kadunmieheltä, vaikka halpa hinta houkuttaisikin. Jäädessäsi kiinni tästä rapsahtaa sinulle nimittäin tuntuvat sakot sekä saat itsellesi rikosrekisterin.

Autolla

Autolla pääsee kätevästi maaseudulle, mutta suurimmissa kaupungeissa (etenkin Amsterdamissa) autolla liikkuminen on usein todella hankalaa. Varsinkin Ranstad (Amsterdamin ja muiden suurimpien kaupunkien muodostama urbaani alue) on hyvin tiheään asuttu ja siksi pahatkin liikenneruuhkat ovat tällä alueella sekä myös muualla maassa jokapäiväinen näky.

Autovuokraamoita löytyy jokaisesta vähänkään suuremmasta kaupungista.

Junalla

Alankomaiden junayhteydet hoitaa Nederlandse Spoorvegen [12].

Peukalokyydillä

Alankomaat on keskiverto liftausmaa. Lyhyiden välimatkojen taittaminen voi kuitenkin olla varsin hidasta varsinkin kaupunkien ulkopuolella. Huoltoasemat moottoriteiden varsilla isojen kaupunkien ulkopuolella ovat hyviä lifauspaikkoja.

Isoimmista kaupungista löytyy virallinen liftauspaikka (liftershalte) keskustasta tai kaupungin reunamilta, esimerkiksi:

Amsterdam

  • Itään tai sisämaahan pyrkiville löytyy liftauspaikka Prins Bernhardpleinilta, ennen Amsterdam Amstelin rautatieasemaa (Amstel-joen vasemmalla puolella). Johtaa A10-tien S112-rampille E231-A1/E35-A2:n suuntaan.

Utrecht

  • De Galgewaardin jalkapallostadionia läheisyydessä lähellä huoltoasemaa sekä Waterliniewegin ramppia, pohjoiseen A27/A28-tielle, etelään A2/A12/A27.

Groningen

  • Emmaviaduct-tiellä (200m länteen keskusrautatieasemalta). Autot kulkevat etelään, itään tai länteen (Saksaa kohti) eli liftauskyltti on hyvä tehdä, ettei tule pysäytelleeksi väärään suuntaan kulkevia autoja.

Maastricht

  • De Geusselt -futisstadionin lähellä A2-tien alussa. E25-A2 Eindhoveniin ja A79 Heerleniin.

Puhu

Alankomaat on virallisesti kaksikielinen. Valtaosa väestöstä puhuu germaanisiin kieliin kuuluva hollanti sekä Frieslandissa osa paikallisesta väestöstä puhuu friisin kieltä, joka on englannin lähin elävä sukulaiskieli. Lisäksi maassa puhutaan useita paikallisia murteita, jotka voivat olla hankalia ymmärtää jopa maanmiehille.

Matkailija pärjää käytännössä kaikkialla englannilla. Hollantilaiset ovat maailman parhaiden ei-natiivien englanninpuhujien joukossa eivätkä yleensä epäröi näyttää taitojaaan myös muissa kielissä (joskin usein aksentti on hyvin tunnistettava). Vanhempien ihmisten kohdalla englannin taito ei välttämättä ole niin kaksista mutta monet heistä puhuvat saksaa tai ranskaa.

Vaikka hollantia osaamatta maassa pärjäisikin, osoittaa muutaman paikallisen ilmaisun hallinta kuitenkin kohteliaisuutta sekä kiinnostusta paikallista kulttuuria kohtaan.

Hollantilainen 'g' on kurkkuäänne ja siksi monelle hankala lausuttava. Myös 'r' lausutaan eri tavalla kuin Suomessa. Takavokaalit eivät myöskään äänny suussa välttämättä kovin luontevasti, mutta kirjoitettuna hollanti on jokseenkin ymmärrettävää englannin-, saksan- tai ruotsintaitoisille.

Tee

Tapahtumia

  • Koko maa sekoaa jalkapallosta aina kahden vuoden välein joko Euroopan-mestaruuskilpailuiden tai MM-kisojen aikaan. Jalkapallo on Hollannin ehdottomasti tärkein urheilulaji ja arvokisojen tärkeimpien otteluiden aikaan suurimmissa kaupungeissa pystytetään usein suuria screenejä baareihin ja keskusaukioille, kuten Rembrandtpleinille Amsterdamissa. Seuraavan kerran Euroopan mestaruudesta pelataan kesällä 2012 ja maailmanmestaruudesta vuonna 2014. Maan kansallisen liigan Eredivisien pelien seuraaminen on myös suosittua ajanvietettä.
  • Kuningattaren päivä (Koninginnedag) Joka vuosi 30.4. paitsi jos tämä päivä sattuu olemaan sunnuntai; tässä tapauksessa päivää juhlitaan jo edellisenä lauantaina. Maan tärkein kansallinen juhlapäivä, jolloin koko maa bailaa edellisenä iltana (koninginnenacht)joka kaupungissa ja kylässä. Varsinaisena kuningattaren päivänä kaupungin keskustat ja naapurustot täyttyvät kirpputoreista, konserteista sekä peleistä ja leikeistä oranssiin pukeutuneena.
  • A Campingflight to Lowlands Paradise, lyhyemmin Lowlands[13] Maan suosituimpia festivaaleja, jonka n. 200 artistin musiikkitarjonta vaihtelee aina alternativesta hiphopiin. Lisäksi katutaidetta, teatteria jne.
  • Pinkpop Festival[14] Toinen suosittu jokakesäinen rockfestivaali maan eteläkärjessä.

Elektroninen musiikki on hyvin suosittua Alankomaissa. Maasta tulee paljon tunnettuja DJ:tä sekä klubitarjontaa niin housen, trancen, dubstepin, drum'n'basen jne. ystäville löytyy kenties paremmin kuin mistään muusta Euroopan maasta Englannin ohella. Bilekalenteri Partyflockiin[15] on listattu päiväkohtaisesti suurimpia klubi-iltoja ympäri maata. Näiden lisäksi maassa järjestetään useita tanssimusiikin tapahtumia, esimerkiksi:

  • Sensation[16] (Tunnettu ennen nimellä Sensation White) Yksi maailman suurimmista tanssitapahtumista, jossa 40,000 ihmistä kokoontuu tanssimana valkoisiin pukeutuneena housemusiikin tahtiin joka heinäkuu Amsterdam ArenAlla. Sensationin kiertäviä kansainvälisiä versioita järjestetään joka vuosi ympäri maailmaa. Sisartapahtuma, hardstyle-musiikkin keskittyvä Sensation Black järjestetään nykyisin Belgiassa.
  • Dance Valley[17] Jokakesäinen elektronisen musiikin festivaali Spaarnwoudessa. Yli 40,000 kävijää joka vuosi.
  • Mystery Land[18] Maan vanhin tanssimusiikkin keskittynyt festivaali Haarlemmermeerissa joka elokuun viimeisenä lauantaina. N. 60,000 kävijää.

Osta

Hintataso

Alankomaiden hintataso on jonkin verran alhaisempi kuin Suomen varsinkin ruuan suhteen. Muut peruselintarvikkeet ja esimerkiksi vaatteet ovat kuitenkin hintaluokaltaan varsin samaa tasoa. Alkoholin ja varsinkin oluen verotus on Alankomaissa huomattavasti Suomea kevyempää.

Vuokrat voivat kohota todella korkeiksi suurimmissa kaupungeissa. Tämän vuoksi Suomen tyyppinen yksiöissä ja kaksioissa asuminen ei ole varsinkaan opiskelijalle todellinen vaihtoehto (eikä sitä oikeastaan edes haluta) vaan useimmat opiskelijat asuvat yhteisesti vuokratuissa kimppakämpissä.

Syö

Alankomaalainen keittiö ei komeile maailmanmaineessa mutta maittavaa, konstailematonta ruokaa saa matkailija varmasti syödäkseen. Tyypillinen ruoka-annos koostuu suomalaistyyppisesti perunoista, lihasta sekä kasviksista. Tunnetuimpia perinteisiä hollantilaisia ruokalajeja ovat esim. stamppot (kasviksilla ja toisinaan pekonilla maustettua perunamuusia lihan tai makkaran kanssa), haring (raakana syötävää silakkaa raa'an sipulin kanssa) sekä gehaktballen (lihapullia).

Ruokakulttuuri on saanut paljon vaikutteita maan entisiltä siirtomailta kuten Indonesiasta sekä Surinamista. Maa on myös kuuluisa laajasta valikoimastaan herkullisia juustoja, joihin lukeutuu mm. Gouda, Edam, Leerdammer sekä Maasdam. Lisäksi Hollannin ruokakulttuuriin kuuluvat makeat herkut, joista ehdottomasti kannattaa maistaa ainakin siirappivohveleita (stroopwafel) sekä suomalaista salmiakkia kovasti muistuttavia makeisia, jotka tunnetaan nimellä drop(je).

Jokainen hollantilainen on myös varttunut maapähkinävoita syöden, joka eroaa amerikkalaisesta versiostaan melko paljon ja josta löytyy myös tulisia versioita. Maapähkinävoi on myös keskeistä hollantilais-indonesialaisen keittiön saté-kastikkeelle.

Maassa ei tyypillisesti syödä lämmintä lounasta vaan lounaaksi riittää tavallisesti voileipä, joka voidaan täyttää niin suolaisilla lisukkeilla kuin vaikkapa suklaaströsselillä (hagelslag).

Juo

Alankomaissa saavat 16-vuotiaat ostaa mietoja alkoholijuomia (alle 15%) ja 18-vuotiaat tätä vahvempia.

Maa on tunnettu vaaleista lagereistaan, joista kuuluisin lienee yksi maailman myydyimpiä oluita, Heineken. Olutmaana Hollanti ei kenties vedä vertoja naapurilleen Belgialle, mutta maasta löytyy kuitenkin laaja valikoima alkoholituotteita, joista tunnetuin lienee jenever tai genever, englantilaisen ginin kantamuoto.

Kahvia maassa juodaan lähes yhtä paljon kuin Suomessa ja sen kanssa nautitaan usein pikkuleipä (koekje).

Polta

Alankomaiden kahvilat ja baarit ovat virallisesti olleet savuttomia muutaman vuoden ajan, mutta käytännössä noin puolet baareista ei enenevissä määrin enää toteuta kieltoa.[19]

Alankomaat on tunnettu sallivaisesta päihdepolitiikastaan. Käytännössä kannabis ei kuitenkaan ole täysin laillista vaan ainoastaan dekriminalisoitu eli sen käytöstä, pienten määrien hallussapidosta tai rajoitetusta kotikasvatuksesta ei rangaista. Pieniä määriä (maks. 5 grammaa kerrallaan) kannabista voivat täysi-ikäiset henkilöt ostaa omaan käyttöön ns. coffeeshopeista, joista suurimmassa osassa voi myös polttaa sekä nauttia alkoholittomia virvokkeita sisällä. Ironisesti tupakan polttaminen näissä kahviloissa on kielletty.

Vaikka marihuanaa ja hasista on vapaasti saatavilla, ei se tarkoita, että sitä kannattaisi vapaasti polttaa joka paikassa. Käytännössä tästä ei kadullakaan rangaista mutta sauhuttelu coffeeshoppien tai oman kodin ulkopuolella on yleisesti paheksuttua ja sitä pidetään typerien turistien puuhana. Vain eurooppalaista keskiarvoa paljon pienempi osa hollantilaisista nimittäin itse polttaa säännöllisesti, ja tämä harrastus yleensä tapaa sikäläisillä jäädä teini-iän myötä.

Nuku

Majoittautuminen on yleisesti ottaen budgettimatkailijalle varsin kallista Alankomaissa. Halvimpienkin hostellien hinnat alkavat n.20€/yö. Sesonkiajat vaikuttavat myös hintoihin todella paljon varsinkin suurissa kaupungeissa.

Hostelleissa ei yleensä ole keittiötä vaan ateriointi tapahtuu joko niiden omissa ravintoloissa tai muualla.

Toinen majoitusvaihtoehto on bed & breakfast -tyyppiset majatalot, joissa hintaan kuuluu yösijan lisäksi aamiainen. Suurimmissa kaupungeissa b&b-majoituspaikkoja löytyy runsaasti ja myös maaseudulla tarjonta on yleensä varsin hyvä, varsinkin suosittujen ulkoilu- ja pyöräilyreittien varrella. Hinnat vaihtelevat yleisesti ottaen 40 ja 100 euron välillä/yö. Ne eivät välttämättä tarjoa kaikkia samoja mukavuuksia kuin hotellit, mutta palvelu on persoonallista ja ystävällistä ja samalla matkailija saa yleensä mahdollisuuden tutustua paikallisiin.

Opiskele

Alankomaissa on paljon korkeakouluja. Maan koulutusjärjestelmä noudattaa nykyään yleiseurooppalaista ylemmän ja alemman korkeakoulututkinnon (kandidaatti-maisteri) jakoa. Alankomaissa voi suorittaa tutkintoja niin ammattikorkekouluissa (hogeschool, HBO) kuin yliopistoissakin (universiteit). Englanninkielistä opetustarjontaa löytyy koko ajan runsaammin ja ulkomaalaisille opiskelijoille voidaan myöntää stipendejä sekä apurahoja.

Alankomaissa on myös mahdollista opiskella vaihto-oppilaana, sillä maa kuuluu moneen kansainvälisen vaihtosopimuksen piiriin (esim. Erasmus) ja sillä on myös suoria kahdenvälisiä sopimuksia monen suomalaisen yliopiston kanssa. Maassa opiskelee väliaikaisesti paljon ulkomaalaisia opiskelijoita.

Työskentele

EU:n kansalaiselle työskentely Alankomaissa pitäisi byrokratian puolesta olla melko helppoa, mutta käytännössä maasta on melko vaikea löytää töitä, ellei puhu ainakin kohtalaista hollantia. Eri asia on kuitenkin suurissa kaupungeissa toimivat kansainväliset firmat tai turistibisneksen työpaikat, joissa hollannin taito ei ole niin välttämätön.

Pysy turvassa

Alankomaita pidetään yleisesti turvallisena matkakohteena. Isoimmissa kaupungeissa kannattaa kuitenkin olla varuillaan taskuvarkaiden varalta. Myös polkupyörävarkaudet ovat tavattoman yleisiä: maassa varastetaan tuhansia pyöriä joka päivä. Oma fillari kannattaakin suojata mielellään kahdella lukolla ja lukita aina kiinni johonkin, esimerkiksi aitaan (mieluiten rungosta, ei pelkästä eturenkaasta).

Pysy terveenä

  • Kraanavesi on juotavaa kaikkialla Alankomaissa.
  • Prostituutio on Alankomaissa laillista (tietyin ehdoin) mutta suojaseksin muistaminen on seksinmyyntipaikoissa ehdottoman välttämätöntä, sillä sukupuolitaudit ovat alan alituinen ongelma.
  • Yleinen hätänumero on 112.
  • Terveydenhuolto on yleiseurooppalaisella tasolla. Valtaosissa sairaaloista henkilökunta osaa englantia. Suomalaisen on hyvä pitää matkustaessa mukana eurooppalainen sairaanhoitokortti (European Health Insurance Card, Kela-kortin kansainvälinen vastine).
  • Alankomaissa saa sairaanhoidon useimmiten maksutta. Jos toimii ohjeitten mukaan ja joutuu silti maksamaan hoidosta täyden hinnan, voi Alankomaissa ollessaan hakea korvausta kuittien ja eurooppalaisen sairaanhoitokorttin perusteella maan sairauskassasta. [20]

Kunnioita

Alankomaalaiset ovat yleisesti ottaen erittäin rentoja kansaa, jolla on vähän sosiaalisia tabuja. Päinvastoin, heitä syytetään usein liiallisesta suorasukaisuudesta sekä avoimuudesta, joka saattaa hätkähdyttää muualta tulevaa. Sikäläiset saattavat myös ajattelemattomuuttaan käyttää termejä, joita muualla pidettäisiin loukkaavina.

Vältettäviä keskustelunaiheita on kuitenkin yleisesti esimerkiksi henkilökohtainen varakkuus, tulotaso sekä muut rahaan liittyvät asiat. Myös oman uskonnollisen kannan vahva esiintuominen tai toisen uskonnollisen kannan utelu tai varsinkaan sen arvostelu ei välttämättä tee kyselijästä suosittua, sillä hollantilaiset uskovat vahvasti henkilökohtaiseen vapauteen näissä asioissa.

Kuten muuallakin, kukaan ei halua kuulla omaa kotimaataan solvattavan liiaksi, vaikka itse siitä lausuisikin jotakin vähemmän mairittelevaa. Pidättäydy siis latomasta tiskiin kaikkia negatiivisia havaintojasi keskustelukumppanillesi samoin kuin todennäköisesti haluaisit itsellesi tehtävän.

Hollantilaiset suhtautuvat voimakkaaseen nationalismiin myös epäluuloisesti, vaikka itse sonnustautuvatkin muutaman kerran vuodessa oranssiin (joka on kuningashuoneen väri). Kyseessä on kuitenkin todennäköisemmin jalkapalloon tai kuningattaren syntymäpäivään liittyvä yleinen karnevaalihenkinen ele kuin todellinen kansallistunteen ilmaus.

Monarkia sekä Orania-Nassau-hallitsijasuku jakaa maan sisällä mielipiteitä, mutta toistaiseksi sillä on ollut kansan enemmistön kannatus ja kuningattarella on paljon kansallista symbolista merkitystä hollantilaisille. Myös tuleva kruununperijä Willem-Alexander sekä tämän argentiinalainen puoliso prinsessa Máxima ovat hyvin suosittuja kansan keskuudessa.

Seksuaaliset vähemmistöt

Alankomaat on yleisesti hyvin liberaali mitä tulee suhtautumiseen seksuaalivähemmistöihin. Maata pidetään yhtenä maailman homoystävällisimmistä maista, joka on myös poliittisesti seksuaalivähemmistöjen oikeuksien edellejäkävijä. Kyseessä on yksi ensimmäisistä valtioista, joka salli samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliitot (2001). Myöskään julkisten ilmaukset omasta seksuaalisesta suuntautumisesta eivät yleensä järkytä kanssaihmisiä.

Vaikka maahan mahtuu myös homoihin kohdistunutta kritiikkiä ja vastustusta (erityisesti maan muslimipopulaation keskuudessa), yleisesti ottaen Alankomaat on LGBT-matkailijoille turvallinen ja miellyttävä matkustusmaa.

Ota yhteyttä

  • Alankomaiden maatunnus soittaessa on +31 (tai 0031).
  • Suomalaiset matkapuhelimet toimivat Alankomaissa hyvin.
  • Yleisöpuhelimia löytyy lähinnä rautatieasemilta, ja niistä jotkin hyväksyvät vain korttimaksuja.
  • Internet-kahviloita löytyy useimmista kaupungeista. Langaton verkko alkaa yleistyä ja sellainen löytyy esimerkiksi Schipholin lentokentältä sekä kaikista NS:n junista.
Tämä artikkeli on vasta runko ja kaipaa enemmän sisältöä. Siinä on malline, muttei vielä tarpeeksi muuta tietoa. Sukella sisään ja auta sitä kasvamaan käyttökelpoiseksi!