Auta Wikitravelia kasvamaan muokkaamalla artikkelia! Opi tästä

Ero sivun ”Alankomaat” versioiden välillä

Kohteesta Wikitravel
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Alankomaat

Default Banner.jpg

(Hintataso)
(Laivalla)
Rivi 65: Rivi 65:
  
 
===Laivalla===
 
===Laivalla===
 +
 +
Amsterdamissa ja muissa isoissa kaupungeissa on mahdollista tutustua maisemiin eri perspektiivistä kanaaliristeilyjen muodossa. Myös varsinkin Kuningattarenpäivänä (kansallinen juhlapäivä huhtikuun lopussa) kanaalit tuppaavat olla täynnä oranssiin pukeutuneita hollantilaisia veneissään juhlimassa ja soittamassa musiikkia.
 +
 +
Hollannista pääsee lautalla esimerkiksi Englantiin, Tanskaan sekä Norjaan mm. Rotterdamista sekä Amsterdamista.
 +
 +
Purjehtiminen on Hollannissa suosittu harrastus ja maan tuulinen ilmasto sekä kaikkialla lähellä oleva meri suovat tälle hyvät olosuhteet.
  
 
==Liiku==
 
==Liiku==

Versio 26. toukokuuta 2011 kello 20.18

noframe
Sijainti
noframe
Lippu
Nl-flag.png
Perustiedot
Pääkaupunki Amsterdam; Haagissa sijaitsee parlamentti
Valtiomuoto perustuslaillinen monarkia
Valuutta Euro (EUR)
Pinta-ala 41 526 km2
Väkiluku 16 339 835 (elokuu 2006)
Kieli hollanti, friisi
Uskonto katolisia 31%, protestantteja 21%, muslimeja 4.4%, muita 3.6%, uskontokuntiin kuulumattomia 40%
Sähkö 230V/50Hz (eurooppalainen pistoke)
Puhelinnumero +31
Internet-domaini .nl
Aikavyöhyke (UTC) UTC +1

Alankomaat (Nederland) sijaitsee Eurooppassa. Koko maata tunnetaan myös nimellä Hollanti, vaikka Hollanti ainoastaan koostuu kahdesta provinssista.

Alueet

Alankomaiden kartta

Alankomaat jaetaan 12 provinssiin:

  • Drenthe
  • Groningen
  • Overijssel
  • Flevoland
  • Limburg
  • Utrecht
  • Friisinmaa
  • Pohjois-Brabant
  • Zeeland
  • Gelderland
  • Pohjois-Hollanti
  • Etelä-Hollanti

Kaupungit

  • Amsterdam - maan vapaamielisenä tunnettu pääkaupunki, jonka kaunis arkkitehtuuri, kanaalit, museot sekä villi yöelämä vetävät vuosittain puoleensa miljoonia turisteja.
  • Haag - maan hallinnollinen pääkaupunki, jossa sijaitsevat mm. parlamentti, kuningattaren asunto, Kansainvälinen tuomioistuin sekä rikostuomioistuin sekä kaikki ulkomaiset suurlähetystöt. Haagissa sijaitsee myös Scheveningen, Alankomaiden tunnetuin rantakohde.
  • Rotterdam - Alankomaiden toiseksi suurin kaupunki, josta löytyy maailman toiseksi suurin satama. Toisen maailmansodan aikana pommitettu kaupunki on nykyään täynnä modernia arkkitehtuuria sekä sykkivää yöelämää.
  • Maastricht - maan eteläisin, Saksan ja Belgian rajalta löytyvä kaunis keskiaikainen yliopistokaupunki, joka väittää itseään maan vanhimmaksi.
  • Utrecht - eläväinen histoiallinen opiskelijakaupunki puolen tunnin junamatkan päässä Amsterdamista.
  • Eindhoven - Philipsin kotikaupunki Amsterdamin ja Maastrichtin välissä. Eindhovenin lentokenttä on toistaiseksi Hollannin ainut, jolle esim. Ryanair lentää tällä hetkellä.
  • Groningen - Hollannin salattu helmi pohjoisessa. Rento 180 000 asukkaan yliopistokaupunki, jonka väestö on hyvin nuorta. Tämä näkyy mm. siinä, että kaupunki on Hollannin ainut, jossa baareilla ei ole käytännössä lainkaan kiinteitä aukioloaikoja, mikä takaa hyvin vilkkaan yöelämän Amsterdamin seutua halvemmilla hinnoilla.

Muut kohteet

  • Keukenhof [1] kuuluisa tulppaanipuutarha
  • Afsluitdijk [2], 32 kilometriä pitkä pato joka erottaa Pohjanmeren ja Pohjanmeren entisen lahden Zuiderseen järveksi (Ijselmeer). Paton päällä kulkee moottoritie ja padolla on pysähdyspaikkoja jossa voi pysähtyä katselemaan.
  • Efteling [3] Hollannin suurin sekä yksi maailman vanhimmista huvipuistoista. Fantasia- ja satuteema.
  • Kinderdijk [4] UNESCON Maailmanperintökohde, kylä täynnä perinteisiä hollantilaisia tuulimyllyjä Etelä-Hollannissa.
  • Texel - Friisian suurin ja asutuin saari, jonka dyynit ja kauniit maisemat soveltuvat hyvin uimaretkille, pyöräilylle, ratsastukselle jne.

Ymmärrä

Tule

Lentokoneella

Finnair ja KLM lentävät suoraan Helsingistä Amsterdamiin. Halpalentoyhtiöistä Ryanair sekä Wizzair lentävät muista Euroopan kohteista (esim. Tukholmasta) Eindhoveniin. Groningeniin sekä muualle maan pohjoisosiin pääsee helpoiten lentämällä Tampereelta Ryanairilla Bremeniin Pohjois-Saksassa, josta on suora bussiyhteys Groningeniin useita kertoja päivässä.

Junalla

Saksasta, Ranskasta ja Belgiasta on junayhteyksiä Alankomaihin.

Autolla

Naapurimaista Saksasta ja Belgiasta pääsee hyvin autolla Alankomaihin.

Bussilla

Laivalla

Amsterdamissa ja muissa isoissa kaupungeissa on mahdollista tutustua maisemiin eri perspektiivistä kanaaliristeilyjen muodossa. Myös varsinkin Kuningattarenpäivänä (kansallinen juhlapäivä huhtikuun lopussa) kanaalit tuppaavat olla täynnä oranssiin pukeutuneita hollantilaisia veneissään juhlimassa ja soittamassa musiikkia.

Hollannista pääsee lautalla esimerkiksi Englantiin, Tanskaan sekä Norjaan mm. Rotterdamista sekä Amsterdamista.

Purjehtiminen on Hollannissa suosittu harrastus ja maan tuulinen ilmasto sekä kaikkialla lähellä oleva meri suovat tälle hyvät olosuhteet.

Liiku

Autolla

Autolla pääsee kätevästi maaseudulle, mutta suurimmissa kaupungeissa (etenkin Amsterdamissa) autolla liikkuminen on usein todella hankalaa. Varsinkin Ranstad (Amsterdamin ja muiden suurimpien kaupunkien muodostama urbaani alue) on hyvin tiheään asuttu ja siksi pahatkin liikenneruuhkat ovat tällä alueella sekä myös muualla maassa jokapäiväinen näky.

Junalla

Alankomaiden junayhteydet hoitaa Nederlandse Spoorvegen [5].

Puhu

Alankomaiden virallinen kieli on germaanisiin kieliin kuuluva hollanti, mutta matkailija pärjää käytännössä kaikkialla englannilla. Hollantilaiset ovat maailman parhaiden ei-natiivien englanninpuhujien joukossa eivätkä yleensä epäröi näyttää taitojaaan myös muissa kielissä (joskin usein aksentti on hyvin tunnistettava). Kuten muuallakin, osoittaa muutaman paikallisen ilmaisun hallinta kuitenkin kohteliaisuutta sekä kiinnostusta paikallista kulttuuria kohtaan.

Hollantilainen 'g' on kurkkuäänne ja siksi monelle hankala lausuttava. Myös 'r' lausutaan eri tavalla kuin Suomessa. Takavokaalit eivät myöskään äänny suussa välttämättä kovin luontevasti, mutta kirjoitettuna hollanti on jokseenkin ymmärrettävää englannin-, saksan- tai ruotsintaitoisille.

Osta

Hintataso

Alankomaiden hintataso on jonkin verran alhaisempi kuin Suomen varsinkin ruuan suhteen. Muut peruselintarvikkeet ja esimerkiksi vaatteet ovat kuitenkin hintaluokaltaan varsin samaa tasoa. Alkoholi ja varsinkin olut on kuitenkin huomattavasti halvempaa.

Syö

Alankomaalainen keittiö ei komeile maailmanmaineessa mutta maittavaa, konstailematonta ruokaa saa matkailija varmasti syödäkseen. Tyypillinen ruoka-annos koostuu suomalaistyyppisesti perunoista, lihasta sekä kasviksista. Tunnetuimpia perinteisiä hollantilaisia ruokalajeja ovat esim. stamppot (kasviksilla ja toisinaan pekonilla maustettua perunamuusia lihan tai makkaran kanssa), haring (raakana syötävää silakkaa raa'an sipulin kanssa) sekä gehaktballen (lihapullia).

Ruokakulttuuri on saanut paljon vaikutteita maan entisiltä siirtomailta kuten Indonesiasta sekä Surinamista. Maa on myös kuuluisa laajasta valikoimastaan herkullisia juustoja, joihin lukeutuu mm. Gouda, Edam, Leerdammer sekä Maasdam. Lisäksi Hollannin ruokakulttuuriin kuuluvat makeat herkut, joista ehdottomasti kannattaa maistaa ainakin siirappivohveleita (stroopwafel) sekä suomalaista salmiakkia kovasti muistuttavia makeisia, jotka tunnetaan nimellä drop(je).

Jokainen hollantilainen on myös varttunut maapähkinävoita syöden, joka eroaa amerikkalaisesta versiostaan melko paljon ja josta löytyy myös tulisia versioita. Maapähkinävoi on myös keskeistä hollantilais-indonesialaisen keittiön saté-kastikkeelle.

Maassa ei tyypillisesti syödä lämmintä lounasta vaan lounaaksi riittää tavallisesti voileipä, joka voidaan täyttää niin suolaisilla lisukkeilla kuin vaikkapa suklaaströsselillä (hagelslag).

Juo

Alankomaissa saavat 16-vuotiaat ostaa mietoja alkoholijuomia (alle 15%) ja 18-vuotiaat tätä vahvempia.

Maa on tunnettu vaaleista lagereistaan, joista kuuluisin lienee yksi maailman myydyimpiä oluita, Heineken. Olutmaana Hollanti ei kenties vedä vertoja naapurilleen Belgialle, mutta maasta löytyy kuitenkin laaja valikoima alkoholituotteita, joista tunnetuin lienee jenever tai genever, englantilaisen ginin kantamuoto.

Kahvia maassa juodaan lähes yhtä paljon kuin Suomessa ja sen kanssa nautitaan usein pikkuleipä (koekje).

Polta

Alankomaiden kahvilat ja baarit ovat virallisesti olleet savuttomia muutaman vuoden ajan, mutta käytännössä noin puolet baareista ei enenevissä määrin enää toteuta kieltoa.[6]

Alankomaat on tunnettu sallivaisesta päihdepolitiikastaan. Käytännössä kannabis ei kuitenkaan ole täysin laillista vaan ainoastaan dekriminalisoitu eli sen käytöstä, pienten määrien hallussapidosta tai rajoitetusta kotikasvatuksesta ei rangaista. Pieniä määriä (maks. 5 grammaa kerrallaan) kannabista voivat täysi-ikäiset henkilöt ostaa omaan käyttöön ns. coffeeshopeista, joista suurimmassa osassa voi myös polttaa sekä nauttia alkoholittomia virvokkeita sisällä. Ironisesti tupakan polttaminen näissä kahviloissa on kielletty.

Vaikka marihuanaa ja hasista on vapaasti saatavilla, ei se tarkoita, että sitä kannattaisi vapaasti polttaa joka paikassa. Käytännössä tästä ei kadullakaan rangaista mutta sauhuttelu coffeeshoppien tai oman kodin ulkopuolella on yleisesti paheksuttua ja sitä pidetään typerien turistien puuhana. Vain eurooppalaista keskiarvoa paljon pienempi osa hollantilaisista nimittäin itse polttaa säännöllisesti, ja tämä harrastus yleensä tapaa sikäläisillä jäädä teini-iän myötä.

Nuku

Opiskele

Työskentele

Pysy turvassa

Pysy terveenä

Kunnioita

Ota yhteyttä

Tämä artikkeli on vasta runko ja kaipaa enemmän sisältöä. Siinä on malline, muttei vielä tarpeeksi muuta tietoa. Sukella sisään ja auta sitä kasvamaan käyttökelpoiseksi!