Auta Wikitravelia kasvamaan muokkaamalla artikkelia! Opi tästä

Ero sivun Tukholma versioiden välillä

Wikitravel
Ruotsi : Tukholma
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(Museoita)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:SwedenStockholmSergelsTorgNight.jpg|thumb|250px|Sergelin tori Tukholman keskustassa]]
+
{{coord|59|19|46|N|18|4|7|E|region:SE_type:adm2nd|display=title}}
'''Tukholma''' [http://www.stockholmtown.com/Default.aspx?epslanguage=FI] (''Stockholm'') on [[Ruotsi]]n pääkaupunki. Itse kaupungissa on noin 765 000 asukasta ja Suur-Tukholman alueella on noin 1,9 miljoonaa asukasta, näin ollen se on Pohjoismaiden suurin kaupunki.
+
{{Kaupunki2
 +
| virallinen_nimi        = Tukholma
 +
| muu_nimi              =
 +
| alkuperäinen_nimi      = Stockholm
 +
| lempinimi              =
 +
| motto                  =
 +
| kuva_taivaanranta      = Stockholm Montage.png
 +
| kuvakoko              = 300px
 +
| kuvateksti            = Tukholman [[Tukholman vanhakaupunki|vanhakaupunki]], [[Globen]], [[Tukholman kuninkaanlinna|kuninkaanlinna]] ja [[Scandic Victoria Tower]].
 +
| kuva_lippu            =
 +
| lippu_koko            = 100px
 +
| kuva_vaakuna          = Stockholm_vapen_bra.svg
 +
| vaakuna_koko          = 100px
 +
| kartta_koko            = 150px
 +
| kartta_kuvateksti      = Tukholman sijainti kartalla
 +
| pushpin_map            = Sweden
 +
| pushpin_label_position = none
 +
| aluetyyppi            = [[Valtio]]
 +
| alueen_nimi            = {{ruotsin lippu}} [[Ruotsi]]
 +
| aluetyyppi1            = [[Lääni]]
 +
| alueen_nimi1          = [[Tukholman lääni]]
 +
| aluetyyppi2            = [[Maakunta]]
 +
| alueen_nimi2          = [[Uplanti]] ja [[Södermanland]]
 +
| aluetyyppi3            = [[Kunta]]
 +
| alueen_nimi3          = [[Tukholman kunta]]
 +
| pinta-ala_yhteensä    = 214,63
 +
| pinta-ala_maa          = 187,17
 +
| pinta-ala_vesi        = 27,46
 +
| pinta-ala_veden_osuus% = 12,8
 +
| väkiluku_yhteensä      = 864 324
 +
| väestötiheys          = 4 617,9
 +
| aikavyöhyke            = [[CET]]
 +
| utc_ero                = +1
 +
| aikavyöhyke_kesäaika  = [[CEST]]
 +
| utc_ero_kesäaika      = +2
 +
| latd                  = 59
 +
| latm                  = 19
 +
| lats                  = 46
 +
| latNS                  = N
 +
| longd                  = 18
 +
| longm                  = 4
 +
| longs                  = 7
 +
| longEW                = E
 +
| kotisivu              = [http://www.stockholm.se/ www.stockholm.se]
 +
| huomautukset          = Tilastotietojen lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011<ref name="väestö">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ssd.scb.se/databaser/makro/Visavar.asp?yp=tansss&xu=C9233001&huvudtabell=BefolkningNy&deltabell=K2&deltabellnamn=Folkm%E4ngden+efter+kommun%2C+civilst%E5nd+och+k%F6n%2E+%C5r&omradekod=BE&omradetext=Befolkning&preskat=O&innehall=Folkmangd&starttid=1968&stopptid=2011&Prodid=BE0101&fromSok=&Fromwhere=S&lang=1&langdb=1 | Nimeke = Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 | Julkaisija = Statistiska centralbyrån | Viitattu = 14.7.2012 | Kieli = {{sv}} }}</ref> ja maapinta-alan 1.1.2012.<ref name="pinta-ala">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ssd.scb.se/databaser/makro/Visavar.asp?yp=tansss&xu=C9233001&huvudtabell=Areal2012&deltabell=K1&deltabellnamn=Land%2D+och+vattenareal+per+den+1+januari+efter+kommun+och+arealtyp%2E+%C5r&omradekod=MI&omradetext=Milj%F6&preskat=O&innehall=Areal&starttid=2012&stopptid=2012&Prodid=MI0802&fromSok=&Fromwhere=S&lang=1&langdb=1 | Nimeke = Land- och vattenareal per den 1 januari efter kommun och arealtyp. År 2012 | Julkaisija = Statistiska centralbyrån | Viitattu = 14.7.2012 | Kieli = {{sv}} }}</ref> Tiedot koskevat Tukholman kuntaa, joka on laajuudeltaan sama kuin kaupunkikin.
 +
}}
 +
'''Tukholma''' ({{k-sv|Stockholm}}) on [[Ruotsi]]n pääkaupunki ja samalla maan suurin [[Luettelo Ruotsin kunnista|kunta]].<ref>Virallisesti Ruotsissa ei ole ollut lainkaan kaupunkeja sen jälkeen, kun 1970-luvulla siirryttiin yhteen kuntamuotoon. Juridisissa yhteyksissä Tukholmasta puhutaankin ''Tukholman kuntana'' (ruotsiksi ''Stockholms kommun''). Muissa yhteyksissä Tukholma on päättänyt käyttää nimitystä ''Tukholman kaupunki'' (ruotsiksi ''Stockholms stad'').</ref> Tukholma sijaitsee [[Itämeri|Itämeren]] länsirannikolla [[Ruotsi]]n keskiosassa. [[Ruotsin historialliset pääalueet|Ruotsin historiallisista pääalueista]] kaupunki kuuluu [[Sveanmaa]]han. Eteläosa Tukholmasta kuuluu [[Södermanland]]in maakuntaan ja pohjoisosa [[Uplanti|Uplannin]] maakuntaan<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lansstyrelsen.se/stockholm/SiteCollectionDocuments/Sv/om-lansstyrelsen/om-lanet/landskapssymboler.pdf | Nimeke = Landskapssymboler| Julkaisija =Länsstyrelsen | Viitattu = 2.12.2012 | Kieli ={{sv}} }}</ref>. Tukholma kuuluu [[Tukholman lääni]]in ja toimii myös sen pääkaupunkina. Lisäksi kaupunki kuuluu alueeltaan lääniä vastaavaan [[Tukholman läänin maakäräjäkunta]]an, joka huolehtii esimerkiksi terveydenhuollosta<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sll.se/sll/templates/GuidePage.aspx?id=19054 | Nimeke = Hitta rätt i hälso- och sjukvården| Julkaisija =Stockholms läns landsting | Viitattu = 2.12.2012 | Kieli = {{sv}}}}</ref>.
  
==Ymmärrä==
+
Vuoden 2011 lopussa Tukholmassa oli 864 324 asukasta, joten se on [[Pohjoismaat|Pohjoismaiden]] suurin kaupunki ja kunta. Koko Tukholman läänin käsittävässä [[Suur-Tukholma]]ssa asukkaita on 2 091 473.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.scb.se/Statistik/BE/BE0101/2012M02/Be0101KomJmfBef_2011_.xls | Nimeke =  
Tukholma on tullut useille suomalaisille turisteille tutuksi halpojen risteilyjen ansiosta. Harva kuitenkaan viettää kaupungissa edes yhtä päivää, jolloin heiltä jää kokematta suurin osa Tukholman tarjonnasta.
+
Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 | Julkaisija = Statistiska centralbyrån | Viitattu = 31.7.2012 | Kieli = {{sv}} }}</ref> Tukholman kokonaispinta-ala on 214,63 km², josta maata on 187,17 km² ja vesialueita 27,46 km². Vesialueista [[Mälaren]]iin kuuluu 15,72 km², muita sisävesialueita on 4,95 km² ja merialueita 6,79 km².<ref name="pinta-ala">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ssd.scb.se/databaser/makro/Visavar.asp?yp=tansss&xu=C9233001&huvudtabell=Areal2012&deltabell=K1&deltabellnamn=Land%2D+och+vattenareal+per+den+1+januari+efter+kommun+och+arealtyp%2E+%C5r&omradekod=MI&omradetext=Milj%F6&preskat=O&innehall=Areal&starttid=2012&stopptid=2012&Prodid=MI0802&fromSok=&Fromwhere=S&lang=1&langdb=1 | Nimeke = Land- och vattenareal per den 1 januari efter kommun och arealtyp. År 2012 | Julkaisija = Statistiska centralbyrån | Viitattu = 14.7.2012 | Kieli = {{sv}} }}</ref> Kaupungin väentiheys on 4 617,9 asukasta maaneliökilometriä kohti<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.scb.se/Pages/TableAndChart____290734.aspx | Nimeke =Befolkningsstatistik | Julkaisija = Statistiska Centralbyrå| Viitattu = 2.12.2012 | Kieli ={{sv}}  }}</ref> Vuonna 2007 kunnassa oli 2,58 km² peltoa,<ref name="peltoala2007">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.scb.se/Pages/SSD/SSD_SelectVariables____340487.aspx?rxid=7b1f3ce5-5a3b-4728-8462-0ad6e1602d43&px_tableid=ssd_extern%3aAkerArealGrodaK | Nimeke =Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =25.11.2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Statistiska centralbyrån | Viitattu =13.1.2013 | Kieli ={{sv}} }}</ref> joten saman ajankohdan maapinta-alaan<ref name="maa-ala2007">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.scb.se/Pages/SSD/SSD_SelectVariables____340487.aspx?rxid=0cd4c2a6-50e0-466f-a164-a296a845f59b&px_tableid=ssd_extern%3aAreal | Nimeke =Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =9.3.2012 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Statistiska centralbyrån | Viitattu =13.1.2013 | Kieli ={{sv}} }}</ref> vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 1,4 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
  
==Tule==
+
Tukholmasta tuli kaupunki 1200-luvulla ja 1300-luvulta lähtien se on ollut Ruotsin poliittinen ja taloudellinen keskus. Tukholma on esimerkiksi [[Ruotsin valtiopäivät|Ruotsin valtiopäivien]] kokoontumispaikka ja [[Tukholman kuninkaanlinna]] on maan hallitsijan kuningas [[Kaarle XVI Kustaa]]n virallinen residenssi, jossa kuningaspari edustaa ja työskentelee,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kungahuset.se/dekungligaslotten/kungligaslottet.4.7c4768101a4e8883780002658.html | Nimeke = Kungliga slottet| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Sveriges kungahus | Viitattu = 27.6.2012 | Kieli ={{sv}} }}</ref> mutta varsinainen asunto on [[Drottningholmin linna]]ssa Tukholman ulkopuolella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kungahuset.se/kungligaslotten/drottningholmsslott.4.19ae4931022afdcff3800012985.html | Nimeke =Drottningholms slott | Julkaisija =Sveriges kungahus | Viitattu = 27.6.2012 | Kieli ={{sv}} }}</ref>
===Lentokoneella===
+
'''Arlandan lentokenttä''' [http://www.arlanda.se] ({{IATA|ARN}}) on Ruotsin suurin. Lento [[Helsinki|Helsingistä]] kestää alle tunnin. [[Helsinki|Helsingistä]] lentää Finnair [http://www.finnair.fi], Blue 1 [http://www.blue1.fi] ja Norwegian [http://www.norwegian.com/fi/]. Blue 1 lentää myös suoraan [[Turku|Turusta]], [[Tampere]]elta, [[Pori]]sta, [[Kokkola]]sta, [[Vaasa]]sta sekä [[Oulu]]sta.
+
Keskustassa on vanhempi Bromman lentokenttä ja kaupungin eteläpuolella on lähinnä halpalentoyhtiöiden käyttämä Skavstan lentokenttä. Näiltä lentokentiltä ei lennetä Suomeen.
+
  
Arlandan kenttä ei ole aivan keskustassa, vaan matkaa kertyy yli 40 kilometria. '''Takseilla''' on kiinteä hinta keskustaan: tällä hetkellä kyydin hinnat pyörivät 395 ja 445 kruunun välissä yhtiöstä riippuen. Nopeimmillaan yli kahden sadan kilometrin tuntivauhtia huiteleva '''Arlanda Express''' -juna [http://www.arlandaexpress.com/] kulkee suoraan terminaalista keskustaan rautatieasemalle puolet taksia nopeammin - matka-aika on vain 20 minuuttia. Lippu maksaa 220 kruunua (alle 25-vuotiaat 110 kruunua ja viikonlopputarjouksena 2 aikuista 240 kruunua) ja junia lähtee päiväsaikaan vartin välein. '''Halvimmalla''' pääsee kuitenkin paikallisbussilla ja -junalla: ota bussi 583 Märstan esikaupunkialueelle ja sieltä paikallisjuna keskustaan. Matka kestää tunnin verran, mutta maksaa vain 40 kruunua.
+
Tukholman naapurikuntia ovat [[Nackan kunta|Nacka]], [[Tyresön kunta|Tyresö]], [[Huddingen kunta|Huddinge]], [[Ekerön kunta|Ekerö]], [[Järfällan kunta|Järfälla]], [[Sollentunan kunta|Sollentuna]], [[Sundbybergin kunta|Sundbyberg]], [[Solnan kunta|Solna]], [[Danderydin kunta|Danderyd]] ja [[Lidingön kunta|Lidingö]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://insyn.stockholm.se/spanga/document/2012-03-15/Dagordning/3/3.1.5.3-13-2012%20bilaga%201.pdf | Nimeke = Remiss av förslag till trafikstrategi för Stockholms stad, Framkomlighetsstrategí |Tiedostomuoto = pdf| Julkaisija = Stockholm.se| Viitattu = 2.12.2012 | Kieli = {{sv}}}}</ref>.
  
===Junalla===
+
==Historia==
Tukholmaan pääsee junalla [http://www.sj.se] muualta Ruotsista, sekä [[Oslo]]sta ja [[Kööpenhamina]]sta. Keskusrautatieasema (''Stockholms centralstation'') sijaitsee keskustan länsipuolella ja se on 250 000 päivittäisillä matkailijalla Pohjoismaiden suurin matkakeskus.
+
{{Pääartikkeli|[[Tukholman historia]]}}
  
===Laivalla===
+
=== Keskiaika ===
Tukholmasta on päivittäiset lauttayhteydet [[Turku]]un, [[Maarianhamina]]an ja [[Helsinki]]in sekä Silja Linella [http://www.tallinksilja.com/fi/mainMenu/silja/] että Viking Linella [http://www.vikingline.fi]. Tallinksiljan laivat saapuvat Värtanin satamaan joka sijaitsee kaupingin koillisosassa ja Viking Linen laivat puolestaan Stadsgårdenin satamaan Slussenin ja Vanhankaupungin lähellä. Molempien satamien lähellä on metroasema (Värtan: Gärdet, Stadsgården: Slussen) joista pääsee keskustaan tai muualle Tukholmaan. Vikingterminaalista on bussiyhteys Päärautatieasemaa vastapäätä sijaitsevaan Cityterminaleniin. Bussit operoi Flygbussarna [http://ct.peopletravel.se/Tider_och_priser/Viking_Line.aspx] ja aikuisten lippu maksaa 40 kr/4€ (meno)  tai 60 kr/6€ (meno-paluu). Kyseiset bussit pysähtyvät myöskin Slussenilla, mutta siitäkin vajaan kilometrin matkasta joutuu maksamaan sen saman 4€ (jopa kalliimpaa kuin taksi!). Jos et ole menossa keskustaan mene paikallisbussilla, tai kävele 15 min Slussenin metroasemalle.
+
  
==Liiku==
+
[[Kuva:Riddarholmskyrkan juni 2005.jpg|thumb|left|Riddarholmskyrkan on Tukholman vanhin rakennus. Se perustettiin vuonna 1270 fransiskaaniluostariksi. Kirkko on toiminut Ruotsin kuninkaallisten hautauskirkkona, ja sinne on haudattu kuningatar Kristiinaa lukuunottamatta kaikki hallitsijat [[Kustaa II Aadolf]]ista ja [[Kustaa V]]:een.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kungahuset.se/kungligaslotten/riddarholmskyrkan.4.19ae4931022afdcff380008341.html | Nimeke =Riddarholmskyrkan Julkaisija = Sveriges kungahus| Viitattu = 27.6.2012 | Kieli ={{sv}} }}</ref>]]
===Julkisilla kulkuvälineillä===
+
[[Image:SwedenStockholmRailroadcar PD.jpg|thumb|Tukholmalainen pikaraitiovaunu]]
+
[[Image:Djurgarden ferry.jpg|thumb|Djurgårdenin vesibussi lähdössä Vanhankaupungin satamasta]]
+
Tukholmassa on kattava metro-, paikallisjuna- ja bussiverkosto [http://sl.se/] jolla pääsee hyvin liikkumaan sekä ydinkeskustassa että esikaupunkialueilla. Tukholman julkisen liikenteen liput koostuvat "kupongeista" joita myydään metroasemilla ja paikallisjunissa, ja kaupunki on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen. Yhden vyöhykkeen sisäinen matka maksaa kahden "kupongin" verran (2 x 12 = 24 kr), tai automaatista ostettuna 40 kr. Kahden vyöhykkeen lippu maksaa kolmen kupongin verran eli 36 kr (automaatista 60 kr) ja kolmen vyöhykkeen matka 48 kr (automaatista 80 kr). Etukäteen ostettu lippu pitää ''leimata'' jotta se tulee voimaan. Lipussa on tunnin vaihto-oikeus. Bussikuljettajat eivät myy lippuja vaan lippu on ostettava etukäteen ja leimattava bussissa.
+
Jos aikoo matkustaa enemmän kannattaa ostaa yhden (100 kr), kolmen (200 kr) tai seitsemän vuorokauden (260 kr) lippu.
+
  
===Autolla===
+
[[Eerikinkronikka|Eerikinkronikan]] mukaan Tukholman perusti [[Birger-jaarli]], joka halusi estää vihollisten pääsyn Itämereltä [[Mälaren]]in järvelle. Ensimmäiset rakennukset Tukholmassa olivatkin linnoituksia, joiden tarkoituksena oli rajoittaa liikennettä näiden vesistöjen välillä. Tukholma mainitaan historiallisissa dokumenteissa vuonna [[1252]] ja samoihin aikoihin se sai myös kaupunkioikeudet. Kuningas [[Valdemar Birgerinpoika]] solmi [[Hansaliitto|Hansan]] kanssa kauppasopimuksen Tukholmassa. Arkeologiset kaivaukset osoittavat, että Tukholmassa oli asutusta jo 1000-luvulla. 1100-luvulla nykyisen kuninkaallisen linnan mäelle rakennettiin linnoitus. 1270-luvulla [[fransiskaanit]] perustivat luostarin nykyiselle Riddarholmenille.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Stockholmtown - Stockholms officiella besöksguide|Nimeke=1200-talet|Ajankohta=2006|Osoite=http://www.stockholmtown.com/templates/page____3813.aspx |Julkaisija=|Luettu=14. elokuuta 2006}}</ref>
Tukholmassa arkisin kello 06:30-18:29 perittävä ruuhkamaksu koskee ainoastaan Ruotsissa rekisteröityjä autoja. Keskustassa parkkipaikan löytäminen on usein vaikeaa.  
+
  
===Kävellen===
+
1300-luvulla Tukholmasta oli tullut alueen tärkein kaupunki. Sen suojaksi rakennettiin 1200-luvulla muurit<ref name="bfg.nu">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bgf.nu/historia/5/sth1.html| Nimeke = Stockholm Hansetiden|  Viitattu = 17.6.2012 | Kieli ={{sv}} }}</ref>. Tukholman kautta vietiin etupäässä rautaa [[Bergslagen]]ista [[Saksa]]an. Aluksi Tukholma sijaitsi vain Stadsholmenin saarella, joka kahden muun pienemmän saaren kanssa tunnetaan nykyään nimellä "Vanha kaupunki", ruots. ''Gamla stan''<ref name="nf">{{Verkkoviite | Osoite = http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:Ix7h_-Yqp6IJ:runeberg.org/nfao/0300.html+Stadsholmen+%2Bsite:runeberg.org&hl=sv&ct=clnk&cd=5 | Nimeke =Nordisk familjebok | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite =art. Stockholm | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Runeberg.org| Viitattu = 27.6.2012 | Kieli = {{sv}}}}</ref>. Stadsholmenin pinta-ala oli alunperin 24 hehtaaria<ref name="nf"/>, nykyisin se on kaksinkertainen alkuperäiseen saareen verrattuna.  
Tukholma on suhteellisen jalankulkuystävällinen kaupunki, ja vanhassakaupungissa voi paikoitellen liikkua ainoastaan jalan tai polkupyörällä.
+
  
===Taksilla===
+
1400-luvulla Tukholmassa asui noin 5000 ihmistä, joista suuri osa oli saksalaisia kauppiaita.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Stockholmtown - Stockholms officiella besöksguide|Nimeke=1400-talet|Ajankohta=2006|Osoite=http://www.stockholmtown.com/templates/page____4688.aspx |Julkaisija=|Luettu=14. elokuuta 2006}}</ref> Saksalaisten asemasta kaupungissa kertoo se, että puolet kaupungin kuusihenkisestä raadista tuli olla saksalaisia<ref name="bfg.nu" />. Tukholma mainitaan Ruotsin pääkaupunkina virallisissa asiakirjoissa vuonna [[1436]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ilovestockholm.se/stockholm_fakta.asp | Nimeke =Stockholm fakta | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Ilovestockholm.se | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 27.6.2012 | Kieli = {{sv}}}}</ref>.  
Tukholmassa on useita taksiyhtiöitä, mutta luvattomia taksiakin löytyy joilla matkustaminen ei aina ole turvallista. "Oikean" taksin tunnistaa keltaisesta rekisterikilvestä.
+
  
==Näe==
+
1430-luvulta lähtien osassa Ruotsia alkoi esiintyä pyrkimyksiä irtautua [[Kalmarin unioni]]sta. [[10. lokakuuta]] [[1471]] [[Sten Sture vanhempi|Sten Sture vanhemman]] johtamat ruotsalaiset kukistivat tanskalaiset ja näiden ruotsalaiset liittolaiset [[Brunkebergin taistelu]]ssa Tukholman ulkopuolella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stockholmshistoria.com/?p=511 | Nimeke = Sten Sture vinner slaget vid Brunkeberg| Julkaisu =Ur Stockholms historia | Julkaisija =Stockholmshistoria.se | Viitattu = 27.6.2012 | Kieli = {{sv}}}}</ref>
[[Image:SwedenStockholmRoyalGuardFlag.JPG|thumb|Kuninkaallinen vartiosto]]
+
[[Image:Stockholm City Hall.jpg|thumb|Tukholman kaupungintalo]]
+
[[Image:Nordic Museum.jpg|thumb|Pohjoismainen museo]]
+
[[Image:Tyska Kyrkan Stockholm.jpg|thumb|Tyska kyrkan eli Saksalainen kirkko]]
+
* <see name="Vanha Kaupunki" alt="Gamla Stan" address="" directions="" phone="" url="" hours="" price="" lat="" long="" email="" fax="">Vanha kaupunki sijaitsee saarella Tukholmaa kahtia jakavassa Riddarfjärdenissä .</see>
+
  
* <see name="Kaupungintalo" alt="Stockholms stadshus" address="Hantverkargatan 1" directions="" phone="" url="http://www.stockholm.se/stadshuset" hours="" price="" lat="" long="" email="" fax="">Kaupungintalo on kaupungin symboli. Tukholman kaupungintalossa järjestetään joka vuonna Nobeljuhla jonka yhteydessä jaetaan Nobelin palkinnot.</see>
+
=== Uusi aika ===
  
* <see name="Sergelin tori" alt="Sergels torg" address="" directions="" phone="" url="" hours="" price="" lat="" long="" email="" fax="">Keskustassa sijaitseva tori on monien mielestä kaupungin sydän.</see>
+
Kun [[Sten Sture nuorempi]] kuoli vuonna 1520, [[Kalmarin unioni]]n kuningas [[Kristian II]] yritti saada Ruotsin takaisin valtaansa. Kristian valtasi Tukholman ja yritti tukahduttaa  vastarinnan ruotsalaisten keskuudessa [[Tukholman verilöyly]]llä. Syntyi laaja kapinaliike, ja juhannuksena [[1522]] [[Kustaa Vaasa]] valtasi Tukholman.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=|Nimeke= Ruotsi jättää unionin| Ajankohta= |Osoite=http://www.dr.dk/Undervisning/Norden/fi/Historie/1523 |Julkaisija=DR |Luettu=23.8.2012}}</ref><ref>{{Verkkoviite|Tekijä=|Nimeke= Kustaa Vaasan tie kuninkaaksi| Ajankohta= |Osoite=http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/hi/hi5/3._vaasojen_ja_uskonpuhdistuksen_aika/02_kustaan_tie_kuninkaaksi?C:D=hNks.gXQ6&m:selres=hNks.gXQ6 |Julkaisija=Internetix.fi|Luettu=23.8.2012}}</ref> Kustaa Vaasan aikana Tukholman asema maan pääkaupunkina vahvistui ja sen rooli kaupankäynnin keskuspaikkana kasvoi<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stockholmslansmuseum.se/faktabanken/nyare-tid/ | Nimeke = (Länets historia) Nyare tid|Julkaisija =Stockholms läns museum | Viitattu = 3.12.2012 | Kieli ={{sv}}}}</ref>.
  
* <see name="Globen" address="Globentorget 2" phone="+46 8 508 353 00" email="" fax="" hours="" price="" url="http://www.globenarenas.se">Tukholman eteläosassa sijaitseva suurta palloa muistuttava areena jossa pidetään konsertteja ja pelataan jääkiekko-otteluita. Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuden 1995 juuri Globenissa.</see>
+
1600-luvulla kaupunki kasvoi Stadsholmenin ulkopuolella oleville alueille, joita kutsuttiin ''malmeiksi'': Östermalm, Södermalm, Norrmalm. Ruotsin suurvalta-ajalla rikkaat aateliset, jotka eivät halunneet asua epähygieenisessä ja ahtaassa kaupungissa, rakennuttivat palatsinsa juuri kaupungin ulkopuolelle. Kaupungin asukasluku kasvoi räjähdysmäisesti 1610-luvun 10&nbsp;000 asukkaasta 60&nbsp;000 asukkaaseen 1660-luvulla. Tukholmasta tuli lyhyen ajan sisällä kansainvälinen metropoli.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=CyberCity|Nimeke= Stockholms historia| Ajankohta=2006|Osoite=http://www.historia.su.se/urbanhistory/cybcity/stad/stockholm/historia.htm |Julkaisija=Stads- och kommunhistoriska institutet |Luettu=14.8.2006| Kieli= {{sv}}}}</ref>
  
===Museoita===
+
[[Kuva:Royal-Palace-Stockholm.jpg|right|thumb|Nicodemus Tessin nuoremman suunnittelema Tukholman kuninkaallinen linna valmistui vuonna 1754. Tukholman vanhassakaupungissa sijaitseva linna toimii Ruotsin kuninkaan virka-asuntona.]]
Tukholmassa on yli 70 museota [http://stockholmsmuseer.se/].
+
  
* <do name="Vasa-museo" alt="Vasamuseet" address="" phone="+46 8 519 548 00" email="bokningen.vasa@maritima.se" fax="" hours="" price="aikuiset 110 kr, opiskelijat 80 kr, alle 18v ilmaiseksi" url="http://www.vasamuseet.se/InEnglish/international/Finnish.aspx">Djurgårdenin saarella sijaitseva museo jossa samanniminen 1600-luvulla rakennettu sota-alus on näytteillä.</do>
+
Vuonna [[1697]] Tukholman vanha linna, ''Tre Kronor'', paloi maan tasalle. Linnan jälleenrakennus aloitettiin heti palon jälkeen. Vanhan linnan tilalle valmistui [[Nicodemus Tessin nuorempi|Nicodemus Tessin nuoremman]] suunnittelema [[Tukholman kuninkaanlinna|kuninkaanlinna]] vuonna [[1754]].<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=|Nimeke= Slottsbrand| Ajankohta= |Osoite=http://www.bgf.nu/historia/8/1697.html#3 |Julkaisija=bgf.nu|Luettu=23.8.2012 |Kieli ={{sv}}}}</ref>
  
* <see name="Kuninkaallinen linna" address="Slottsbacken" phone="+46 8 402 61 3" email="" fax="" hours="" price="" url="http://www.kungahuset.se/dekungligaslotten">Vanhan kaupungin pohjoisosassa.</see>
+
Ruotsin suurvalta-ajan lopulla kaupungin väkiluvun kasvu pysähtyi. 1600-luvun lopun huonot sadot ja 1710 kaupunkiin iskenyt rutto rasittivat kaupungissa asuvia entisestään. Vasta 1720-luvulla kaupungin taloudellinen kasvu lähti taas vauhtiin.<ref>[http://nile.lub.lu.se/ojs/index.php/scandia/article/view/1417/1204 Lennar Andersson Palm: Stormaktstidens dolda systemskifte] viitattu 15.9.2012 {{sv}}</ref> Väkiluku oli vielä vuonna 1800 vain noin 75&nbsp;000<ref>[http://www2.ne.su.se/ed/nef-pdf/nf-1912.pdf Nationalekonomiska föreningesn förhandlingar 1912; 21 ] viitattu 15.9.2012 {{sv}}</ref>.
  
* <see name="Historiska museet" address="Narvavägen 13-17" phone="+46 8 519 556 00" email="info@historiska.se" fax="" hours="" price="" url="http://www.historiska.se">Esihistoria, viikinki- ja keskiajan museo</see>
+
=== 1800-luku ===
 +
1800-luvun alun aikana Tukholman menetti asemansa maan tärkeimpänä vientikeskuksena [[Göteborg]]ille. Samoin [[Norrköping]]istä tuli lyhyeksi aikaa maan suurin teollisuuskeskus. Teollistumisen myötä Tukholma sai kuitenkin takaisin asemansa maan tärkeimpänä teollisuuskaupunkina 1870-luvun aikana. 1800-luvun lopun aikana kaupungin väkiluku kasvoi ennennäkemättömän paljon. 35 vuoden aikana väkiluku nousi 300&nbsp;000 henkilöön.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=CyberCity|Nimeke= Stockholms historia| Ajankohta=2006|Osoite=http://www.historia.su.se/urbanhistory/cybcity/stad/stockholm/historia.htm |Julkaisija=Stads- och kommunhistoriska institutet.|Luettu=15. elokuuta 2006}}</ref> Kaupungin laajetessa otettiin käyttöön uusi asemakaava, jonka inspiraationa oli ollut suorista ja leveistä kaduistaan tunnettu Pariisin asemakaava<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stockholmshistoria.com/?p=421http://www.stockholmshistoria.com/?p=421 | Nimeke = Ur Stockholms Historia: Stockholm får esplanader och hyreskaserner|  Julkaisu = stockholmshistoria.com | Viitattu = 2.12.2012 | Kieli ={{sv}} }}</ref>.
  
* <see name="Nationalmuseet" address="Södra Blasieholmshamnen" phone="+46 8 5195 4410" email="info@nationalmuseum.se" fax="+46 8 5195 4450
+
===1900-luku===
" hours="" price="aikuiset 100 kr, alle 19v ilmaiseksi" url="http://www.nationalmuseum.se">Kansallismuseo.</see>
+
  
* <see name="Naturhistoriska riksmuseet" alt="" address="Frescativägen 40" directions="" phone="+46 8 519 540 00" url="http://www.nrm.se/" hours="" price="" lat="" long="" email="info@nrm.se" fax="">Kansallinen luonnontieteen museo.</see>
+
<div align="left">
 +
<gallery>
 +
Kuva:Karte Stockholm Umgebung MK1888.png|Tukholman kartta noin vuodelta 1888.
 +
Kuva:Karta över centrala Stockholm på 1910-talet (ur Nordisk familjebok).jpg|Tukholman kartta 1910-luvulta.
 +
Kuva:Stockholm.png|Väestönkehitys vuodesta 1800 eteenpäin.
 +
</gallery>
 +
</div>
  
* <see name="Tekniska museet" address="Museivägen 7" phone="+46 8 450 56 00" email="info@tekniskamuseet.se" fax="+46 8 450 56 01" hours="" price="aikuiset 70 kr, 6-19v 40 kr" url="http://www.tekniskamuseet.se">Teknillinen museo</see>
+
1900-luvun alussa Tukholman asutus alkoi levitä kaupungin tullimuurien ulkopuolelle. Vuonna 1903 aloitettiin kaupungin raitiotieverkon sähköistäminen ja ensimmäiset sähkökäyttöiset raitiovaunut otettiin käyttöön vuoden 1904 helmikuussa.<ref>[http://www.diva-portal.org/diva/getDocument?urn_nbn_se_uu_diva-2345-1__fulltext.pdf Reglering av kollektivtrafik – Striden på 1910-talet om tillkomsten av AB Stockholms Spårvägar], sivu 11</ref> Vuonna 1936 otettiin käyttöön [[Bromman lentoasema]], joka oli kaupungin ensimmäinen lentoasema. 1950- ja 60-lukujen noususuhdanteen aikana Tukholman keskustan vanhat asuin- ja liikerakennukset purettiin ja niiden tilalle rakennettiin uusi uudenaikainen keskusta, niin sanottu ''Stockholms City''<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fabege.se/sv/For-vara-hyresgaster/Fastigheter/Hagern-Mindre-7/ | Nimeke =Fastigheten Hägern Mindre 7 | Julkaisija =Fabege.se | Viitattu = 2.12.2012 | Kieli ={{sv}} }}</ref>.
  
* <see name="Stockholms läns museum" address="Sickla Industriväg 5 A" phone="+46 8 586 194 00 " email="museet@lansmuseum.a.se" fax="" hours="" price="" url="http://stockholms.lans.museum/index.cfm">Tukholman lääninmuseo, jossa keskitytään kaupungin historiaan.</see>
+
[[1. lokakuuta]] [[1950]] otettiin käyttöön [[Slussen]]in ja [[Hökarängen]]in välillä Tukholman maanalainen [[Tunnelbanan]], joka nykyäänkin on pääosin tuolloisen vasemmanpuoleisen liikenteen mukaisesti rakennettu.<ref name="Veolia">{{Verkkoviite|Nimeke=Tunnelbanans historia |Viitattu=18.9.2007 |Osoite=http://www.connex.se/tmpl/ExtensionPage____2954.aspx?epslanguage=ML |Julkaisija=Veolia Transport}}</ref> Oikeanpuoleinen liikenne otettiin Ruotsissa käyttöön syyskuussa 1967.<ref>{{Verkkoviite|Nimeke=Högertrafiken fyller 40 år |Viitattu=18.9.2007 |Osoite=http://www.nyteknik.se/art/52003 |Julkaisija=NyTeknik}}</ref> Uudistuksen yhteydessä raitiovaunuliikenne hävisi Tukholman kaduilta<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jarnvagar.se/tvarban1.htm | Nimeke =Snabbspårvägen i Stockholm | Julkaisija = jarnvagar.se| Viitattu = 2.12.2012 | Kieli ={{sv}} }}</ref>.
  
* <see name="Stockholms medeltidsmuseum" address="Kulturhuset, Sergels Torg" phone="+46 8 508 31 790" email="info@medeltidsmuseet.stockholm.se" fax="" hours="" price="ilmainen sisäänpääsy" url="http://www.medeltidsmuseet.stockholm.se/">Tukholman keskiajan museo.</see>
+
Asutus levisi 1950-luvulla maanalaisen varrelle rakennettuihin [[ABC-kaupunki|ABC-lähiöihin]], joista [[Vällingby]] oli ensimmäinen. 1960- ja 1970-luvuilla aloitettiin niin sanottu ''[[miljoonaohjelma]]'', jonka aikana Tukholman lähelle rakennettiin useita uusia lähiöitä. Tukholman keskustan uudelleenrakennuksen alta väestöä muutti pois kaupungin keskustasta uusiin lähiöihin.<ref name="historia">{{Verkkoviite|Tekijä=Stockholms stad|Nimeke=Så blev Stockholm till|Osoite=http://www.stockholm.se/OmStockholm/Fakta-och-kartor/Stadens-historia/Sa-blev-Stockholm-till-/ |Julkaisija=Stockholms stads webbportal|Luettu=14.9.2007}}</ref> Tukholman kaupungin asukasluku oli korkeimmillaan 810&nbsp;000, vuonna 1961. Tämän jälkeen asukasluku on laskenut hieman, samalla kun Tukholman naapurikuntien asukkaiden määrä on noussut.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Stads- och kommunhistoriska institutet|Nimeke=CyberCity / Stockholm / Befolkning|Osoite=http://www2.historia.su.se/urbanhistory/cybcity/stad/stockholm/befolkning.htm |Julkaisija=CyberCity|Luettu=15.9.2007}}</ref>
  
* <see name="Stockholms stadsmuseum" address="Ryssgården, Slussen" phone="+46 8 508 31 620" email="" fax="" hours="" price="ilmainen sisäänpääsy" url="http://www.stadsmuseum.stockholm.se/">Kaupunginmuseo.</see>
+
== Väestö ==
  
* <see name="Nordiska museet" address="Linnégatan 89 C" phone="+46 8 519 546 06" email="" fax="" hours="" price="aikuiset 70 kr, alle 18v ilmaiseksi" url="http://www.nordiskamuseet.se/">Pohjoismaisessa museossa näytteillä ruotsalaista kulttuuria keskiajalta nykypäivään.</see>
+
{|  class="toccolours" border="1" cellpadding="4" style="float: right; margin: 0 0 1em 1em; width: 20em; border-collapse: collapse; font-size: 95%; clear: right"
 +
!Vuosi!!Väkiluku<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=CyberCity|Nimeke=Alla svenska städer: befolkning| Ajankohta=2006|Osoite=http://www.historia.su.se/urbanhistory/cybcity/befolkning/index.htm |Julkaisija=Stads- och kommunhistoriska institutet.|Luettu=14. elokuuta 2006}}</ref><ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Utrednings- och statistikkontoret|Nimeke=Statistisk årsbok | Ajankohta=2006|Osoite=http://www.stockholm.se/files/99900-99999/file_99973.pdf |Julkaisija=Stockholms stads webbportal.|Luettu=15. elokuuta 2006}}</ref>
 +
|-
 +
||[[1400-luku]] || noin 6&nbsp;000
 +
|-
 +
||[[1570-luku]] || noin 9&nbsp;100
 +
|-
 +
||[[1610-luku]] || noin 8&nbsp;900
 +
|-
 +
||[[1690-luku]] || noin 57&nbsp;000
 +
|-
 +
||[[1750]] || 60&nbsp;018
 +
|-
 +
||[[1800]] || 75&nbsp;517
 +
|-
 +
||[[1850]] || 93&nbsp;070
 +
|-
 +
||[[1900]] || 300&nbsp;624
 +
|-
 +
||[[1950]] || 744&nbsp;431
 +
|-
 +
||[[1960]] || 808&nbsp;294
 +
|-
 +
||[[1970]] || 740&nbsp;486
 +
|-
 +
||[[1980]] || 647&nbsp;214
 +
|-
 +
||[[1990]] || 674&nbsp;452
 +
|-
 +
||[[2000]] || 750&nbsp;448
 +
|-
 +
||[[2005]] || 771&nbsp;038 
 +
|-
 +
||[[2008]] || 810&nbsp;120 
 +
|}
 +
Tukholma on asukasluvultaan Ruotsin selvästi suurin kunta. Asukasluku on 810&nbsp;120 (2008), joka vastaa 40,9&nbsp;% koko Tukholman läänin asukasluvusta ja 8,8&nbsp;% koko Ruotsin asukasluvusta.<ref>{{Verkkoviite|Nimeke=Folkmängd i Stockholm, länet och riket den 31 dec 1750–2006. Stockholm|Viitattu=18.9.2007 |Osoite=http://www.usk.stockholm.se/arsbok/b049.htm |Julkaisija=Utrednings- och statistikkontoret}}</ref>
  
==Tee==
+
Tukholman asukkaista 51&nbsp;% on jonkinlainen lukion jälkeinen koulutus.<ref>[http://www.usk.stockholm.se/tabellverktyg/tv.aspx?t=a83 Befolkningens (25–64 år) högsta utbildningsnivå 2004–2006. Stockholm]</ref> Keskiverto tukholmalainen ansaitsee vuodessa 301&nbsp;700 kruunua (miehet 343&nbsp;900 kr, naiset 259&nbsp;600 kr)<ref>Koskee yli 16-vuotiaita. [http://www.usk.stockholm.se/arsbok/b186.htm Medelinkomster för förvärvsarbetande1 (16- år) efter näringsgren och kön 2005. Stockholm]</ref> Työttömiä Tukholmassa oli vuonna 2006 5,1&nbsp;% työkykyisestä väestöstä. Koko maan vastaava luku on 5,4&nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite|Nimeke=SCBs arbetskraftsundersökningar. Befolkning i åldrarna 16-64 år efter sysselsättningsstatus 2006. Storstadsjämförelser|Viitattu=18.9.2007 |Osoite=http://www.usk.stockholm.se/arsbok/b236.htm |Julkaisija=Utrednings- och statistikkontoret}}</ref>
* <do name="Skansen" address="" phone="+46 8 442 80 00" email="info@skansen.se" fax="" hours="" price="" url="http://www.skansen.se">Djurgårdenin saarella sijaitseva ulkoilmamuseo, eläintarha sekä akvaario.</do>
+
  
* <do name="Gröna Lund" address="Lilla Allmänna Gränd 9" phone="+46 8 587 501 00 " email="mail@gronalund.com" fax="" hours="" price="" url="http://www.gronalund.com">Ruotsin vanhin huvipuisto.</do>
+
Asukkaista miehiä on noin 48&nbsp;% ja naisia noin 52&nbsp;%. 68&nbsp;672 (2005) Tukholman asukkaista on jonkin muun maan kuin Ruotsin kansalainen. Suomen kansalaisia asuu Tukholmassa 12&nbsp;039 (2005) ja he ovat suurin ulkomaalaisryhmä Tukholmassa.<ref>{{Verkkoviite|Nimeke=Utländska medborgare efter ålder, kön och medborgarskap den 31 dec 1990–2005. Stockholm|Viitattu=18.9.2007 |Osoite=http://www.usk.stockholm.se/arsbok/b061.htm |Julkaisija=Utrednings- och statistikkontoret}}</ref>
  
* <see name="Drottningholmin linna" address="" phone="+46 8 402 62 80" email="" fax="" hours="1.5-31.8 päivittäin 10:00-15:30, 1.9-30.9 päivittäin 12:00-16:30, 1.10-30.4 12:00-15:30 viikonloppuisin" price="aikuiset: 70 kr, 7-18 vuotiaat, opiskelijat: 35 kr, alle 7 vuotiaat ilmaiseksi" url="http://www.royalcourt.se/royalcourt/theroyalpalaces/drottningholmpalace/otherlanguages/drhinfinnish.4.396160511584257f2180002944.html">Ruotsin kuninkaallisen perheen asunto noin 20 km keskustasta. Drottningholmin linna on listattu UNESCOn maailmanperintöluetteloon.</see>
+
Ensimmäisen ja toisen sukupolven maahanmuuttajia Tukholmassa asuu 227&nbsp;369, eli noin 28.1&nbsp;% kaupungin asukkaista.<ref>Vuonna 2004 käyttöön otetun määritelmän mukaan toisen sukupolven maahanmuuttajaksi lasketaan vain henkilö jonka kummatkin vanhemmat ovat syntyneet Ruotsin ulkopuolella. [http://www.usk.stockholm.se/arsbok/b058.htm Årsbok. Stockholm.se]</ref> Tukholmassa asuvista Ruotsin kansalaisista 94&nbsp;181 on syntynyt ulkomailla ja heistä selvästi suurin ryhmä (19&nbsp;580) on syntynyt Suomessa. Myös [[Irak]] (12&nbsp;290), [[Iran]] (9&nbsp;067) ja [[Puola]] (6&nbsp;907) ovat monen tukholmalaisen syntymämaita.<ref>{{Verkkoviite|Nimeke=Utrikes födda samt utländska medborgare efter medborgarskap 2006-12-31|Viitattu=18.9.2007 |Osoite=http://www.usk.stockholm.se/arsbok/b059.htm |Julkaisija=Utrednings- och statistikkontoret}}</ref>
  
* <do name="Kaknästornet" address="Mörka Kroken 3, Ladugårdsgärdet" phone="+46 8 667 21 05" email="kaknastornet@telia.se" fax="" hours="" price="aikuiset 45 kr, 7-15v 20 kr, alle 7v ilmaiseksi" url="http://www.stockholmtown.com/templates/PageObject____5881.aspx?epslanguage=EN">155 metriä korkea tv-torni johon myös matkailijat pääsevät. Tornissa on kaupungin korkein  ravintola [http://www.kaknastornet.se/] josta näkee koko Tukholman ympäristöineen.</do>
+
=== Suomalaiset Tukholmassa ===
  
* <do name="Vesibussilla Djurgårdeniin" address="" phone="" email="" fax="" hours="" price="40 kr" url="http://www.waxholmsbolaget.se/djurgardsfarjor/djurgardsfarjor.aspx">Djurgårdenin saarella sijaitsee mm. Skansenin ulkoilmamuseo ja Gröna Lund-huvipuisto. Nykyään sinne pääsee useita siltoja pitkin mutta perinteinen vesibussi toimii vieläkin vuoden ympäri.</do>
+
[[Kuva:Katarina. Finnarna.JPG|thumb|right|Katarinan kirkon vieressä oleva muistomerkki.]]
  
==Osta==
+
[[suomalaiset|Suomalaisia]] on asunut Tukholmassa [[keskiaika|keskiajalta]] lähtien. [[Uskonpuhdistus|Uskonpuhdistuksen]] yhteydessä suomalaiset saivat dominikaaniluostarin kirkon itselleen. Vuonna [[1533]] pidettiin Tukholman ensimmäinen suomenkielinen jumalanpalvelus.<ref name="SK722894"/> Ensimmäiset suomenkieliset kirjat, [[Mikael Agricola]]n ''[[Abckiria]]'', ''[[Rucouskiria]]'' ja ''[[Se Wsi Testamenti]]'' painettiin Tukholmassa.<ref name="SK722896"/>
Tukholmassa, kuten muuallakin Ruotsissa virallinen valuutta on kruunu (SEK). Euroja hyväksytään vanhassakaupungissa ja suurimmissa tavarataloissa, mutta vaihtokurssi on paikoitellen todella heikko, joten matkailijan kannattaa vaihtaa rahat kruunuiksi. Käteisen raha nostaminen onnistuu luonnollisesti myös pankkiautomaateista (Bankomat) ainakin Visa ja Visa Electron korteilla. Tukholma on huono ostoskaupunki ihmisten alhaisten tulojen vuoksi.
+
  
====Tavaratalot====
+
Vuonna 2000 Tukholmassa asui 46&nbsp;927 [[ruotsinsuomalaiset|ruotsinsuomalaista]], mikä on Ruotsin kuntien suurin määrä.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Ruotsinsuomalaisten keskusliitto |Nimeke=Ruotsinsuomalaiset |Viitattu=17.9.2007|Osoite=http://www.rskl.se/Ruotsinsuomalaiset.html}}</ref> Ruotsinsuomalaisiksi lasketaan Ruotsissa asuvat, mutta Suomessa syntyneet suomalaiset sekä ne Ruotsissa asuvat, joiden vanhemmista vähintään toinen on syntynyt Suomessa. Suomen kansalaisia Tukholmassa asuu 12&nbsp;039 (2005). Suomessa syntyneitä henkilöitä jotka ovat vaihtaneet Ruotsin kansalaisuuteen on 10&nbsp;351.
[[Image:Nordiska Kompaniet.JPG|thumb|NK, Nordiska Kompaniet]]
+
* <buy name="Nordiska Kompaniet" address="Hamngatan 18-20" phone="" email="" fax="" hours="" price="" url="http://nk.se/templates/default.aspx?ID=111">Tukholman tunnetuin tavaratalo.</buy>
+
  
* <buy name="Åhlen's" address="Klarabergsgatan 50" phone="" email="" fax="" hours="" price="" url="http://www.ahlens.se/">Toinen tavaratalo keskustassa.</buy>
+
Tukholmassa on muutama suomenkielinen esikoulu sekä ruotsinsuomalainen peruskoulu Kungsholmenin Fridhemsplanilla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://modersmal.skolverket.se/finska/index.php/linkit/20  | Nimeke = Ruotsinsuomalaisia päiväkoteja ja kouluja| Julkaisija =skolvärket.se | Viitattu = 17.6.2012 }}</ref> Tukholmassa toimii myös [[Tukholman Suomalainen seurakunta]],<ref name="SK722896">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.svenskakyrkan.se/default.aspx?id=722896 | Nimeke = Tukholman suomalainen seurakunta| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Svenska kyrkan | Viitattu = 27.6.2012 | Kieli = }}</ref> ja [[Suomalainen kirkko (Tukholma)|Suomalainen kirkko]] (ruots. ''Finska kyrkan'') sijaitsee kaupungin vanhassakaupungissa<ref name="SK722894">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.svenskakyrkan.se/default.aspx?id=722894 | Nimeke = Suomalainen kirkko |  Julkaisija =svenskakyrkan.se | Viitattu = 17.6.2012 }}</ref>.
  
Keskustassa on myös useita pienempiä vaate- ja erikoistavaraliikettä. Matkamuistoja myydään etupäässä Vanhassakaupungissa. Hienostuneesta Östermalmin kaupunginosasta löytyvät kalleimmat merkkiputiikit.
+
==Väestönkehitys==
  
====Södermalm====
+
{{Pylväsdiagrammi
Boheemista Södermalmin kaupunginosasta löytyy paljon second hand-putiikkeja ja tuntemattomampien suunnittelijoiden yrityksiä:
+
|title  = Tukholman kaupungin väestönkehitys 1950–2010
 +
|titlebar= #DDD
 +
|width  = 600px
 +
|barwidth= 500px
 +
|left1  = Vuosi
 +
|right1  = Asukkaita
 +
|bars    =
 +
{{bar pixel|1950|#0099FF|423||745 936}}
 +
{{bar pixel|1955|#0099FF|445||785 945}}
 +
{{bar pixel|1960|#0099FF|458||808 294}}
 +
{{bar pixel|1965|#0099FF|444||783 643}}
 +
{{bar pixel|1970|#0099FF|422||744 912}}
 +
{{bar pixel|1975|#0099FF|377||665 202}}
 +
{{bar pixel|1980|#0099FF|367||647 214}}
 +
{{bar pixel|1985|#0099FF|373||659 030}}
 +
{{bar pixel|1990|#0099FF|382||674 452}}
 +
{{bar pixel|1995|#0099FF|403||711 119}}
 +
{{bar pixel|2000|#0099FF|425||750 348}}
 +
{{bar pixel|2005|#0099FF|437||771 038}}
 +
{{bar pixel|2010|#0099FF|480||847 073}}
 +
|caption =  Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.scb.se/Statistik/BE/BE0101/2011A01B/Be0101Kom_1950_2011.xls | Nimeke =Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 | Tekijä = | Tiedostomuoto =XLS | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =20.2.2012 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Statistiska centralbyrån | Viitattu =4.8.2012 | Kieli ={{sv}} }}</ref>
 +
}}
  
* <buy name="SoFo" address="" phone="" email="" fax="" hours="" price="" url="http://www.sofo.se/">South of Folkungagatan on alueen pitempi nimi ja se käsittää useiden korttelien kokoisen ostosalueen. Katuja siksakia kulkemalla löytyy paljon todella viihtyisiä pikkuputiikkeja ja myös kahviloita.</buy>
+
Vuoden 2011 lopussa 29,8 prosenttia kaupungin väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 22,6 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.scb.se/Statistik/BE/BE0101/2012M02/Be0101KomJmfBef_2011_.xls | Nimeke =
 +
Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 | Tekijä = | Tiedostomuoto =XLS | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Statistiska centralbyrån | Viitattu =23.11.2012 | Kieli ={{sv}} }}</ref>
  
* <buy name="Götgatan" address="" phone="" email="" fax="" hours="" price="" url="">Södermalmin ostoskatu alkaen Slussenilta aina Medborgarplatsenille saakka. H&M:n ja Gina Tricotin lisäksi myös kauppoja joita Suomesta ei vielä löydä, kuten 10 Gruppenin laukut.</buy>
+
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kaupungissa asui 18 273 Suomessa syntynyttä,<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.scb.se/statistik/_publikationer/BE0101_2009A01_BR_13_BE0110TAB.xls | Nimeke =Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010| Tekijä = | Tiedostomuoto =XLS | Selite = | Julkaisu =Tabeller över Sveriges befolkning 2009 | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Statistiska centralbyrån | Viitattu =23.11.2012 | Kieli ={{sv}} }}</ref> mikä vastasi 2,2 prosenttia kunnan väestöstä.
  
* <buy name="Street" address="Hornstulls Strand 4" phone="" email="" fax="" hours="la-su 11-17" price="" url="http://www.streetinstockholm.se/">Tätä ei voi hehkuttaa tarpeeksi. Street kerää joka viikonloppu yhteen Ruotsin innovatiivisimpia designereita myymään omia tuotteitaan. Kannattaa tarkistaa nettisivuilta aukioloajat ja mahdollinen teema: korut tai vaikkapa huippumuoti outlet.</buy>
+
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 13,1 prosenttia kaupungin asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kaupungissa asui 26 292 Suomessa syntynyttä,<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.scb.se/Grupp/Hitta_statistik/Historisk_statistik/_Dokument/SOS/Befolkningsstatistik/Befolkning%20Folkmangd%201984%203%20efter%20kon%20alder%20civilstand.pdf | Nimeke =Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m | Tekijä = | Tiedostomuoto =PDF | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Statistiska centralbyrån | Viitattu =25.12.2012 | Kieli ={{sv}} }}</ref> mikä vastasi 4,0 prosenttia kunnan väestöstä.
  
====Kauppahalleja====
+
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kaupunkilaisten mediaaninettotulot olivat 216 908 [[Ruotsin kruunu|kruunua]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.scb.se/Statistik/HE/HE0110/2010A01B/Nettoinkomst_percentiler_kommun_2010.xls | Nimeke =Nettoinkomst 2010 | Tekijä = | Tiedostomuoto =XLS | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =25.1.2012 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Statistiska centralbyrån | Viitattu =13.1.2013 | Kieli ={{sv}} }}</ref> Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 57 000 [[Ruotsin kruunu|kruunua]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.scb.se/Statistik/HE/HE0104/2007A01K/10_Nettoformogenhet_per_kommun_2007.xls | Nimeke =Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 | Tekijä = | Tiedostomuoto =XLS | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =22.3.2010 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Statistiska centralbyrån | Viitattu =13.1.2013 | Kieli ={{sv}} }}</ref>
Aivan Tukholman keskustan tuntumassa sijaitsee myös kolme mielenkiintoista kauppahallia. Kaikkien kauppahallien vieressä on myös tori, jotka ainakin aamupäivisin ovat täydessä toiminnassa.
+
  
* <buy name="Söderhallarna" address="Medborgarplatsen, Södermalm" phone="" email="" fax="" hours="" price="" url="http://www.soderhallarna.com/"></buy>
+
Vuoden 2011 lopussa kaupungin väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:<ref name="jämförelsetal2011">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.scb.se/Statistik/BE/BE0101/2012M02/Be0101KomJmfBef_2011_.xls | Nimeke =Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 | Tekijä = | Tiedostomuoto =XLS | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =19.4.2012 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Statistiska centralbyrån | Viitattu =23.11.2012 | Kieli ={{sv}} }}</ref>
 +
* 0–17-vuotiaat: 19,2 %
 +
* 18–64-vuotiaat: 66,6 %
 +
* 65 vuotta täyttäneet: 14,2 %
  
* <buy name="Östermalms Saluhall" address="Östermalmstorg" phone="" email="" fax="" hours="" price="" url="http://www.ostermalmshallen.se/">Vanhin ja arvokkain</buy>
+
==Elinkeinot==
 +
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.scb.se/Statistik/AM/AM0207/2010A01/Tabell_09.xls | Nimeke =Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010  | Tekijä = | Tiedostomuoto =XLS | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =12.12.2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Statistiska centralbyrån | Viitattu =11.1.2013 | Kieli ={{sv}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.scb.se/Statistik/AM/AM0207/2010A01/Tabell_10.xls | Nimeke =Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010  | Tekijä = | Tiedostomuoto =XLS | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =12.12.2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Statistiska centralbyrån | Viitattu =11.1.2013 | Kieli ={{sv}} }}</ref> ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. ''dagbefolkning'') kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. ''nattbefolkning'') puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. [[Työpaikkaomavaraisuus]] on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuunottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
  
* <buy name="Hötorgshallen" alt="" address="Hötorg" directions="" phone="" url="http://www.hotorgshallen.se/" hours="" price="" lat="" long="" email="" fax="">Hyvin lähellä Sergelstorgia.</buy>
+
{{Elinkeinotilasto
 +
| vuosi = 2010
 +
| työpaikat_alkutuotanto = 0,1
 +
| työpaikat_jalostus = 9,5
 +
| työpaikat_palvelut = 89,9
 +
| työpaikat_tuntematon = 0,6
 +
| työlliset_alkutuotanto = 0,1
 +
| työlliset_jalostus = 9,7
 +
| työlliset_palvelut = 89,5
 +
| työlliset_tuntematon = 0,7
 +
| työpaikkoja = 589 796
 +
| työllisiä = 435 788
 +
| työpaikkaomavaraisuus = 135,3
 +
}}
  
==Syö==
+
==Taajamat==
Tukholmassa on laaja valikoima ravintoloita jokaiseen makuun, mutta hintataso on korkeampi kuin Suomessa.
+
  
===Edulliset===
+
Kunnassa on yksi [[taajama]], jonka osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 100,0 prosenttia.<ref name="taajamaväestö2010">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.scb.se/Statistik/MI/MI0810/2010A01/Perkommunmi0810tab4.xls | Nimeke =
Jos haluaa syödä halv(emm)alla kannattaa suunnata pikaruoka- tai etnisiin ravintoloihin tai vaihtoehtoisesti ostaa jotain syötävää ruokakaupasta. Monesssa ravintolassa ja kahvilassa tarjotaan lounasaikaan päivän annos (''dagens rätt'') alle 100 kruunulla .
+
Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010  | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.5.2012 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Statistiska centralbyrån | Viitattu =1.9.2012 | Kieli ={{sv}} }}</ref> Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 145 asukasta.<ref name="taajamaväestö2010"/> Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:
  
===Keskihintaiset===
+
{| class="wikitable sortable"
Rörstrandsgatanin seudulla kaupungin luoteisosassa on hyvä valikoima keskihintaisia ravintoloita.
+
! # !! Taajama !! Väkiluku<br>(31.12.2010)
 +
|-
 +
| 1 || '''[[Tukholma (taajama)|Tukholma]]'''* ||align="right"|846 928<ref name="taajamanosat2010"/>
 +
|}
  
* <eat name="Zum Franziskaner" address="Skeppsbron 44" phone="+46 8 411 83 30" email="" fax="" hours="" price="" url="http://zumfranziskaner.gastrogate.com/page/1">Vuodesta 1421 toiminut kodikas olut- ja ruokaravintola Vanhankaupungin etelärannalla.</eat>
+
Kunnan [[keskustaajama]] on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko [[Tukholma (taajama)|Tukholman]] taajamassa on 1 372 565 asukasta, ja se kuuluu osittain myös [[Botkyrkan kunta]]an, [[Danderydin kunta]]an, [[Haningen kunta]]an, [[Huddingen kunta]]an, [[Järfällan kunta]]an, [[Nackan kunta]]an, [[Sollentunan kunta]]an, [[Solnan kunta]]an, [[Sundbybergin kunta]]an ja [[Tyresön kunta]]an.<ref name="taajamanosat2010">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.scb.se/statistik/MI/MI0810/2010A01/MI0810_2010A01_SM_MI38SM1101.pdf | Nimeke =Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 | Tekijä = | Tiedostomuoto =PDF | Selite = | Julkaisu =MI38 Småorter och tätorter | Ajankohta =14.11.2012 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Statistiska centralbyrån | Viitattu =23.11.2012 | Kieli ={{sv}} }}</ref>
  
* <eat name="Kouzina" address="Skånekatan 47" phone="" email="" fax="" hours="" price="Lounaan juomineen, leipineen ja kahveineen saa alle 10 eurolla. Muut ruoka-annokset kalliimpia" url="http://www.kouzina.se/"></eat>
+
===Pientaajamat===
  
===Hintavat===
+
Yli 200 asukkaan [[taajama|taajamien]] lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan [[pientaajama]]t:<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.scb.se/Statistik/MI/MI0811/2010A01/Tabell_1_2010_web.xls | Nimeke =Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 | Tekijä = | Tiedostomuoto =XLS | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =2.10.2012 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Statistiska centralbyrån | Viitattu =5.10.2012 | Kieli ={{sv}} }}</ref>
* <eat name="Gondolen" address="Stadsgården 6" phone="+46 8 641 70 90" email="info@eriks.se" fax="+46 8 641 11 40" hours="" price="" url="http://www.eriks.se/default.asp?n1=3">Slussenin vieressä, Stadsgårdenin sataman lähellä.</eat>
+
* [[Geber]]
  
* <see name="Värdshuset Clas på hörnet" address="Surbrunnsgatan 20" phone="+46 8 16 51 36" email="info@claspahornet.se" fax="+46 8 612 53 15" hours="" price="" url="http://www.claspahornet.se/">Vanha luksusravintola.</see>
+
== Maantiede ==
 +
Tukholman kokonaispinta-ala on 214,63 km², josta maata on 187,17 km² ja vesialueita 27,46 km². Vesialueista [[Mälaren]]iin kuuluu 15,72 km², muita sisävesialueita on 4,95 km² ja merialueita 6,79 km².<ref name="pinta-ala"/>
  
==Juo==
+
Tukholman keskusta sijaitsee paikalla, jossa [[Mälaren]] ja [[Itämeri|Itämeren]] lahti [[Saltsjön]] kohtaavat toisensa. Mälarenilla on siellä kaksi hyvin lyhyttä laskujokea, Norrström ja Slussen, ja Tukholman vanhakaupunki sijaitsee niiden väliin jäävällä [[Stadsholmen]]in saarella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stockholm.se/OmStockholm/Forvaltningar-och-bolag/Stadsdelsforvaltningar/Sodermalm/Om-stadsdelsomradet/Historik/ | Nimeke = Stadsdelsområdets historia| Julkaisija =Stockholms Stad | Viitattu = 17.6.2012 | Kieli ={{sv}} }}</ref>
===Kahvilat===
+
===Baarit & pubit===
+
* <drink name="Bishops Arms" address="mm. Vasagatan 7" phone="+46 8 202325" email="info@bishopsarms.com" fax="" hours="" price="" url="http://www.bishopsarms.com/">Ketju jolla on useita brittityylisiä pubeja ympäri Ruotsia. Tukholmasta niitä löytyy 4.</drink>
+
  
* <drink name="Oliver Twist" address="Repslagargatan 6" phone="+46 (0) 8-640 05 66" email="restaurang@olivertwist.se" fax="+46 (0) 8-641 15 66" hours="" price="" url="http://www.olivertwist.se"></drink>
+
Epävirallisesti Tukholman kunta jaetaan yleensä kolmeen osaan, sisäkaupunkiin (''innerstaden''), Länsi-Tukholmaan (''västerort'') ja Etelä-Tukholmaan (''söderort''). <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.statistikomstockholm.se/attachments/article/66/S_2010_13.pdf | Nimeke =Statistik om Stockholma | Tiedostomuoto =PDF |  Julkaisija =Stockholms Stad| Viitattu = 17.6.2012 | Kieli ={{sv}} }}</ref>
  
===Yökerhot===
+
Innerstaden muodostuu [[Södermalm]]ista, [[Norrmalm]]ista, [[Östermalm]]ista, [[Tukholman vanhakaupunki|vanhastakaupungista]] sekä [[Kungsholmen]]ista, <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.miniatlas.se/sverige/stockholm | Nimeke =Fakta om Stockholm | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 17.6.2012 | Kieli ={{sv}} }}</ref> eli suurin piirtein kaupunginosista, jotka aiemmin olivat kaupungin tullimuurien sisäpuolella (''innanför tullarna''). Nykyisinkin entiset tulliportit muodostavat rajan kantakaupungin ja esikaupunkien välille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lokalguiden.se/artiklarna.php?cId=1&aId=405 | Nimeke =Övriga innerstan |  Julkaisu= Lokalguiden| Viitattu = 17.6.2012 | Kieli = {{sv}} }}</ref>
  
==Nuku==
+
Tukholman pääkatu on [[Drottninggatan]]. Muita tunnettuja katuja on muun muassa [[Strandvägen]] ja [[Birger Jarlsgatan]], sekä vanhassakaupungissa sijaitseva [[Mårten Trotzigs gränd]], joka on kaupungin kapein kuja.
Tukholman keskustan hotelleissa on korkeat hinnat. Keskustassa hotellihuoneet maksavat käytännössä aina yli 1000 kruunua/yö. Esimerkiksi Scandic Hotels-ketjulla on myös hotelleja esikaupungeissa [http://www.scandichotels.fi/Hotels/?MapID=GreaterStockholm] joissa hinnat ovat alhaisempia. Sinne pääsee omalla autolla tai julkisilla kulkuvälineillä (kts. ''Liiku'').
+
  
===Edulliset===
+
Tukholman korkein luonnollinen piste on [[Vårberg]]in kaupunginosan [[Vikingaberget]], joka yltää 77,24 metriä merenpinnan yläpuolelle<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://tunnelbana.net/stationer/varberg | Nimeke =vårberg | Julkaisu  =Tunnelbana.net | Viitattu = 15.6.2012 | Kieli ={{sv}} }}</ref>.
* <sleep name="STF Vandrarhem af Chapman & Skeppsholmen" address="" phone="+46 8 463 22 66" email="chapman@stfturist.se" fax="" hours="" price="" url="http://www.stfchapman.com"></sleep>
+
  
* <sleep name="STF Långholmen" address="Långholmsmuren 20" phone="+46 8 720 85 00" email="vandrarhem@langholmen.com" fax="+46 8 720 85 75 " hours="" price="" url="http://www.langholmen.com">Osa entisestä vankilasta jota on muutettu hostelliksi.</sleep>
+
=== Tukholman saaret ===
 +
Tukholma on tunnettu monista saaristaan. Merkittävin näistä on [[Stadsholmen]]in saari jolla [[Tukholman vanhakaupunki]] suurimmaksi osaksi sijaitsee. Vanhakaupunki leviää myös läheisille [[Riddarholmen]]ille, [[Strömsborg]]ille ja [[Helgeandsholmen]]ille jossa muun muassa [[Ruotsin valtiopäivätalo]] sijaitsee.  
  
===Keskihintaiset===
+
Stadsholmenin eteläpuolella levittäytyy [[Södermalm]]in eli Åsön saari. Stadsholmenilta pääsee Södermalmille [[Slussen]] yli. Södermalmilta on siltayhteys pienemmille [[Reimersholme]]lle ja [[Långholmen (Tukholma)|Långholmen]]ille jotka sijaitsevat Mälarenissa. Mälarenissa sijaitsevat myös [[Stora Essingen|Stora]] ja [[Lilla Essingen]] saaret joiden yli johtaa muun muassa [[Essingeleden]]in moottoritie kaupungin eteläpuolelta [[Kungsholmen]]ille.
* <sleep name="Hotel Bakfickan" address="Rådmansgatan 69" phone="+46 8 506 215 00" email="radmannen@freyshotels.com " fax="" hours="" price="" url="http://www.freyshotels.com/hotelbakfickan/">Kahden tähden siisti perushotelli. Hotellista on 400 metriä lähimmälle metroasemalle ja 2 km vanhaan kaupunkiin.</sleep>
+
  
* <sleep name="Hotell Långholmen" address="Långholmsmuren 20" phone="+46 8 720 85 00" email="hotell@langholmen.com" fax="+46 8 720 85 75 " hours="" price="" url="http://www.langholmen.com">Osa entisestä vankilasta jota on muutettu hotelliksi.</sleep>
+
Stadsholmenin itäpuolella [[Saltsjön|Saltsjössa]] sijaitsee [[Djurgården]]in eli Valdemarsön saari, jossa sijaitsevat muun muassa [[Skansen]]in ulkoilmapuisto ja [[Vasa-museo]]. Djurgårdenin eteläpuolella sijaitsee pienempi [[Beckholmen]].  
  
* <sleep name="Scandic Hotel Continental" address="Klara Vattugränd 4" phone="+46 (0)8 517 342 00" email="continental@scandichotels.com" fax="+46 (0)8 517 342 11" hours="" price="" url="http://www.scandichotels.se/sv/Hotels/Countries/Sverige/Stockholm/Hotels/Scandic-Continental-Stockholm/">Keskitason hotelli keskusrautatieaseman lähellä.</sleep>
+
Saltsjön puolella sijaitsevat myös pienemmät [[Skeppsholmen]] ja [[Kastellholmen]], joista on siltayhteys Norrmalmin kaupunginosaan. Saarista osa kuuluu [[Ekoparken]]-luonnonpuistoon.
  
* <sleep name="Scandic Hotel Järva Krog" address="Vallgatan 2" phone="+46 8 517 345 00" email="jarvakrog@scandichotels.com" fax="" hours="" price="" url="http://www.scandichotels.fi/Hotels/Countries/Ruotsi/Tukholma/Hotels/Scandic-Jarva-Krog/">E18 ja E4-teiden risteyksessä vajaa 10 kilometriä keskustasta pohjoiseen sijaitseva keskitason hotelli joka sopii hyvin erityisesti automatkailijoille. Ulriksdalin paikallisjuna-asema on viiden minuutin kävelymatkan päässä.</sleep>
+
=== Luonnonsuojelualueet ===
 +
Tukholman kunnan alueella sijaitsee seitsemän eri luonnonsuojelualuetta jotka kattavat 6,9&nbsp;% kaupungin kokonaispinta-alasta ja 12,7&nbsp;% kaupungin viheralueista. Suurimpia näistä alueista ovat Flatenin luonnonsuojelualue kunnan kaakkoisosassa (pinta-ala 760 ha) ja Hanstan luonnonsuojelualue (280 ha) jotka ovat osa suurempaa [[Järvafältet|Järvafältin]] suojelualuetta. Osa alueista kuuluu [[Natura 2000]] -ohjelmaan.<ref>[http://www.stockholm.se/Extern/Templates/PageWide.aspx?id=121442 Stadens reservat] ([http://web.archive.org/web/20071212003843/http://www.stockholm.se/Extern/Templates/PageWide.aspx?id=121442 Archive.org] 2007, viitattu 27.6.2012)</ref>
  
===Hintavat===
+
===Kunta- ja alueliitokset===
* '''Värdshuset Clas på hörnet''', ks. ''Syö-Hintavat''
+
  
* <sleep name="Grand Hôtel" address="" phone="+46 8 679 35 60" email="reservations@grandhotel.se" fax="+46 8 679 35 61" hours="" price="2hh 3390 kr " url="http://www.grandhotel.se">Lontoolla on Ritz, Helsingillä on Kämp ja Tukholmalla on Grand Hôtel.</sleep>
+
Vuoden 1862 kuntauudistuksen myötä Tukholma sai ensimmäisen kaupunginvaltuustonta. Tuolloin Tukholma käsitti suunnilleen nykyisen keskikaupungin (ruots. ''Innerstaden''). Kuninkaallinen Djurgården liitettiin Tukholmaan ensimmäisenä vuonna 1868.
  
* <sleep name="Scandic Hotel Ariadne" address="Södra Kajen 37" phone="+46 (0)8 517 386 0" email="ariadne@scandichotels.com" fax="+46 (0)8 517 386 11" hours="" price="" url="http://www.scandichotels.se/Hotels/Countries/Sweden/Stockholm/Hotels/Scandic-Ariadne/">Värtanin sataman yhteydessä.</sleep>
+
Koska Tukholma oli kasvava kaupunki, jonka esikaupunkiasutus oli kasvanut [[tulli]]en ulkopuolella, selvitettiin kokonaisia tai osittaisia kuntaliitoksia niin [[Bromma]]n, [[Brännkyrka]]n, [[Solna]]n, [[Nacka]]n ja muiden kuntien kanssa. Brännkyrkan maalaiskunta kaupungin eteläpuolella liitettiin Tukholmaan 1.1.1913, jolloin kunnassa sijainneet [[Liljeholmen]]in ja [[Örby]]n taajaväkiset yhdyskunnat lakkautettiin. Kolme vuotta myöhemmin Bromman maalaiskunta keskikaupungista länteen liitettiin Tukholmaan ja samalla [[Mariehäll]]in taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin. Muiden maalaiskuntien osalta oli ongelmia, eikä Tukholma tehty aloitetta liitoksiin. Vasta toisen maailmansodan jälkeen Tukholman aluetta kasvatettiin liittämällä siihen kaupungista koilliseen sijainnut [[Spånga]]n maalaiskunta ja [[Hässelby Villastad]]in kauppala. Spångassa sijainneet Bromstenin, Flystan ja Solhemin taajaväkiset yhdyskunnat lakkautettiin samalla. Viimeisin alueliitos johti niin suureen kritiikkiin, että kaupungin johto lupasi olla tekemättä enää uusia liitoksia.
  
==Pysy turvassa==
+
Näiden alueiden lisäksi Tukholmaan on liitetty pienempiä alueita vuosien saatossa. [[Hammarby]] liitettiin [[Nacka]]sta 1930, osa [[Bagarmossen]]ista vuonna 1959 niin ikään Nackasta ja [[Kyrkhamn]] [[Järfälla]]sta vuonna 1975. [[Skärholmen]] ja [[Vårberg]] liitettiin Tukholmaan [[Huddinge]]sta vuonna 1963. Viimeisimpänä liitettiin [[Hansta]] [[Sollentuna]]sta vuonna 1982.
Tukholma on pääosin turvallinen kaupunki. Taskuvarkauksia esiintyy siellä missä on tungosta. Yöaikaan keskustassa esiintyy jonkin verran pikkurikollisuutta, ja silloin kannattaa olla valppaana keskusrautatieaseman, Stureplanin ja Sergelin torin seudulla.
+
  
==Pysy terveenä==
+
Tukholman kaupunki ei kuulunut mihinkään [[maakäräjäkunta]]an, vaan kaupunki hoiti itse maakäräjäkunnille kuuluneet asiat. Tukholma liittyi [[Tukholman läänin maakäräjäkunta]]an vasta vuonna 1971. [[Tukholman lääni]]in kaupunki on kuulunut vasta vuodesta 1968 lähtien. Sitä ennen kaupunki muodosti oman hallintoalueensa, jonka nimitys ruotsiksi oli ''överståthållarämbetet''.
Tukholmassa ei ole merkittäviä terveysriskejä. Vesijohtovesi on juomakelpoista.
+
  
==Ota yhteyttä==
+
=== Tukholman kaupunginosat ja kaupunginosa-alueet ===
Suomalaiset matkapuhelimet toimivat Ruotsissa.
+
{{Pääartikkeli|[[Luettelo Tukholman kaupunginosista]]}}
 +
[[Kuva:Stockholm boroughs 2007.svg|thumb|250px|Kartta Tukholman 14 kaupunginosa-alueesta.]]
 +
Tukholma on jaettu kaupunginosiin (''stadsdel'') vuodesta [[1904]] lähtien. Vuonna 2006 kaupungissa oli 117 kaupunginosaa, joista 21 sijaitsee sisäkaupungissa, 44 Länsi-Tukholmassa ja 52 Etelä-Tukholmassa. Kaupunginosat vaihtelevat pinta-alaltaan 758 hehtaarin suuruisesta [[Hässelby Villastad]]ista kuuden hehtaarin kokoiseen [[Riddarholmen]]iin.
  
* <see name="Suomen suurlähetystö" address="Gärdesgatan 11" phone="+46 8 676 6700 " email="info@finland.se" fax="" hours="" price="" url="http://www.finland.se"></see>
+
Vuodesta [[1998]] Tukholma on jaettu hallinnollisiin kaupunginosa-alueisiin (''stadsdelsområde''), jotka päättävät itse kouluista ja muista sosiaalipalveluista. Kunnanvaltuusto asettaa alueiden valtuustot (''stadsdelsnämnd''). Kaupunginosa-alueita on yhteensä 14, ja ne jaetaan edelleen kaupunginosiin.
  
==Jatka matkaa==
+
{|
[[Image:Skaergaarden.jpg|thumb|Tukholman saaristoa]]
+
|-----
* Waxholmsbolagetin [http://www.waxholmsbolaget.se/] laivoilla pääsee tutustumaan Tukholman saaristoon.
+
|
* [[Uppsala]] - Ruotsin neljänneksi suurin kaupunki ja merkittävä yliopistokaupunki alle tunnin juna- tai automatkan päässä.
+
* [[Bromma]]
* Autolla voit jatkaa matkaa Tukholmasta muualle [[Ruotsi]]in, [[Norja]]an ja [[Tanska]]an. Tanskasta voi jatkaa [[Länsi-Eurooppa]]an
+
* [[Enskede-Årsta-Vantör]]
* Tukholmasta on junayhteydet muualle Ruotsiin sekä [[Oslo]]on.
+
* [[Farsta (kaupunginosa-alue)|Farsta]]
 +
* [[Hägersten-Liljeholmen]]
 +
* [[Hässelby-Vällingby]]
 +
* [[Kungsholmen (kaupunginosa-alue)|Kungsholmen]]
 +
* [[Norrmalm (kaupunginosa-alue)|Norrmalm]]
 +
|
 +
* [[Rinkeby-Kista]]
 +
* [[Skarpnäck]]
 +
* [[Skärholmen (kaupunginosa-alue)|Skärholmen]]
 +
* [[Spånga-Tensta]]
 +
* [[Södermalm (kaupunginosa-alue)|Södermalm]]
 +
* [[Älvsjö (kaupunginosa-alue)|Älvsjö]]
 +
* [[Östermalm (kaupunginosa-alue)|Östermalm]]
 +
|}
  
{{sijainti|Ruotsi}}
+
=== Tukholman perinteiset tulliportit ===
{{kattava}}
+
  
 +
* Hornstull (lounaissuuntaan)
 +
* Skanstull (etelään)
 +
* Danvikstull (itään)
 +
* Vintertull (kaakkoon)
 +
* Roslagstull (koilliseen)
 +
* Norrtull (pohjoiseen)
 +
* Fridhemsplanin tulli (luoteeseen)
 +
 +
=== Ilmasto ===
 +
 +
{| class="wikitable"
 +
! style="background: #99CCCC; color: #000080" height="17" | Kuukausi
 +
! style="background: #99CCCC; color:#000080;" | tammikuu
 +
! style="background: #99CCCC; color:#000080;" | helmikuu
 +
! style="background: #99CCCC; color:#000080;" | maaliskuu
 +
! style="background: #99CCCC; color:#000080;" | huhtikuu
 +
! style="background: #99CCCC; color:#000080;" | toukokuu
 +
! style="background: #99CCCC; color:#000080;" | kesäkuu
 +
! style="background: #99CCCC; color:#000080;" | heinäkuu
 +
! style="background: #99CCCC; color:#000080;" | elokuu
 +
! style="background: #99CCCC; color:#000080;" | syyskuu
 +
! style="background: #99CCCC; color:#000080;" | lokakuu
 +
! style="background: #99CCCC; color:#000080;" | marraskuu
 +
! style="background: #99CCCC; color:#000080;" | joulukuu
 +
! style="background: #99CCCC; color:#000080;" | vuosi
 +
|-
 +
! style="background: #99CCCC; color:#000080;" | Lämpötila °C (keskiarvo)
 +
| style="background: #FFFF99; color:#000080;" | &minus;1
 +
| style="background: #FFFF99; color:#000080;" | &minus;1
 +
| style="background: #FFCC66; color:#000080;" | 3
 +
| style="background: #FFCC00; color:#000080;" | 9
 +
| style="background: #FFCC00; color:#000080;" | 16
 +
| style="background: #FF9900; color:#000080;" | 21
 +
| style="background: #FF9900; color:#000080;" | 22
 +
| style="background: #FF9900; color:#000080;" | 20
 +
| style="background: #FF9900; color:#000080;" | 15
 +
| style="background: #FFCC00; color:#000080;" | 10
 +
| style="background: #FFCC66; color:#000080;" | 5
 +
| style="background: #FFFF99; color:#000080;" | 1
 +
| style="background: #FFCC00; color:#000080;" | 10
 +
|-
 +
! style="background: #99CCCC; color:#000080;" height="16;" | Alhaisin lämpötila °C (keskiarvo)
 +
| style="background: #FFFFCC; color: black;" | &minus;5
 +
| style="background: #FFFFCC; color: black;" | &minus;5
 +
| style="background: #FFFFCC; color: black;" | &minus;3
 +
| style="background: #FFFF99; color: black;" | 1
 +
| style="background: #FFCC66; color: black;" | 6
 +
| style="background: #FFCC66; color: black;" | 11
 +
| style="background: #FFCC66; color: black;" | 13
 +
| style="background: #FFCC66; color: black;" | 13
 +
| style="background: #FFCC66; color: black;" | 9
 +
| style="background: #FFFF99; color: black;" | 5
 +
| style="background: #FFFFCC; color: black;" | 1
 +
| style="background: #FFFFCC; color: black;" | &minus;3
 +
| style="background: #FFFF99; color: black;" | 2,5
 +
|-
 +
! style="background: #99CCCC; color:#000080;" | Sadetta [[mm]]
 +
| style="background: #66CCFF;" | 39
 +
| style="background: #66CCFF;" | 27
 +
| style="background: #66CCFF;" | 26
 +
| style="background: #66CCFF;" | 30
 +
| style="background: #66CCFF;" | 30
 +
| style="background: #66CCFF;" | 45
 +
| style="background: #66CCFF;" | 72
 +
| style="background: #66CCFF;" | 66
 +
| style="background: #66CCFF;" | 55
 +
| style="background: #66CCFF;" | 50
 +
| style="background: #66CCFF;" | 53
 +
| style="background: #66CCFF;" | 46
 +
| style="background: #66CCFF;" | 539
 +
|-
 +
! style="background: #99CCCC; color:#000080;" | Sadepäiviä (keskiarvo)
 +
|18 
 +
|15   
 +
|13   
 +
|11 
 +
|11 
 +
|12 
 +
|15 
 +
|14 
 +
|15 
 +
|14   
 +
|17   
 +
|18 
 +
|173
 +
|-
 +
| colspan="15" style="text-align: center;" | <small>'''Lähde:''' [http://www.worldweather.org/096/c00187.htm World Weather Information Service]</small>
 +
|}
 +
 +
== Talous ==
 +
[[Kuva:Ericsson telefonplan 20050902 001.jpg|thumb|right|Ericssonin entinen pääkonttori Telefonplanilla Tukholman eteläpuolella. Ericsson on Tukholman suurin yksityinen työnantaja (8430 työntekijää vuonna 2004).]]
 +
Tukholma on Ruotsin suurin talouskeskus. Tukholma on historiallisesti ollut tärkeä merenkäynti- ja teollisuuskaupunki, mutta nykyään pankki- ja taloussektorit ovat kaupungin tärkeimpiä aloja. Yhdessä ne työllistävät noin 45&nbsp;000 ihmistä. Kaupungissa on myös panostettu [[informaatioteknologia]]an. Kista Science Parkia on yritetty jopa verrata [[Piilaakso]]on. Myös [[biotekniikka]] on yksi eniten kasvavista alueista.
 +
 +
Tukholman kunta työllisti vuonna 2006 45&nbsp;452 henkilöä. Suurin yksityinen työnantaja oli [[Ericsson]]. Muita suuria työnantajia olivat [[Posten]], [[Skandinaviska Enskilda Banken]] ja [[Föreningssparbanken]]<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=CyberCity|Nimeke=Statistisk årsbok | Ajankohta=2006|Osoite=http://www.stockholm.se/files/99900-99999/file_99968.pdf |Julkaisija=www.stockholm.se - Stockholms stads webbportal.|Luettu=15. elokuuta 2006}}</ref>
 +
 +
Tukholman pörssin 99 tärkeimmästä yhtiöstä 67&nbsp;%:n pääkonttori sijaitsee Tukholmassa tai Suur-Tukholman alueella. Ruotsin yli 200 työntekijän yhtiöistä 45&nbsp;%:n pääkonttori sijaitsee Tukholman alueella.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Stockholm Business Region|Nimeke=Näringslivet i siffror | Ajankohta=2006|Osoite=http://www.stockholmbusinessregion.se/templates/page____12283.aspx |Julkaisija=www.stockholmbusinessregion.se|Luettu=15. elokuuta 2006}}</ref>
 +
 +
Tukholman työttömyysaste oli vuonna 2004 noin 3,7&nbsp;% (n. 18&nbsp;700 henkilöä).<ref>http://www.usk.stockholm.se/internet/omrfakta/omrfakta.asp?omrade=t0&typ=total</ref> Tukholmalaisten keskivertotulo vuodessa oli vuonna 2004 227&nbsp;200 kruunua (noin 24&nbsp;707 euroa), kun koko maan keskiverotulo oli 196&nbsp;800 kruunua.<ref>http://www.stockholm.se/upload/Fackforvaltningar/Utrednings-%20och%20statistikkontoret/Statistisk%20%C3%A5rsbok/17storstad.pdf</ref>
 +
 +
Tukholman kunnallisvero oli vuonna 2005 30,35&nbsp;% (Ruotsin kunnallisveron keskiarvo on noin 31,6&nbsp;%), josta 18,08&nbsp;% menee kunnalle ja loput 12,27&nbsp;% Tukholman läänin maakäräjille (''landsting'').
 +
 +
== Liikenne ==
 +
{{pääartikkeli|[[Tukholman julkinen liikenne]]}}
 +
[[Kuva:Viking Cinderella.jpg|thumb|230px|[[Viking Line]]n [[M/S Viking Cinderella]]-matkustajalautta  Tukholman saaristossa.]]
 +
Tukholman julkinen liikenne koostuu [[bussi|busseista]] ja erityyppisistä [[juna|junista]], mukaan lukien maanalainen. Julkisesta liikenteestä Tukholman läänissä vastaa [[Storstockholms Lokaltrafik]] (SL). Päivittäin lähes 650&nbsp;000 ihmistä matkustaa SL:n junissa ja busseissa.
 +
 +
Kaupungista 42&nbsp;km pohjoiseen sijaitsee Tukholman kansainvälinen [[Arlandan lentoasema]], joka on myös alueen suurin. Tukholman kunnan alueella sijaitsee [[Bromman lentoasema]], jolta lähtee etupäässä sisämaanlentoja, varsinkin pienillä koneilla. Lisäksi yksityiskoneiden käyttö on keskittynyt Bromman lentokentälle. Muita tärkeitä Tukholman lähellä olevia lentoasemia ovat [[Skavstan lentoasema]] [[Nyköping]]issä ja [[Västeråsin lentoasema]] [[Västerås]]issa.
 +
 +
Tukholman läänin maakäräjien omistama [[Waxholmsbolaget]] on vastuussa vedenpäällisestä julkisesta liikenteestä [[Tukholman saaristo]]ssa. Tukholma on yksi Itämeren tärkeimmistä satamakaupungeista. Päivittäinen laivayhteys Tukholmasta on [[Viking Line]]n, [[Silja Line]] ja muiden varustamojen aluksilla [[Helsinki]]in, [[Turku]]un, [[Tallinna]]an ja [[Maarianhamina]]an.
 +
 +
Tukholman läpi kulkevat [[eurooppatie]]t [[E4]], [[E18]] ja [[E20]]. Tukholman monista moottoriteistä eniten liikennettä on E4:ään kuuluvalla [[Essingeleden]]illä. Toinen tärkeä moottoritie on [[Södra Länken]], joka yhdistää Essingeledenin [[Nynäshamn]]iin johtavaan [[Riksväg 73]]:een. Tukholmaan on pitkään suunniteltu [[kehätie]]tä, joka kiertäisi kaupungin länsipuolelta. [[Förbifart Stockholm|Tukholman ohitustiehen]]  on suunnitteilla E4:n eteläpuolelle ja kulkee [[Lovön]]in saaren (jossa muun muassa Drottningholmin linna sijaitsee) alitse tunnelissa ja toiselle puolelle Länsi-Tukholmaan Hässelbyn lähistölle, jossa se tulee liittymään E18-moottoritiehen. Näiden suunnitelmien toteutuminen on kuitenkin varsin kaukana tulevaisuudessa, koko projekti maksanee noin 25 miljardia kruunua vuoden 2006 rahanarvossa.
 +
 +
===Ruuhkamaksut===
 +
{{Pääartikkeli|[[Tukholman ruuhkamaksu]]}}
 +
[[Kuva:Betalstation Liljeholmen.JPG|right|thumb|Ruuhkaveron tulliasema [[Liljeholmen]]in kohdalla.]]
 +
 +
Lisääntyneen autoliikenteen takia Tukholmassa on käytössä [[ruuhkavero]] (''trängselskatt'') sisäkaupungin alueella. Ruuhkavero otettiin käyttöön 1. heinäkuuta 2007. Aikaisemmin ruuhkaveroa oli kokeiltu 2. tammikuuta 2006 – 31. heinäkuuta 2006 välisenä aikana. Vero ei koske muun muassa ulkomailla rekisteröityjä autoja ja [[Vägverket]]in normien mukaisia luonnonystävällisiä kulkuneuvoja.
 +
 +
[[Sveriges socialdemokratiska arbetareparti|Tukholman sosiaalidemokraatit]] menivät vuoden 2002 vaaleihin luvaten, että ruuhkaveroa ei otettaisi käyttöön. Ruuhkavero otettiin kuitenkin koekäyttöön, jotta sosiaalidemokraatit saisivat hallituksessa [[Miljöpartiet de Gröna|Ympäristöpuolueen]] tuen. Tukholmalaiset saivat päättää kokeilukauden jälkeen 17. syyskuuta 2006 käytävien kunnallisvaalien yhteydessä, halutaanko ruuhkaveroa jatkaa. Tukholman kunnan asukkaat olivat maksun puolesta, mutta läänin muut kunnat olivat kielteisiä maksulle. Ruuhkaveron tavoitteena oli vähentää autoliikenteen määrää 10–15 prosenttia [[ruuhka-aika]]na, mikä onnistui odotuksia paremmin. Jopa joka viides auto jäi pois liikennemääristä maksun aikana. Samalla panostettiin joukkoliikenteeseen ottamalla käyttöön uusia busseja ja lisäämällä metron vuoroja.
 +
 +
Vuonna 2006 uusi porvarillinen enemmistö Tukholman kaupungintalossa päätti että ruuhkamaksut otettaisiin taas käyttöön 1. heinäkuuta 2007<ref>[http://www.dn.se/ekonomi/trangselskatten-gar-back-till-ar-2011 Trängelskatten, Dagens Nyheter, Ekonomi] viitattu 1.1.2013</ref>. Heinäkuu on tosin aina maksuton lomien vuoksi, joten käytännössä maksut alkoivat uudestaan 1. elokuuta 2007. Enemmistöt niin valtiopäivillä kuin kaupungintalossa ovat päättäneet, että tällä kertaa tulot käytetään erilaisiin tieprojekteihin, muun muassa Tukholman länsipuolelta kiertävä ohitustie.
 +
 +
=== Raideliikenne ===
 +
==== Metro ====
 +
[[Kuva:T-Centralen Tunnelbana Hässelby.JPG|thumb|250px|Tunnelbanan C20-tyyppinen juna T-Centralenin asemalla. Suurin osa Tukholman metron asemista sijaitsee kuitenkin kuvan asemasta poiketen maan päällä.]]
 +
[[Kuva:Stockholm metro map.png|right|thumb|Tunnelbanan asemakartta.]]
 +
Vuonna 1950 käyttöön otettu [[Tunnelbanan]] eli metro koostuu 3 eri linjasta ja 100 asemasta. Asemista 47 sijaitsee maan alla ja loput 53 maan päällä. Metron pääasema [[T-Centralen]]in kautta kulkee päivittäin 219&nbsp;000 ihmistä. T-Centralen sijaitsee kaupungin keskustassa, [[Sergelin tori]]n ja Vasagatanin välissä. Sieltä on myös yhteys [[Tukholman keskusrautatieasema]]lle ja [[Cityterminalen|Tukholman linja-autoterminaaliin]].
 +
 +
==== [[Rautatie]] ====
 +
Tukholman kautta kulkeva junaliikenne on vilkasta. Junia kulkee [[Uppsala]]an, [[Eskilstuna]]an ja [[Norrköping]]iin.
 +
* [[Tukholman paikallisjuna|Pendeltåget]] - Tukholman paikallisjuna, jonka linjoilla on yhteensä 51 asemaa, niistä kaksi Tukholman läänin ulkopuolella: [[Bålsta]] [[Uppsalan lääni]]ssä ja [[Gnesta]] [[Södermanlannin lääni]]ssä.
 +
* [[Roslagsbanan]] - [[kapearaiteinen rautatie|kapearaiteinen]] [[paikallisjuna|esikaupunkijunajärjestelmä]], joka alkaa [[Stockholms östra|Östra station]] -asemalta ja haarautuu kolmeen eri linjaan, jotka päättyvät [[Näsbypark]]iin, [[Österskär]]iin ja [[Kårsta]]an.
 +
* [[Saltsjöbanan]] - [[paikallisjuna|esikaupunkijuna]]järjestelmä Tukholman [[Slussen]]in ja [[Nacka]]n [[Saltsjöbaden]]in välillä.
 +
* [[Arlanda Express]] - Tukholman ja [[Arlandan lentoasema]]n välillä kulkeva pikajunalinja.
 +
 +
==== [[Raitiovaunu]] ====
 +
* [[Tvärbanan]] - eli ''poikkirata'', joka nimensä mukaan yhdistää [[Tunnelbanan]], [[Tukholman paikallisjuna]]liikenteen, ja [[linja-auto]]liikenteen eri kohdista.
 +
* [[Nockebybanan]] - pikaraitiotie läntisessä Tukholmassa [[Nockeby]]n ja [[Alvik]]in välillä.
 +
* [[Lidingöbanan]] - pikaraitiotie [[Lidingö]]ssä, [[Ropsten]]in ja [[Gåshaga brygga]]n välillä. Rata kulkee enimmäkseen Lidingön saaren eteläosassa.
 +
* [[Djurgårdslinjen]] - museoraitiovaunu, liikennöi kesäisin.
 +
 +
== Kulttuuri ==
 +
Tukholmassa sijaitsee yli 70 museota, 57 teatteria, 96 elokuvateatteria ja 129 [[taidegalleria]]a. Kaupungissa sijaitsee myös kuninkaallinen ooppera ja baletti. Suurin osa Ruotsin media-alan yrityksistä sijaitsee myös Tukholmassa. Kaupungin kulttuuritarjontaa rahoittavat itse kaupungin lisäksi Ruotsin valtio ja yksityiset tahot.<ref>[http://www.stockholm.se/Extern/Templates/Page.aspx?id=129361 Stockholm: The Cultural Capital of Scandinavia] ([http://web.archive.org/web/20080103024848/http://www.stockholm.se/Extern/Templates/Page.aspx?id=129361 Archive.org], 2008 viitattu 27.6.2012)</ref>
 +
 +
=== Media ===
 +
Tukholmassa sijaitsee Ruotsin yleisradioyhtiöiden [[Sveriges Radio]]n ja [[Sveriges Television]]in pääkonttori. Noin puolet SVT:n toiminnasta on sijoitettu Tukholmaan ja loput ympäri maata.<ref>{{Verkkoviite|Julkaisija=Sveriges Television |Nimeke=Företagsfakta |Viitattu=20.9.2007 |Osoite=http://svt.se/svt/jsp/Crosslink.jsp?d=60291&a=699548 }}</ref> Myös Ruotsin suurimman kaupallisen televisiokanavan [[TV4 (Ruotsi)|TV4]]:n pääkonttori sijaitsee Tukholmassa. Paikallisia tv-kanavia ovat esimerkiksi Kanal Lokal Stockholm ja "[[public access televisio|public access]]" kanava Öppna Kanalen Stockholm.<ref>[http://www.kanallokal.tv/stockholm Kanal Lokal Stockholm] [http://www.oppnakanalen.se/stockholm/info.htm Öppna Kanalen Stockholm]</ref>
 +
 +
Ruotsin suurimmaat kustantajat, kuten [[Bonnier]]in sijaitsevat myös Tukholmassa. Kaupungin suurimpia lehtiä ovat ilmaisjakelulehti [[Metro (lehti)|Metro]] (690&nbsp;000 lukijaa), joka aloitti toimintansa Tukholmassa vuonna 1995. Tukholmasta lehti on levinnyt 21 eri maahan. Muita ilmaisjakelulehtiä ovat [[Stockholm City]] (580&nbsp;000 lukijaa) ja [[Punkt SE]] (294&nbsp;000 lukijaa).<ref>{{Verkkoviite|Nimeke=ORVESTO Konsument 2007:1 lanserad |Viitattu=24.9.2007 |Osoite=http://www.sifomedia.se/public/Corporate/NewsArchive/NewsArchiveIndex.aspx?ArticleId=7fde0760-268d-4c99-83ac-1e5122e48def/ |Julkaisija=SIFO }}</ref> Muita lehtiä ovat muun muassa aamulehdet [[Dagens Nyheter]] ja [[Svenska Dagbladet]] sekä iltapäivälehdet [[Aftonbladet]] ja [[Expressen]].
 +
 +
=== Kirjallisuus ===
 +
[[Kuva:Stockholms-stadsbibliotek-2003-04-14.jpg|thumb|Gunnar Asplundin suunnittelema [[Tukholman kaupunginkirjasto]] valmistui vuonna 1928.]]
 +
Merkittäviä tukholmalaisia ja Tukholmaa kuvanneita kirjailijoita ovat [[August Strindberg]] (1849–1912) ja [[Hjalmar Söderberg]] (1869–1941). Nykyajan kirjailijoista voinee mainita [[Jens Lapidus]] sekä [[Stieg Larsson]]in maailmallakin mainetta saaneet dekkarit sijoittuvat suurelta osin Tukholmaan. Runoilija ja lauluntekijä [[Carl Michael Bellman]] (1740–1795) tunnetaan persoonallisista Tukholma-kuvauksistaan jotka tuovat esille kaupungin alaluokan elämän 1700-luvulla.<ref>[http://www.stockholmtown.com/templates/page____5229.aspx Kirjailijoiden Tukholma]</ref> Myös lastenkirjoistaan tunnettu [[Astrid Lindgren]] asui suurimman osan elämästään Tukholmassa, ja osa hänen kirjojensa tapahtumista sijoittuvat Tukholmaan.<ref>[http://www.stockholmtown.com/templates/page____5231.aspx Astrid Lindgrens underbara värld]</ref>
 +
 +
Tukholman kaupunginkirjasto on Ruotsin suurin kunnallinen kirjasto.<!-- Kaupunginkirjastoissa on vuosittain 5,4 kävijää.--> Pääkirjaston rakennus Sveavägenin ja Odengatanin risteyksessä on tunnetun arkkitehti [[Gunnar Asplund]]in piirtämä. Pääkirjaston lisäksi kirjastolla on 40 haaraosastoa eri puolilla kuntaa. Erikoisuutena on esimerkiksi [[Kulturhuset|Tukholman kulttuuritalossa]] sijaitseva [[Serieteket]], joka on Ruotsin ainoa [[sarjakuva|sarjakuviin]] erikoistunut kirjasto.<ref name="kulttuuri">[http://www.stockholm.se/Extern/Templates/Page.aspx?id=116080 The City's culture] ([http://web.archive.org/web/20071212003816/http://www.stockholm.se/Extern/Templates/Page.aspx?id=116080 Archive.org], viitattu 27.6.2012 )</ref>
 +
 +
=== Nähtävyydet ===
 +
[[Kuva:Stockholm old town 2002.jpg|250px|thumb|Ilmakuva Tukholman vanhankaupungin ja Riddarholmenin yltä.]]
 +
Tukholman museoista suosituimpia ovat ulkoilmamuseo [[Skansen]] (1&nbsp;294&nbsp;000 kävijää vuonna 2004), historiallista [[Vasa (laiva)|Vasa-laivaa]] esittelevä [[Vasa-museo]] (860&nbsp;000 kävijää) ja nykytaiteen museo [[Moderna museet]] (681&nbsp;000 kävijää).<ref name="stholmse">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stockholm.se/files/99900-99999/file_99966.pdf | Nimeke = Topplistan besöksmål| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Stockholms Stad | Viitattu =  | Kieli ={{sv}} }} ([http://www.tillvaxtverket.se/download/18.62efe22412f41132d41800013636/Besöksmål+2010+30+topp+ver1.pdf Listan år 2010 (uudempi lista)])</ref> Muita museoita ovat muun muassa [[Biologinen museo (Tukholma)|Biologinen museo]], [[Merihistoriallinen museo]], [[Nobel-museo]], [[Nordiska museet]], [[Tukholman armeijamuseo]], [[Fotografiska]] ja [[Tukholman kaupunginmuseo]]. Myös [[Ruotsin kansallismuseo]], [[Ruotsin arkkitehtuurimuseo]] ja [[Ruotsin luonnonhistoriallinen museo]] sijaitsevat Tukholmassa. Kaupungin taidegallerioista huomattavimpia on [[Liljevalchin taidehalli]].
 +
 +
Museoiden lisäksi suosittuja kohteita Tukholmassa ovat [[Kulturhuset (Tukholma)|Kulturhuset]] (3&nbsp;081&nbsp;000 kävijää vuonna 2004), [[Globen]] (1&nbsp;350&nbsp;000 kävijää) ja huvipuisto [[Gröna Lund]] (1&nbsp;010&nbsp;000 kävijää).<ref name="stholmse"/> Tukholmassa sijaitsee [[UNESCO]]:n [[maailmanperintöluettelo]]n kuuluva [[Skogskyrkogården]]. Kaupungin lähialueella, [[Ekerö|Ekerön kunnassa]], sijaitsee myös luetteloon kuuluva [[Drottningholmin linna]], joka toimii kuningasperheen yksityisasuntona<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kungahuset.se/royalcourt/royalpalaces/drottningholmpalace/otherlanguages/drhinfinnish.4.396160511584257f2180002944.html | Nimeke =Drottningholmin linna | Julkaisija = Sveriges Kungahus| Viitattu = 15.6.2012 }}</ref>.
 +
 +
Tukholman kirkkonähtävyyksiin lukeutuu muun muassa kaupungin evankelis-luterilainen tuomiokirkko eli [[Suurkirkko (Tukholma)|Suurkirkko]], [[Suomalainen kirkko (Tukholma)|Suomalainen kirkko]], saksalaiselle Pyhän Gertrudin seurakunnalle kuuluva [[Saksalainen kirkko (Tukholma)|Saksalainen kirkko]] sekä alunperin 1200-luvulla rakennettu [[Riddarholmenin kirkko]], joka on kaupungin vanhin säilynyt rakennus.<ref>[http://www.sfv.se/cms/sfv/vara_fastigheter/sverige/ab_stockholms_lan/riddarholmen/Riddarholmskyrkan.html States fastighetsverk, Riddarholmskyrkan]</ref>
 +
 +
==== Muita nähtävyyksiä ====
 +
* [[Eriksdalsbadet]]in sisäuimala
 +
* [[Hötorget]] ja [[Hötorgsskraporna]]
 +
* [[Kungliga Dramatiska Teatern]]
 +
* [[Ruotsin kuninkaallinen ooppera]]
 +
* [[Ruotsin valtiopäivätalo]]
 +
* [[Stureplan]]
 +
* [[Sergelin tori]]
 +
* [[Tukholman vanhakaupunki]]
 +
* [[Tukholman kaupungintalo]]
 +
* [[Tukholman kuninkaallinen linna]]
 +
 +
=== Arkkitehtuuri ===
 +
[[Kuva:Gamla Stan swe.jpg|thumb|300px|left|Tukholman vanhaa kaupunkia.]]
 +
{{Pääartikkeli|[[Tukholman arkkitehtuuri]]}}
 +
 +
Tukholman vanhimman kaupunginosan, Vanhankaupungin, katukaava on peräisin keskiajalta ja se seurailee vanhoja kaupungin muureja. Vanhankaupungin vanhin rakennus on [[Riddarholmskyrkan]], joka on peräisin 1200-luvun lopulta. Muita keskiaikaisia rakennuksia ovat muun muassa [[Storkyrkan]].<ref name="arkitektur">{{Verkkoviite|Nimeke=Svensk arkitektur har inspirerat i alla tider |Viitattu=24.9.2007 |Osoite=http://www.stockholmtown.com/templates/page.aspx?id=7406 |Julkaisija=Stockholmtown }}</ref> 
 +
 +
Ruotsin suurvalta-ajan rakennuksista merkittävimpiä ovat esimerkiksi [[Nicodemus Tessin vanhempi|Nicodemus Tessin vanhemman]] ja [[Jean de la Vallée]]n suunnittelema [[Bonden palatsi]] ja Simon De la Valléen suunnittelema [[Riddarhuset]].
 +
 +
1910- ja 1920-luvut oli ruotsalaisen arkkitehtuurin loistokautta ja ruotsalaisesta tyylistä käytettiin nimitystä "Swedish Grace". Tuohon aikaan rakennettiin muun muassa [[Tukholman kaupungintalo]], [[Carl Bergsten]]in piirtämä [[Liljevalchin taidehalli]]. Gunnar Asplundin suunnittelema [[Tukholman kaupunginkirjasto]] taas edustaa modernismia jota kutsuttiin nimellä "Swedish Modern".<ref name="arkitektur"/>
 +
 +
Hyvin kiistelty tapahtuma Tukholman kaupungin arkkitehtuurin historiassa tapahtui 1960-luvulla kun 1800-luvulla rakennettu Klarakvarteret revittiin. Nykyään kaupungin uudet rakennukset edustavat paluuta niukkaan ja puhtaaseen suunnitteluun.<ref name="arkitektur"/>
 +
 +
Tukholman maanalaista, jota alettiin rakentaa 1940-luvulla, mainostetaan maailman pisimpänä taidenäyttelynä ja monet muotoilijat ja arkkitehdit ovat antaneet maanalaisen asemille oman ilmeen.<ref name="arkitektur"/>
 +
 +
=== Urheilu ===
 +
[[Kuva:Stockholm Globe Arena.jpg|300px|right|thumb|Globen on yksi maailman suurimmista pallomaisista rakennuksista ja Djurgården IF:n jääkiekkojoukkueen kotiareena. Globenissa on järjestetty muun muassa [[Eurovision laulukilpailu 2000]] ja muita konsertteja ja tapahtumia.]]
 +
[[Jalkapallo]] on kaupungin suosituin urheilulaji.  Suosituimmat jalkapalloseurat ovat [[Djurgårdens IF]], [[Hammarby IF]] ja solnalainen [[AIK]]. [[Djurgårdens IF]] on eri lajiessa kaikenkaikkiaan koko maan menestynein seura ja nyrkkeily on sen menestyslaji Ruotsin mestaruuksilla mitattuna.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.svd.se/sport/dif-glanser-i-slaget-om-titlarna_134151.svd | Nimeke = Dif glänser i slaget om titlarna| Tekijä = Janne Bengtson| Julkaisu =Svenska dagbladet |Viitattu = 15.6.2012 | Kieli ={{sv}} }}</ref>.
 +
 +
[[Tukholman olympiastadion]], tai yleisemmin vain Tukholman stadion, rakennettiin vuosina 1910–1912 [[kesäolympialaiset 1912|vuoden 1912 kesäolympialaisia]] varten.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stockholm.se/KulturFritid/Simma-och-trana/Trana-utomhus/Idrottsplats/Stadion/Stadions-historia-/ | Nimeke =Stadions historia | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Stockholms stad| Viitattu = 27.6.2012 | Kieli ={{sv}} }}</ref> Olympialaisten jälkeen Tukholman stadionilla on järjestetty useita urheilutapahtumia ja konsertteja. Stadion on ollut vuodesa 1936 Djurgårdens IF:n kotikenttä jalkapallossa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stockholmskallan.se/Tema/Olympiska-spelen-i-Stockholm-1912/Stadion/ | Nimeke =Stockholms Stadion | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Stockholms stadion | Viitattu = 27.6.2012 | Kieli = {{sv}}}}</ref>. Parhaimmillaan stadionille mahtuu 14&nbsp;160 katsojaa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sportklubben.net/Arenor/Arena_4.asp | Nimeke = Stockholms stadion| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Sportklubben.net| Viitattu = 27.6.2012 | Kieli ={{sv}} }}</ref>. Djurgårdenin jääkiekkojoukkueen kotiareena on [[Globen]] ja pienempi Hovet, yksi maailman suurimmista pallomaisista rakennuksista. Globenissa on järjestetty [[Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut]] kahdesti, vuonna [[Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1989|1989]] ja vuonna [[Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1995|1995]], jolloin Suomi voitti kultaa. Ruotsi sai vuoden [[2013]] [[Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2013|Jääkiekon MM-kisat]], ja ne pelataan Tukholman [[Globen]]issa ja Malmössä.
 +
 +
== Koulutus ==
 +
Tukholma on Ruotsin suurin opiskelijakaupunki opiskelijoiden määrällä mitattuna. Tukholman suurin ylemmän asteen oppilaitos on vuonna 1878 perustettu Stockholms Högskola, nykyinen [[Stockholms universitet]], jossa opiskelee noin 35&nbsp;000 henkilöä. Yliopiston campusalue [[Frescati]] sijaitsee kaupungin pohjoispuolella.<ref>[http://www.su.se/pub/jsp/polopoly.jsp?d=237 Om universitetet]</ref> Yliopiston tunnettuihin alumneihin kuuluu muun muassa viisi Nobelin palkinnon saajaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://web.archive.org/web/20070911222537/http://www.su.se/pub/jsp/polopoly.jsp?d=886 | Nimeke = Nobelpriset| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Stockholms Universitet | Viitattu = 17.6.2012 | Kieli ={{en}} }}</ref>
 +
Pohjoismaiden suurin tekninen korkeakoulu on vuonna 1827 perustettu [[Kungliga Tekniska högskolan]]. KTH:ssa opiskelee noin 12&nbsp;000 henkilöä. KTH:n alumneihin kuuluu muun muassa vuoden 1970 Nobelin fysiikan palkinnon saanut [[Hannes Alfvén]], vuonna 2006 Abelin palkinnon saanut [[Lennart Carleson]] ja Ruotsin ainut astronautti [[Christer Fuglesang]]. KTH ja Tukholman yliopisto tekevät yhteistyötä biotekniikan ja fysiikan alalla [[AlbaNova]]ssa.<ref>[http://www.kth.se/om/fakta?l=sv_SE Fakta och siffror - KTH]</ref>
 +
 +
Kauppakorkeakoulu [[Handelshögskolan i Stockholm]] on yksi harvoista yksityisistä ylemmän asteen oppilaitoksista.
 +
 +
[[Tukholman kuninkaallinen musiikkikorkeakoulu]] on musiikkiyliopisto, jonka juuret johtavat vuonna 1771 perustetun [[Ruotsin kuninkaallinen musiikkiakatemia|Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian]] konservatorioon. Tärkeitä taidekorkeakouluja ovat lisäksi [[Kuninkaallinen taidekorkeakoulu]] ja [[Konstfack]].
 +
 +
Maailman suurin yksittäinen lääketieteeseen erikoistunut yliopisto [[Karolinska institutet]] sijaitsee kahdessa paikassa Tukholman kunnan ulkopuolella, [[Solna]]ssa ja [[Flemingsberg]]issä. Vuonna 1995 perustettu [[Södertörns högskola]] kaupungin eteläpuolella luotiin vastapainoksi kaikille kaupungin pohjoispuolella sijaitseville korkeakouluille.
 +
 +
== Politiikka ==
 +
 +
[[Kuva:Stockholms Stadshus.jpg|right|thumb|Vuonna 1923 valmistunut [[Tukholman kaupungintalo]] sijaitsee Kungsholmenilla. Tukholman kunnanvaltuusto kokoontuu kaupungintalolla joka toinen maanantai. Kaupungintalon 106-metristä tornia koristaa Ruotsin ikivanha symboli ''kolme kruunua''.]]
 +
 +
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat [[Ruotsin valtiopäivät|valtiopäiville]], [[maakäräjäkunta|maakäräjäkuntien]] valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Tukholman kunnanvaltuustossa on 101 paikkaa, joten enemmistöä varten vaaditaan 51 paikkaa. Kunnallisvaaleissa Tukholman kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.val.se/val/val2010/statistik/mandatfordelning_per_valkrets_K.xls | Nimeke=Mandatfördelning per valkrets - Kommun | Tekijä = | Tiedostomuoto =XLS | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Valmyndigheten | Viitattu =30.9.2012 | Kieli ={{sv}} }}</ref>
 +
* 1 Södermalm-Enskede (20 valtuutettua)
 +
* 2 Bromma-Kungsholmen (15 valtuutettua)
 +
* 3 Norrmalm-Östermalm-Gamla Stan (17 valtuutettua)
 +
* 4 Östra Söderort (17 valtuutettua)
 +
* 5 Västra Söderort (16 valtuutettua)
 +
* 6 Yttre Västerort (16 valtuutettua)
 +
 +
Kunnanvaltuusto valitsee 13-jäsenisen [[kunnanhallitus|kunnanhallituksen]] (''kommunstyrelse''), jonka jäsenistö koostuu kunnanvaltuuston enemmistön ja opposition edustajista. Tukholmassa on lisäksi kahdeksan kunnanneuvosta (''borgarråd''). Nämä johtavat osastoja, joilla on omat vastuualueet. Kunnanvaltuusto valitsee kunnanneuvokset neljän vuoden välein. Lisäksi valitaan neljä oppositioon kuuluvaa niin sanottua opposition kunnanneuvosta (''oppositionsborgarråd''), joilla ei ole omaa osastoa. Kunnanneuvokset kokoontuvat niin sanotussa kunnanneuvostossa (''borgarrådsberedningen''). Sen tehtäviä johtaa rahatoimen kunnanneuvos, joka on myös kunnanhallituksen puheenjohtaja. Joskus rahatoimen kunnanneuvoksesta käytetään nimitystä [[pormestari]].<ref>[http://www.stockholm.se/Extern/Templates/PageWide.aspx?id=96245 (ei toimi)]</ref>
 +
 +
Vuoden [[2002]] vaalit voittivat sosiaalidemokraatit, jotka saivat enemmistön vasemmistopuolueen ja ympäristöpuolueen avulla. Vuoden 2006 kunnallisvaaleissa [[Maltillinen kokoomus|kokoomus]], [[Ruotsin liberaali kansanpuolue|kansanpuolue]] ja [[Ruotsin kristillisdemokraatit|kristillisdemokraatit]] löivät vuosina 2002–2006 kuntaa hallinneet [[Ruotsin Sosialidemokraattinen Työväenpuolue|sosiaalidemokraatit]], [[Ruotsin vasemmistopuolue|vasemmistopuolueen]] ja [[Ruotsin ympäristöpuolue|ympäristöpuolueen]]. Kunnan raha-asiainkunnanneuvokseksi tuli [[Kristina Axén Olin]]. [[Ruotsin keskustapuolue|Keskustapuolue]] sai myös yhden paikan Tukholman kunnallisvaltuustossa kahdeksan vuoden tauon jälkeen.
 +
 +
Vuoden 2007 kunnallisvaalien äänestysprosentti oli 79,06&nbsp;% (483&nbsp;834 henkilöä). Äänioikeutettuja oli 620&nbsp;912.<ref>http://www.val.se/val/val2006/slutlig/K/kommun/01/80/roster.html</ref>
 +
 +
{| class="wikitable" align="center"
 +
|- style="text-align: right;"
 +
! style="text-align: left; width: 100px;" | Vuosi
 +
! style="width: 25px;" | m
 +
! style="width: 25px;" | kd
 +
! style="width: 25px;" | c
 +
! style="width: 25px;" | fp
 +
! style="width: 25px;" | nyd
 +
! style="width: 25px;" | sp
 +
! style="width: 25px;" | mp
 +
! style="width: 25px;" | s
 +
! style="width: 25px;" | v
 +
|- style="text-align: right;"
 +
| style="text-align: left;" | [[1985]]
 +
| <small> 33 </small>
 +
| <small> 0 </small>
 +
| <small> 0 </small>
 +
| <small> 14 </small>
 +
| <small> - </small>
 +
| <small> 4 </small>
 +
| <small> - </small>
 +
| <small> 40 </small>
 +
| <small> 10 </small>
 +
|- style="text-align: right;"
 +
| style="text-align: left;" | [[1988]]
 +
| <small> 28 </small>
 +
| <small> 0 </small>
 +
| <small> 5 </small>
 +
| <small> 13 </small>
 +
| <small> - </small>
 +
| <small> 8 </small>
 +
| <small> - </small>
 +
| <small> 36 </small>
 +
| <small> 11 </small>
 +
|- style="text-align: right;"
 +
| style="text-align: left;" | [[1991]]
 +
| <small> 32 </small>
 +
| <small> 3 </small>
 +
| <small> 1 </small>
 +
| <small> 12 </small>
 +
| <small> 6 </small>
 +
| <small> 3 </small>
 +
| <small> 2 </small>
 +
| <small> 33 </small>
 +
| <small> 9 </small>
 +
|- style="text-align: right;"
 +
| style="text-align: left;" | [[1994]]
 +
| <small> 29 </small>
 +
| <small> 0 </small>
 +
| <small> 5 </small>
 +
| <small> 9 </small>
 +
| <small> 0 </small>
 +
| <small> 2 </small>
 +
| <small> 8 </small>
 +
| <small> 37 </small>
 +
| <small> 11 </small>
 +
|- style="text-align: right;"
 +
|  style="text-align: left;" | [[1998]]
 +
| <small> 35 </small>
 +
| <small> 6 </small>
 +
| <small> 0 </small>
 +
| <small> 9 </small>
 +
| <small> 0 </small>
 +
| <small> 3 </small>
 +
| <small> 6 </small>
 +
| <small> 29 </small>
 +
| <small> 13 </small>
 +
|- style="text-align: right;"
 +
|  style="text-align: left;" | [[2002]]
 +
| <small> 27 </small>
 +
| <small> 5 </small>
 +
| <small> 0 </small>
 +
| <small> 17 </small>
 +
| <small> - </small>
 +
| <small> 0 </small>
 +
| <small> 6 </small>
 +
| <small> 35 </small>
 +
| <small> 11 </small>
 +
|- style="text-align: right;"
 +
| style="text-align: left;" | [[2006]]
 +
| <small> 41 </small>
 +
| <small> 3 </small>
 +
| <small> 1 </small>
 +
| <small> 10 </small>
 +
| <small> - </small>
 +
| <small> 0 </small>
 +
| <small> 10 </small>
 +
| <small> 27 </small>
 +
| <small> 9 </small>
 +
|}
 +
 +
===Vaalitulokset===
 +
Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa. (lähde: Valmyndigheten, http://www.val.se/ ).
 +
 +
{| class="wikitable" align="center"
 +
|- style="text-align: right;"
 +
| style="text-align: left; width: 50px;" rowspan="2" | Vuosi
 +
| style="width: 80px; background: blue; color: white;" colspan="2" | <FONT COLOR="white"> m </font>
 +
| style="width: 80px; background: #000077; color: white;" colspan="2" | <FONT COLOR="white"> kd </font>
 +
| style="width: 80px; background: #00AA00; color: white;" colspan="2" | <FONT COLOR="white"> c </font>
 +
| style="width: 80px; background: #BBBBFF; color: white;" colspan="2" | <FONT COLOR="white"> fp </font>
 +
| style="width: 80px; background: #FF8200; color: white;" colspan="2" | <FONT COLOR="white"> sp </font>
 +
| style="width: 80px; background: #00FF00; color: white;" colspan="2" | <FONT COLOR="white"> mp </font>
 +
| style="width: 80px; background: #FF0000; color: white;" colspan="2" | <FONT COLOR="white"> s </font>
 +
| style="width: 80px; background: #CC0000; color: white;" colspan="2" | <FONT COLOR="white"> v </font>
 +
| style="width: 80px;" colspan="2" | muut
 +
|-
 +
| <small>Ääniä</small> || ALIGN="right" | <small>%</small>
 +
| <small>Ääniä</small> || ALIGN="right" | <small>%</small>
 +
| <small>Ääniä</small> || ALIGN="right" | <small>%</small>
 +
| <small>Ääniä</small> || ALIGN="right" | <small>%</small>
 +
| <small>Ääniä</small> || ALIGN="right" | <small>%</small>
 +
| <small>Ääniä</small> || ALIGN="right" | <small>%</small>
 +
| <small>Ääniä</small> || ALIGN="right" | <small>%</small>
 +
| <small>Ääniä</small> || ALIGN="right" | <small>%</small>
 +
| <small>Ääniä</small> || ALIGN="right" | <small>%</small>
 +
|- style="text-align: right;"
 +
| style="text-align: left;" | [[1994]]
 +
| <small>128 975</small>
 +
| <small>28,7</small>
 +
| <small>9 399</small>
 +
| <small>2,1</small>
 +
| <small>24 329</small>
 +
| <small>5,4</small>
 +
| <small>35 437</small>
 +
| <small>7,9</small>
 +
| <small>15&nbsp;309</small>
 +
| <small>3,4</small>
 +
| <small>35 120</small>
 +
| <small>7,8</small>
 +
| <small>148 684</small>
 +
| <small>33,0</small>
 +
| <small>41 274</small>
 +
| <small>9,2</small>
 +
| <small>11 533</small>
 +
| <small>2,5</small>
 +
|- style="text-align: right;"
 +
| style="text-align: left;" | [[1998]]
 +
| <small>146 797</small>
 +
| <small>32,9</small>
 +
| <small>28 320</small>
 +
| <small>6,4</small>
 +
| <small>9 187</small>
 +
| <small>2,1</small>
 +
| <small>34 789</small>
 +
| <small>7,8</small>
 +
| <small>19 561</small>
 +
| <small>4,4</small>
 +
| <small>26 347</small>
 +
| <small>5,9</small>
 +
| <small>114 118</small>
 +
| <small>25,6</small>
 +
| <small>54 663</small>
 +
| <small>12,3</small>
 +
| <small>20 411</small>
 +
| <small>4,5</small>
 +
|- style="text-align: right;"
 +
| style="text-align: left;" | [[2002]]
 +
| <small>121 405</small>
 +
| <small>26,0</small>
 +
| <small>20 746</small>
 +
| <small>4,4</small>
 +
| <small>5 939</small>
 +
| <small>1,2</small>
 +
| <small>73 736</small>
 +
| <small>15,7</small>
 +
| <small>9 137</small>
 +
| <small>1,9</small>
 +
| <small>24 965</small>
 +
| <small>5,3</small>
 +
| <small>149 871</small>
 +
| <small>32,0</small>
 +
| <small>52 325</small>
 +
| <small>11,2</small>
 +
| <small>8 772</small>
 +
| <small>1,8</small>
 +
|- style="text-align: right;"
 +
| style="text-align: left;" | [[2006]]
 +
| <small>180&nbsp;207</small>
 +
| <small>37,3</small>
 +
| <small>18&nbsp;907</small>
 +
| <small>3,9</small>
 +
| <small>15&nbsp;205</small>
 +
| <small>3,1</small>
 +
| <small>46&nbsp;657</small>
 +
| <small>9,6</small>
 +
| <small>5&nbsp;831</small>
 +
| <small>1,2</small>
 +
| <small>44&nbsp;530</small>
 +
| <small>9,2</small>
 +
| <small>118&nbsp;129</small>
 +
| <small>24,4</small>
 +
| <small>38&nbsp;284</small>
 +
| <small>7,9</small>
 +
| <small>16&nbsp;084</small>
 +
| <small>2,6</small>
 +
|}
 +
 +
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden ääniosuudet ja paikat Tukholman kunnanvaltuustossa viimeksi pidettyjen kunnallisvaalien perusteella.
 +
 +
{{Ruotsin vaalitulos
 +
| vaalien tyyppi = Kunnallis
 +
| vuosi = 2010
 +
| lähde ääniosuudelle = <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.val.se/val/val2010/slutresultat/K/rike/index.html | Nimeke = Val till kommunfullmäktige - Röster | Julkaisija = Valmyndigheten | Viitattu = 10.9.2012 | Kieli = {{sv}} }}</ref>
 +
| lähde paikkamäärälle = <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.val.se/val/val2010/slutresultat/K/rike/valda.html | Nimeke = Val till kommunfullmäktige - Valda | Julkaisija = Valmyndigheten | Viitattu = 10.9.2012 | Kieli = {{sv}} }}</ref>
 +
| M ääniosuus% = 34,38
 +
| C ääniosuus% = 3,98
 +
| FP ääniosuus% = 10,02
 +
| KD ääniosuus% = 3,49
 +
| S ääniosuus% = 22,60
 +
| V ääniosuus% = 7,44
 +
| MP ääniosuus% = 13,87
 +
| SD ääniosuus% = 2,62
 +
| ÖVR ääniosuus% = 1,61
 +
| M paikkoja = 38
 +
| C paikkoja = 3
 +
| FP paikkoja = 10
 +
| KD paikkoja = 1
 +
| S paikkoja = 25
 +
| V paikkoja = 8
 +
| MP paikkoja = 16
 +
| SD paikkoja = 0
 +
| ÖVR paikkoja = 0
 +
| valtuuston koko = 101
 +
}}
 +
 +
==Seurakunnat==
 +
[[Kuva:Oscarskyrkan_Stockholm_södervy_20060425.jpg|thumb|right|250px|Oscarin seurakunnan kirkko.]]
 +
 +
Vuoden 2012 aluejaon mukaan Tukholmassa on seuraavat [[Ruotsin kirkko|Ruotsin kirkon]] seurakunnat:<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.scb.se/Statistik/BE/BE0101/2011A01B/be0101tab5forsaml11.xls | Nimeke =Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 | Tekijä = | Tiedostomuoto =XLS | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Statistiska centralbyrån | Viitattu =4.10.2012 | Kieli ={{sv}} }}</ref>
 +
{| border="0" width="70%"
 +
|----- valign="top"
 +
|
 +
* Stockholms domkyrkoförsamling
 +
* S:t Johannes
 +
* Adolf Fredrik
 +
* Gustav Vasa
 +
* S:t Matteus
 +
* Engelbrekt
 +
* Hedvig Eleonora
 +
* Oscar
 +
* Maria Magdalena
 +
* Högalid
 +
* Katarina
 +
* Sofia
 +
* Kungsholm
 +
* S:t Göran
 +
|
 +
* Brännkyrka
 +
* Vantör
 +
* Farsta
 +
* Bromma
 +
* Essinge
 +
* Västerled
 +
* Vällingby
 +
* Enskede-Årsta
 +
* Skarpnäck
 +
* Hässelby
 +
* Hägersten
 +
* Skärholmen
 +
* Spånga-Kista
 +
|}
 +
 +
== Heraldiikka ==
 +
 +
<div align="left">
 +
<gallery>
 +
Kuva:Stockholms stads äldsta sigill.png|Vanhin säilynyt versio Tukholman vaakunasta.
 +
Kuva:Stockholms stads andra sigill.jpg|Toiseksi vanhin versio Tukholman vaakunasta.
 +
Kuva:Stockholms stads tredje sigill.png|Eerik Pyhän kuvaa kantava versio, johon nykyinenkin vaakuna perustuu.
 +
</gallery>
 +
</div>
 +
 +
Tukholman kunnan vaakunassa on Ruotsin suojeluspyhimyksen [[Eerik Pyhä]]n kuva. Se on ollut kaupungin sinetissä jo [[1300-luku|1300-luvulta]] lähtien. Varhaisin, vuodelta [[1296]] oleva vaakuna kuvasi kahta tornia. Jo vuonna 1326 kaupunki hankki uuden vaakunan, jossa on muurien ympäröimänä kolme tornia. Pyhän Eerikin kuvaa kantava vaakuna tunnetaan vuodelta [[1376]]. Nykyisen ulkomuotonsa vaakuna sai vuonna 1934. Vaakunassa oleva Pyhän Eerikin kuva perustuu Roslags-Bron kirkossa olevaan kuvaan.<ref>[http://www.stockholm.se/Extern/Templates/Page.aspx?id=95891 S:t Eriks-sigillet genom tiderna]</ref>
 +
 +
<div class="thumb" style="margin: 5px; clear: both;">
 +
<div style="overflow: auto; overflow-x: scroll; width: 100%;">[[Kuva:Stockholm stadshuset.jpg|1850px|thumb|Panoraamakuva Tukholman kaupungintalolta.]]
 +
</div></div>
 +
 +
== Lähteet ==
 +
 +
* {{Verkkoviite|Tekijä=Stockholm Visitors Board |Nimeke=Stockholmtown - Tukholmaopas|Osoite=http://www.stockholmtown.com/default____2023.aspx?epslanguage=FI |Julkaisija= Stockholm Town |Viitattu=15.9.2007}}
 +
* {{Verkkoviite|Tekijä=Utrednings- och statistikkontoret |Nimeke=Statistik efter ämne |Osoite=http://www.stockholm.se/Extern/Templates/Page.aspx?id=76446 |Julkaisija= Stockholms stads webbportal |Viitattu=14.9.2007}} {{sv}}
 +
* {{Verkkoviite|Tekijä=Stockholms Stad |Nimeke=Stockholms historia |Osoite=http://www.stockholm.se/Extern/Templates/Page.aspx?id=171953 |Julkaisija=Stockholms stads webbportal  |Viitattu=14.9.2007}} {{sv}}
 +
 +
=== Viitteet ===
 +
{{viitteet|sarakkeet}}
 +
 +
== Aiheesta muualla ==
 +
{{Commonscat|Stockholm}}
 +
* [http://www.stockholm.se/ Tukholman kaupungin Internet-sivusto] {{sv}}
 +
* [http://www.stockholmtown.com/ Tukholman virallinen matkailusivusto]
 +
* [http://www.visitsweden.com/tukholma VisitSweden - Tukholma]
 +
* {{Wikitravel|Tukholma}}
 +
* [http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=32&t=152&a=2850 YLE Elävä arkisto - Kävimme Tukholmassa]
 +
* [http://www.pienimatkaopas.com/tukholma/ Pieni Matkaopas - Tukholma] {{fi}}
 +
 +
{{Tukholman kaupunginosa-alueet}}
 +
{{Tukholman läänin keskustaajamat}}
 +
{{Tukholman lääni}}
 +
{{Euroopan pääkaupungit}}
 +
{{Ruotsin 30 suurinta kuntaa}}
 +
{{Pohjoismaiden 50 suurinta kuntaa}}
 +
{{Metatieto}}
 +
 +
[[Luokka:Ruotsin kuntien keskustaajamat]]
 +
[[Luokka:Ruotsin kaupungit]]
 +
[[Luokka:Tukholma|*]]
 +
 +
{{Link GA|de}}
 +
{{Link GA|en}}
 +
{{Link FA|ka}}
 +
{{Link GA|sv}}
 +
{{Link LA|da}}
 +
{{Link FA|be-x-old}}
 +
 +
[[ace:Stockholm]]
 +
[[af:Stockholm]]
 +
[[ak:Stockholm]]
 +
[[am:ስቶኮልም]]
 +
[[ang:Stoccholm]]
 +
[[ar:ستوكهولم]]
 +
[[an:Estocolmo]]
 +
[[arc:ܣܛܘܩܗܘܠܡ]]
 +
[[roa-rup:Stockholm]]
 +
[[frp:Stockholm]]
 +
[[ast:Estocolmu]]
 +
[[az:Stokholm]]
 +
[[id:Stockholm]]
 +
[[ms:Stockholm]]
 +
[[bn:স্টকহোম]]
 +
[[zh-min-nan:Stockholm]]
 +
[[jv:Stockholm]]
 +
[[su:Stockholm]]
 +
[[be:Горад Стакгольм]]
 +
[[be-x-old:Стакгольм]]
 +
[[bar:Stockholm]]
 +
[[bo:སི་ཏོག་ཧོ་ལིམ།]]
 +
[[bs:Stockholm]]
 +
[[br:Stockholm]]
 +
[[bg:Стокхолм]]
 +
[[ca:Estocolm]]
 +
[[ceb:Estokolmo]]
 +
[[cv:Стокгольм]]
 +
[[cs:Stockholm]]
 +
[[co:Stoccolma]]
 +
[[cy:Stockholm]]
 +
[[da:Stockholm]]
 
[[de:Stockholm]]
 
[[de:Stockholm]]
 +
[[dsb:Stockholm]]
 +
[[na:Stockholm]]
 +
[[et:Stockholm]]
 +
[[el:Στοκχόλμη]]
 
[[en:Stockholm]]
 
[[en:Stockholm]]
[[eo:Stokholmo]]
+
[[myv:Стокгольм ош]]
 
[[es:Estocolmo]]
 
[[es:Estocolmo]]
 +
[[eo:Stokholmo]]
 +
[[ext:Estocolmu]]
 +
[[eu:Stockholm]]
 +
[[ee:Stockholm]]
 +
[[fa:استکهلم]]
 +
[[hif:Stockholm]]
 +
[[fo:Stokkhólmur]]
 
[[fr:Stockholm]]
 
[[fr:Stockholm]]
[[hu:Stockholm]]
+
[[fy:Stokholm]]
 +
[[ga:Stócólm]]
 +
[[gv:Stockholm]]
 +
[[gag:Stockholm]]
 +
[[gd:Stockholm]]
 +
[[gl:Estocolmo - Stockholm]]
 +
[[got:𐍃𐍄𐌿𐌺𐌺𐌰𐌷𐌿𐌻𐌼𐍃]]
 +
[[ko:스톡홀름]]
 +
[[hy:Ստոքհոլմ]]
 +
[[hi:स्टॉकहोम]]
 +
[[hsb:Stockholm]]
 +
[[hr:Stockholm]]
 +
[[io:Stockholm]]
 +
[[ilo:Stockholm]]
 +
[[ia:Stockholm]]
 +
[[ie:Stockholm]]
 +
[[iu:ᔅᑑᒃᓱᓪᒻ/stuukhulm]]
 +
[[os:Стокгольм]]
 +
[[is:Stokkhólmur]]
 
[[it:Stoccolma]]
 
[[it:Stoccolma]]
[[ja:ストックホルム]]
+
[[he:סטוקהולם]]
 +
[[kl:Stockholm]]
 +
[[ka:სტოკჰოლმი]]
 +
[[csb:Sztokhòlm]]
 +
[[kk:Стокгольм]]
 +
[[kw:Stockholm]]
 +
[[mrj:Стокгольм]]
 +
[[sw:Stockholm]]
 +
[[kv:Стокгольм]]
 +
[[ht:Stokolm]]
 +
[[ku:Stokholm]]
 +
[[lad:Estokolma]]
 +
[[la:Holmia]]
 +
[[lv:Stokholma]]
 +
[[lb:Stockholm]]
 +
[[lt:Stokholmas]]
 +
[[lij:Stoccolma]]
 +
[[li:Stockholm]]
 +
[[ln:Stockholm]]
 +
[[lmo:Stuculma]]
 +
[[hu:Stockholm]]
 +
[[mk:Стокхолм]]
 +
[[mg:Stockholm]]
 +
[[ml:സ്റ്റോക്ക്‌ഹോം]]
 +
[[mt:Stokkolma]]
 +
[[mi:Stockholm]]
 +
[[mr:स्टॉकहोम]]
 +
[[arz:ستوكهولم]]
 +
[[mzn:استکهلم]]
 +
[[koi:Стёколна]]
 +
[[mdf:Стокольма]]
 +
[[my:စတော့ဟုမ်းမြို့]]
 +
[[nah:Estocolmo]]
 
[[nl:Stockholm]]
 
[[nl:Stockholm]]
 +
[[nds-nl:Stockholm]]
 +
[[new:स्तकहोम]]
 +
[[ja:ストックホルム]]
 +
[[frr:Stockholm]]
 +
[[no:Stockholm]]
 +
[[nn:Stockholm]]
 +
[[nrm:Stockholm]]
 +
[[nov:Stockholm]]
 +
[[oc:Estocòlme]]
 +
[[mhr:Стокгольм]]
 +
[[uz:Stokgolm]]
 +
[[pa:ਸਟਾਕਹੋਮ]]
 +
[[pnb:سٹاکہوم]]
 +
[[pap:Stockholm]]
 +
[[pms:Stocòlma]]
 +
[[nds:Stockholm]]
 
[[pl:Sztokholm]]
 
[[pl:Sztokholm]]
 
[[pt:Estocolmo]]
 
[[pt:Estocolmo]]
 
[[ro:Stockholm]]
 
[[ro:Stockholm]]
 +
[[rm:Stockholm]]
 +
[[qu:Stockholm]]
 +
[[ru:Стокгольм]]
 +
[[sah:Стокhольм]]
 +
[[se:Stockholbma]]
 +
[[sg:Stockholm]]
 +
[[sc:Stoccolma]]
 +
[[sco:Stockholm]]
 +
[[stq:Stockholm]]
 +
[[sq:Stokholmi]]
 +
[[simple:Stockholm]]
 +
[[sk:Štokholm]]
 +
[[sl:Stockholm]]
 +
[[szl:Sztokholm]]
 +
[[so:Stockholm]]
 +
[[ckb:ستۆکھۆڵم]]
 +
[[sr:Стокхолм]]
 +
[[sh:Stockholm]]
 
[[sv:Stockholm]]
 
[[sv:Stockholm]]
 +
[[tl:Estokolmo]]
 +
[[ta:ஸ்டாக்ஹோம்]]
 +
[[tt:Стокгольм]]
 +
[[th:สตอกโฮล์ม]]
 +
[[vi:Stockholm]]
 +
[[tg:Стокҳолм]]
 +
[[tpi:Stockholm]]
 +
[[tr:Stockholm]]
 +
[[udm:Стокгольм]]
 +
[[uk:Стокгольм]]
 +
[[ur:سٹاکہوم]]
 +
[[ug:Stokgolm]]
 +
[[vec:Stocólma]]
 +
[[vep:Stokhol'm]]
 +
[[vo:Stockholm]]
 +
[[fiu-vro:Stokholm]]
 +
[[war:Estokolmo]]
 +
[[wo:Stokolm]]
 +
[[yi:שטאקהאלם]]
 +
[[yo:Stockholm]]
 +
[[zh-yue:斯德哥爾摩]]
 +
[[diq:Stokholm]]
 +
[[bat-smg:Stuokhuolms]]
 +
[[zh:斯德哥尔摩]]
 
[[wts:Category:Stockholm]]
 
[[wts:Category:Stockholm]]
 
 
[[WikiPedia:{{PAGENAME}}]]
 
[[WikiPedia:{{PAGENAME}}]]

Versio 19. helmikuuta 2013 kello 16.41

Malline:Coord Malline:Kaupunki2 Tukholma (Malline:K-sv) on Ruotsin pääkaupunki ja samalla maan suurin kunta.<ref>Virallisesti Ruotsissa ei ole ollut lainkaan kaupunkeja sen jälkeen, kun 1970-luvulla siirryttiin yhteen kuntamuotoon. Juridisissa yhteyksissä Tukholmasta puhutaankin Tukholman kuntana (ruotsiksi Stockholms kommun). Muissa yhteyksissä Tukholma on päättänyt käyttää nimitystä Tukholman kaupunki (ruotsiksi Stockholms stad).</ref> Tukholma sijaitsee Itämeren länsirannikolla Ruotsin keskiosassa. Ruotsin historiallisista pääalueista kaupunki kuuluu Sveanmaahan. Eteläosa Tukholmasta kuuluu Södermanlandin maakuntaan ja pohjoisosa Uplannin maakuntaan<ref>Malline:Verkkoviite</ref>. Tukholma kuuluu Tukholman lääniin ja toimii myös sen pääkaupunkina. Lisäksi kaupunki kuuluu alueeltaan lääniä vastaavaan Tukholman läänin maakäräjäkuntaan, joka huolehtii esimerkiksi terveydenhuollosta<ref>Malline:Verkkoviite</ref>.

Vuoden 2011 lopussa Tukholmassa oli 864 324 asukasta, joten se on Pohjoismaiden suurin kaupunki ja kunta. Koko Tukholman läänin käsittävässä Suur-Tukholmassa asukkaita on 2 091 473.<ref>Malline:Verkkoviite</ref> Tukholman kokonaispinta-ala on 214,63 km², josta maata on 187,17 km² ja vesialueita 27,46 km². Vesialueista Mälareniin kuuluu 15,72 km², muita sisävesialueita on 4,95 km² ja merialueita 6,79 km².<ref name="pinta-ala">Malline:Verkkoviite</ref> Kaupungin väentiheys on 4 617,9 asukasta maaneliökilometriä kohti<ref>Malline:Verkkoviite</ref> Vuonna 2007 kunnassa oli 2,58 km² peltoa,<ref name="peltoala2007">Malline:Verkkoviite</ref> joten saman ajankohdan maapinta-alaan<ref name="maa-ala2007">Malline:Verkkoviite</ref> vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 1,4 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Tukholmasta tuli kaupunki 1200-luvulla ja 1300-luvulta lähtien se on ollut Ruotsin poliittinen ja taloudellinen keskus. Tukholma on esimerkiksi Ruotsin valtiopäivien kokoontumispaikka ja Tukholman kuninkaanlinna on maan hallitsijan kuningas Kaarle XVI Kustaan virallinen residenssi, jossa kuningaspari edustaa ja työskentelee,<ref>Malline:Verkkoviite</ref> mutta varsinainen asunto on Drottningholmin linnassa Tukholman ulkopuolella.<ref>Malline:Verkkoviite</ref>

Tukholman naapurikuntia ovat Nacka, Tyresö, Huddinge, Ekerö, Järfälla, Sollentuna, Sundbyberg, Solna, Danderyd ja Lidingö<ref>Malline:Verkkoviite</ref>.

Sisällysluettelo

Historia

Malline:Pääartikkeli

Keskiaika

Riddarholmskyrkan on Tukholman vanhin rakennus. Se perustettiin vuonna 1270 fransiskaaniluostariksi. Kirkko on toiminut Ruotsin kuninkaallisten hautauskirkkona, ja sinne on haudattu kuningatar Kristiinaa lukuunottamatta kaikki hallitsijat Kustaa II Aadolfista ja Kustaa V:een.<ref>Malline:Verkkoviite</ref>

Eerikinkronikan mukaan Tukholman perusti Birger-jaarli, joka halusi estää vihollisten pääsyn Itämereltä Mälarenin järvelle. Ensimmäiset rakennukset Tukholmassa olivatkin linnoituksia, joiden tarkoituksena oli rajoittaa liikennettä näiden vesistöjen välillä. Tukholma mainitaan historiallisissa dokumenteissa vuonna 1252 ja samoihin aikoihin se sai myös kaupunkioikeudet. Kuningas Valdemar Birgerinpoika solmi Hansan kanssa kauppasopimuksen Tukholmassa. Arkeologiset kaivaukset osoittavat, että Tukholmassa oli asutusta jo 1000-luvulla. 1100-luvulla nykyisen kuninkaallisen linnan mäelle rakennettiin linnoitus. 1270-luvulla fransiskaanit perustivat luostarin nykyiselle Riddarholmenille.<ref>Malline:Verkkoviite</ref>

1300-luvulla Tukholmasta oli tullut alueen tärkein kaupunki. Sen suojaksi rakennettiin 1200-luvulla muurit<ref name="bfg.nu">Malline:Verkkoviite</ref>. Tukholman kautta vietiin etupäässä rautaa Bergslagenista Saksaan. Aluksi Tukholma sijaitsi vain Stadsholmenin saarella, joka kahden muun pienemmän saaren kanssa tunnetaan nykyään nimellä "Vanha kaupunki", ruots. Gamla stan<ref name="nf">Malline:Verkkoviite</ref>. Stadsholmenin pinta-ala oli alunperin 24 hehtaaria<ref name="nf"/>, nykyisin se on kaksinkertainen alkuperäiseen saareen verrattuna.

1400-luvulla Tukholmassa asui noin 5000 ihmistä, joista suuri osa oli saksalaisia kauppiaita.<ref>Malline:Verkkoviite</ref> Saksalaisten asemasta kaupungissa kertoo se, että puolet kaupungin kuusihenkisestä raadista tuli olla saksalaisia<ref name="bfg.nu" />. Tukholma mainitaan Ruotsin pääkaupunkina virallisissa asiakirjoissa vuonna 1436<ref>Malline:Verkkoviite</ref>.

1430-luvulta lähtien osassa Ruotsia alkoi esiintyä pyrkimyksiä irtautua Kalmarin unionista. 10. lokakuuta 1471 Sten Sture vanhemman johtamat ruotsalaiset kukistivat tanskalaiset ja näiden ruotsalaiset liittolaiset Brunkebergin taistelussa Tukholman ulkopuolella.<ref>Malline:Verkkoviite</ref>

Uusi aika

Kun Sten Sture nuorempi kuoli vuonna 1520, Kalmarin unionin kuningas Kristian II yritti saada Ruotsin takaisin valtaansa. Kristian valtasi Tukholman ja yritti tukahduttaa vastarinnan ruotsalaisten keskuudessa Tukholman verilöylyllä. Syntyi laaja kapinaliike, ja juhannuksena 1522 Kustaa Vaasa valtasi Tukholman.<ref>Malline:Verkkoviite</ref><ref>Malline:Verkkoviite</ref> Kustaa Vaasan aikana Tukholman asema maan pääkaupunkina vahvistui ja sen rooli kaupankäynnin keskuspaikkana kasvoi<ref>Malline:Verkkoviite</ref>.

1600-luvulla kaupunki kasvoi Stadsholmenin ulkopuolella oleville alueille, joita kutsuttiin malmeiksi: Östermalm, Södermalm, Norrmalm. Ruotsin suurvalta-ajalla rikkaat aateliset, jotka eivät halunneet asua epähygieenisessä ja ahtaassa kaupungissa, rakennuttivat palatsinsa juuri kaupungin ulkopuolelle. Kaupungin asukasluku kasvoi räjähdysmäisesti 1610-luvun 10 000 asukkaasta 60 000 asukkaaseen 1660-luvulla. Tukholmasta tuli lyhyen ajan sisällä kansainvälinen metropoli.<ref>Malline:Verkkoviite</ref>

Nicodemus Tessin nuoremman suunnittelema Tukholman kuninkaallinen linna valmistui vuonna 1754. Tukholman vanhassakaupungissa sijaitseva linna toimii Ruotsin kuninkaan virka-asuntona.

Vuonna 1697 Tukholman vanha linna, Tre Kronor, paloi maan tasalle. Linnan jälleenrakennus aloitettiin heti palon jälkeen. Vanhan linnan tilalle valmistui Nicodemus Tessin nuoremman suunnittelema kuninkaanlinna vuonna 1754.<ref>Malline:Verkkoviite</ref>

Ruotsin suurvalta-ajan lopulla kaupungin väkiluvun kasvu pysähtyi. 1600-luvun lopun huonot sadot ja 1710 kaupunkiin iskenyt rutto rasittivat kaupungissa asuvia entisestään. Vasta 1720-luvulla kaupungin taloudellinen kasvu lähti taas vauhtiin.<ref>Lennar Andersson Palm: Stormaktstidens dolda systemskifte viitattu 15.9.2012 Malline:Sv</ref> Väkiluku oli vielä vuonna 1800 vain noin 75 000<ref>Nationalekonomiska föreningesn förhandlingar 1912; 21 viitattu 15.9.2012 Malline:Sv</ref>.

1800-luku

1800-luvun alun aikana Tukholman menetti asemansa maan tärkeimpänä vientikeskuksena Göteborgille. Samoin Norrköpingistä tuli lyhyeksi aikaa maan suurin teollisuuskeskus. Teollistumisen myötä Tukholma sai kuitenkin takaisin asemansa maan tärkeimpänä teollisuuskaupunkina 1870-luvun aikana. 1800-luvun lopun aikana kaupungin väkiluku kasvoi ennennäkemättömän paljon. 35 vuoden aikana väkiluku nousi 300 000 henkilöön.<ref>Malline:Verkkoviite</ref> Kaupungin laajetessa otettiin käyttöön uusi asemakaava, jonka inspiraationa oli ollut suorista ja leveistä kaduistaan tunnettu Pariisin asemakaava<ref>Malline:Verkkoviite</ref>.

1900-luku

1900-luvun alussa Tukholman asutus alkoi levitä kaupungin tullimuurien ulkopuolelle. Vuonna 1903 aloitettiin kaupungin raitiotieverkon sähköistäminen ja ensimmäiset sähkökäyttöiset raitiovaunut otettiin käyttöön vuoden 1904 helmikuussa.<ref>Reglering av kollektivtrafik – Striden på 1910-talet om tillkomsten av AB Stockholms Spårvägar, sivu 11</ref> Vuonna 1936 otettiin käyttöön Bromman lentoasema, joka oli kaupungin ensimmäinen lentoasema. 1950- ja 60-lukujen noususuhdanteen aikana Tukholman keskustan vanhat asuin- ja liikerakennukset purettiin ja niiden tilalle rakennettiin uusi uudenaikainen keskusta, niin sanottu Stockholms City<ref>Malline:Verkkoviite</ref>.

1. lokakuuta 1950 otettiin käyttöön Slussenin ja Hökarängenin välillä Tukholman maanalainen Tunnelbanan, joka nykyäänkin on pääosin tuolloisen vasemmanpuoleisen liikenteen mukaisesti rakennettu.<ref name="Veolia">Malline:Verkkoviite</ref> Oikeanpuoleinen liikenne otettiin Ruotsissa käyttöön syyskuussa 1967.<ref>Malline:Verkkoviite</ref> Uudistuksen yhteydessä raitiovaunuliikenne hävisi Tukholman kaduilta<ref>Malline:Verkkoviite</ref>.

Asutus levisi 1950-luvulla maanalaisen varrelle rakennettuihin ABC-lähiöihin, joista Vällingby oli ensimmäinen. 1960- ja 1970-luvuilla aloitettiin niin sanottu miljoonaohjelma, jonka aikana Tukholman lähelle rakennettiin useita uusia lähiöitä. Tukholman keskustan uudelleenrakennuksen alta väestöä muutti pois kaupungin keskustasta uusiin lähiöihin.<ref name="historia">Malline:Verkkoviite</ref> Tukholman kaupungin asukasluku oli korkeimmillaan 810 000, vuonna 1961. Tämän jälkeen asukasluku on laskenut hieman, samalla kun Tukholman naapurikuntien asukkaiden määrä on noussut.<ref>Malline:Verkkoviite</ref>

Väestö

Vuosi Väkiluku<ref>Malline:Verkkoviite</ref><ref>Malline:Verkkoviite</ref>
1400-luku noin 6 000
1570-luku noin 9 100
1610-luku noin 8 900
1690-luku noin 57 000
1750 60 018
1800 75 517
1850 93 070
1900 300 624
1950 744 431
1960 808 294
1970 740 486
1980 647 214
1990 674 452
2000 750 448
2005 771 038
2008 810 120

Tukholma on asukasluvultaan Ruotsin selvästi suurin kunta. Asukasluku on 810 120 (2008), joka vastaa 40,9 % koko Tukholman läänin asukasluvusta ja 8,8 % koko Ruotsin asukasluvusta.<ref>Malline:Verkkoviite</ref>

Tukholman asukkaista 51 % on jonkinlainen lukion jälkeinen koulutus.<ref>Befolkningens (25–64 år) högsta utbildningsnivå 2004–2006. Stockholm</ref> Keskiverto tukholmalainen ansaitsee vuodessa 301 700 kruunua (miehet 343 900 kr, naiset 259 600 kr)<ref>Koskee yli 16-vuotiaita. Medelinkomster för förvärvsarbetande1 (16- år) efter näringsgren och kön 2005. Stockholm</ref> Työttömiä Tukholmassa oli vuonna 2006 5,1 % työkykyisestä väestöstä. Koko maan vastaava luku on 5,4 %.<ref>Malline:Verkkoviite</ref>

Asukkaista miehiä on noin 48 % ja naisia noin 52 %. 68 672 (2005) Tukholman asukkaista on jonkin muun maan kuin Ruotsin kansalainen. Suomen kansalaisia asuu Tukholmassa 12 039 (2005) ja he ovat suurin ulkomaalaisryhmä Tukholmassa.<ref>Malline:Verkkoviite</ref>

Ensimmäisen ja toisen sukupolven maahanmuuttajia Tukholmassa asuu 227 369, eli noin 28.1 % kaupungin asukkaista.<ref>Vuonna 2004 käyttöön otetun määritelmän mukaan toisen sukupolven maahanmuuttajaksi lasketaan vain henkilö jonka kummatkin vanhemmat ovat syntyneet Ruotsin ulkopuolella. Årsbok. Stockholm.se</ref> Tukholmassa asuvista Ruotsin kansalaisista 94 181 on syntynyt ulkomailla ja heistä selvästi suurin ryhmä (19 580) on syntynyt Suomessa. Myös Irak (12 290), Iran (9 067) ja Puola (6 907) ovat monen tukholmalaisen syntymämaita.<ref>Malline:Verkkoviite</ref>

Suomalaiset Tukholmassa

Katarinan kirkon vieressä oleva muistomerkki.

Suomalaisia on asunut Tukholmassa keskiajalta lähtien. Uskonpuhdistuksen yhteydessä suomalaiset saivat dominikaaniluostarin kirkon itselleen. Vuonna 1533 pidettiin Tukholman ensimmäinen suomenkielinen jumalanpalvelus.<ref name="SK722894"/> Ensimmäiset suomenkieliset kirjat, Mikael Agricolan Abckiria, Rucouskiria ja Se Wsi Testamenti painettiin Tukholmassa.<ref name="SK722896"/>

Vuonna 2000 Tukholmassa asui 46 927 ruotsinsuomalaista, mikä on Ruotsin kuntien suurin määrä.<ref>Malline:Verkkoviite</ref> Ruotsinsuomalaisiksi lasketaan Ruotsissa asuvat, mutta Suomessa syntyneet suomalaiset sekä ne Ruotsissa asuvat, joiden vanhemmista vähintään toinen on syntynyt Suomessa. Suomen kansalaisia Tukholmassa asuu 12 039 (2005). Suomessa syntyneitä henkilöitä jotka ovat vaihtaneet Ruotsin kansalaisuuteen on 10 351.

Tukholmassa on muutama suomenkielinen esikoulu sekä ruotsinsuomalainen peruskoulu Kungsholmenin Fridhemsplanilla.<ref>Malline:Verkkoviite</ref> Tukholmassa toimii myös Tukholman Suomalainen seurakunta,<ref name="SK722896">Malline:Verkkoviite</ref> ja Suomalainen kirkko (ruots. Finska kyrkan) sijaitsee kaupungin vanhassakaupungissa<ref name="SK722894">Malline:Verkkoviite</ref>.

Väestönkehitys

Malline:Pylväsdiagrammi

Vuoden 2011 lopussa 29,8 prosenttia kaupungin väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 22,6 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.<ref>Malline:Verkkoviite</ref>

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kaupungissa asui 18 273 Suomessa syntynyttä,<ref>Malline:Verkkoviite</ref> mikä vastasi 2,2 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 13,1 prosenttia kaupungin asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kaupungissa asui 26 292 Suomessa syntynyttä,<ref>Malline:Verkkoviite</ref> mikä vastasi 4,0 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kaupunkilaisten mediaaninettotulot olivat 216 908 kruunua.<ref>Malline:Verkkoviite</ref> Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 57 000 kruunua.<ref>Malline:Verkkoviite</ref>

Vuoden 2011 lopussa kaupungin väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:<ref name="jämförelsetal2011">Malline:Verkkoviite</ref>

  • 0–17-vuotiaat: 19,2 %
  • 18–64-vuotiaat: 66,6 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 14,2 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa<ref>Malline:Verkkoviite</ref><ref>Malline:Verkkoviite</ref> ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuunottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Malline:Elinkeinotilasto

Taajamat

Kunnassa on yksi taajama, jonka osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 100,0 prosenttia.<ref name="taajamaväestö2010">Malline:Verkkoviite</ref> Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 145 asukasta.<ref name="taajamaväestö2010"/> Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Tukholma* 846 928<ref name="taajamanosat2010"/>

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Tukholman taajamassa on 1 372 565 asukasta, ja se kuuluu osittain myös Botkyrkan kuntaan, Danderydin kuntaan, Haningen kuntaan, Huddingen kuntaan, Järfällan kuntaan, Nackan kuntaan, Sollentunan kuntaan, Solnan kuntaan, Sundbybergin kuntaan ja Tyresön kuntaan.<ref name="taajamanosat2010">Malline:Verkkoviite</ref>

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:<ref>Malline:Verkkoviite</ref>

Maantiede

Tukholman kokonaispinta-ala on 214,63 km², josta maata on 187,17 km² ja vesialueita 27,46 km². Vesialueista Mälareniin kuuluu 15,72 km², muita sisävesialueita on 4,95 km² ja merialueita 6,79 km².<ref name="pinta-ala"/>

Tukholman keskusta sijaitsee paikalla, jossa Mälaren ja Itämeren lahti Saltsjön kohtaavat toisensa. Mälarenilla on siellä kaksi hyvin lyhyttä laskujokea, Norrström ja Slussen, ja Tukholman vanhakaupunki sijaitsee niiden väliin jäävällä Stadsholmenin saarella.<ref>Malline:Verkkoviite</ref>

Epävirallisesti Tukholman kunta jaetaan yleensä kolmeen osaan, sisäkaupunkiin (innerstaden), Länsi-Tukholmaan (västerort) ja Etelä-Tukholmaan (söderort). <ref>Malline:Verkkoviite</ref>

Innerstaden muodostuu Södermalmista, Norrmalmista, Östermalmista, vanhastakaupungista sekä Kungsholmenista, <ref>Malline:Verkkoviite</ref> eli suurin piirtein kaupunginosista, jotka aiemmin olivat kaupungin tullimuurien sisäpuolella (innanför tullarna). Nykyisinkin entiset tulliportit muodostavat rajan kantakaupungin ja esikaupunkien välille.<ref>Malline:Verkkoviite</ref>

Tukholman pääkatu on Drottninggatan. Muita tunnettuja katuja on muun muassa Strandvägen ja Birger Jarlsgatan, sekä vanhassakaupungissa sijaitseva Mårten Trotzigs gränd, joka on kaupungin kapein kuja.

Tukholman korkein luonnollinen piste on Vårbergin kaupunginosan Vikingaberget, joka yltää 77,24 metriä merenpinnan yläpuolelle<ref>Malline:Verkkoviite</ref>.

Tukholman saaret

Tukholma on tunnettu monista saaristaan. Merkittävin näistä on Stadsholmenin saari jolla Tukholman vanhakaupunki suurimmaksi osaksi sijaitsee. Vanhakaupunki leviää myös läheisille Riddarholmenille, Strömsborgille ja Helgeandsholmenille jossa muun muassa Ruotsin valtiopäivätalo sijaitsee.

Stadsholmenin eteläpuolella levittäytyy Södermalmin eli Åsön saari. Stadsholmenilta pääsee Södermalmille Slussen yli. Södermalmilta on siltayhteys pienemmille Reimersholmelle ja Långholmenille jotka sijaitsevat Mälarenissa. Mälarenissa sijaitsevat myös Stora ja Lilla Essingen saaret joiden yli johtaa muun muassa Essingeledenin moottoritie kaupungin eteläpuolelta Kungsholmenille.

Stadsholmenin itäpuolella Saltsjössa sijaitsee Djurgårdenin eli Valdemarsön saari, jossa sijaitsevat muun muassa Skansenin ulkoilmapuisto ja Vasa-museo. Djurgårdenin eteläpuolella sijaitsee pienempi Beckholmen.

Saltsjön puolella sijaitsevat myös pienemmät Skeppsholmen ja Kastellholmen, joista on siltayhteys Norrmalmin kaupunginosaan. Saarista osa kuuluu Ekoparken-luonnonpuistoon.

Luonnonsuojelualueet

Tukholman kunnan alueella sijaitsee seitsemän eri luonnonsuojelualuetta jotka kattavat 6,9 % kaupungin kokonaispinta-alasta ja 12,7 % kaupungin viheralueista. Suurimpia näistä alueista ovat Flatenin luonnonsuojelualue kunnan kaakkoisosassa (pinta-ala 760 ha) ja Hanstan luonnonsuojelualue (280 ha) jotka ovat osa suurempaa Järvafältin suojelualuetta. Osa alueista kuuluu Natura 2000 -ohjelmaan.<ref>Stadens reservat (Archive.org 2007, viitattu 27.6.2012)</ref>

Kunta- ja alueliitokset

Vuoden 1862 kuntauudistuksen myötä Tukholma sai ensimmäisen kaupunginvaltuustonta. Tuolloin Tukholma käsitti suunnilleen nykyisen keskikaupungin (ruots. Innerstaden). Kuninkaallinen Djurgården liitettiin Tukholmaan ensimmäisenä vuonna 1868.

Koska Tukholma oli kasvava kaupunki, jonka esikaupunkiasutus oli kasvanut tullien ulkopuolella, selvitettiin kokonaisia tai osittaisia kuntaliitoksia niin Bromman, Brännkyrkan, Solnan, Nackan ja muiden kuntien kanssa. Brännkyrkan maalaiskunta kaupungin eteläpuolella liitettiin Tukholmaan 1.1.1913, jolloin kunnassa sijainneet Liljeholmenin ja Örbyn taajaväkiset yhdyskunnat lakkautettiin. Kolme vuotta myöhemmin Bromman maalaiskunta keskikaupungista länteen liitettiin Tukholmaan ja samalla Mariehällin taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin. Muiden maalaiskuntien osalta oli ongelmia, eikä Tukholma tehty aloitetta liitoksiin. Vasta toisen maailmansodan jälkeen Tukholman aluetta kasvatettiin liittämällä siihen kaupungista koilliseen sijainnut Spångan maalaiskunta ja Hässelby Villastadin kauppala. Spångassa sijainneet Bromstenin, Flystan ja Solhemin taajaväkiset yhdyskunnat lakkautettiin samalla. Viimeisin alueliitos johti niin suureen kritiikkiin, että kaupungin johto lupasi olla tekemättä enää uusia liitoksia.

Näiden alueiden lisäksi Tukholmaan on liitetty pienempiä alueita vuosien saatossa. Hammarby liitettiin Nackasta 1930, osa Bagarmossenista vuonna 1959 niin ikään Nackasta ja Kyrkhamn Järfällasta vuonna 1975. Skärholmen ja Vårberg liitettiin Tukholmaan Huddingesta vuonna 1963. Viimeisimpänä liitettiin Hansta Sollentunasta vuonna 1982.

Tukholman kaupunki ei kuulunut mihinkään maakäräjäkuntaan, vaan kaupunki hoiti itse maakäräjäkunnille kuuluneet asiat. Tukholma liittyi Tukholman läänin maakäräjäkuntaan vasta vuonna 1971. Tukholman lääniin kaupunki on kuulunut vasta vuodesta 1968 lähtien. Sitä ennen kaupunki muodosti oman hallintoalueensa, jonka nimitys ruotsiksi oli överståthållarämbetet.

Tukholman kaupunginosat ja kaupunginosa-alueet

Malline:Pääartikkeli

Kartta Tukholman 14 kaupunginosa-alueesta.

Tukholma on jaettu kaupunginosiin (stadsdel) vuodesta 1904 lähtien. Vuonna 2006 kaupungissa oli 117 kaupunginosaa, joista 21 sijaitsee sisäkaupungissa, 44 Länsi-Tukholmassa ja 52 Etelä-Tukholmassa. Kaupunginosat vaihtelevat pinta-alaltaan 758 hehtaarin suuruisesta Hässelby Villastadista kuuden hehtaarin kokoiseen Riddarholmeniin.

Vuodesta 1998 Tukholma on jaettu hallinnollisiin kaupunginosa-alueisiin (stadsdelsområde), jotka päättävät itse kouluista ja muista sosiaalipalveluista. Kunnanvaltuusto asettaa alueiden valtuustot (stadsdelsnämnd). Kaupunginosa-alueita on yhteensä 14, ja ne jaetaan edelleen kaupunginosiin.

Tukholman perinteiset tulliportit

  • Hornstull (lounaissuuntaan)
  • Skanstull (etelään)
  • Danvikstull (itään)
  • Vintertull (kaakkoon)
  • Roslagstull (koilliseen)
  • Norrtull (pohjoiseen)
  • Fridhemsplanin tulli (luoteeseen)

Ilmasto

Kuukausi tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu vuosi
Lämpötila °C (keskiarvo) −1 −1 3 9 16 21 22 20 15 10 5 1 10
Alhaisin lämpötila °C (keskiarvo) −5 −5 −3 1 6 11 13 13 9 5 1 −3 2,5
Sadetta mm 39 27 26 30 30 45 72 66 55 50 53 46 539
Sadepäiviä (keskiarvo) 18 15 13 11 11 12 15 14 15 14 17 18 173
Lähde: World Weather Information Service

Talous

Ericssonin entinen pääkonttori Telefonplanilla Tukholman eteläpuolella. Ericsson on Tukholman suurin yksityinen työnantaja (8430 työntekijää vuonna 2004).

Tukholma on Ruotsin suurin talouskeskus. Tukholma on historiallisesti ollut tärkeä merenkäynti- ja teollisuuskaupunki, mutta nykyään pankki- ja taloussektorit ovat kaupungin tärkeimpiä aloja. Yhdessä ne työllistävät noin 45 000 ihmistä. Kaupungissa on myös panostettu informaatioteknologiaan. Kista Science Parkia on yritetty jopa verrata Piilaaksoon. Myös biotekniikka on yksi eniten kasvavista alueista.

Tukholman kunta työllisti vuonna 2006 45 452 henkilöä. Suurin yksityinen työnantaja oli Ericsson. Muita suuria työnantajia olivat Posten, Skandinaviska Enskilda Banken ja Föreningssparbanken<ref>Malline:Verkkoviite</ref>

Tukholman pörssin 99 tärkeimmästä yhtiöstä 67 %:n pääkonttori sijaitsee Tukholmassa tai Suur-Tukholman alueella. Ruotsin yli 200 työntekijän yhtiöistä 45 %:n pääkonttori sijaitsee Tukholman alueella.<ref>Malline:Verkkoviite</ref>

Tukholman työttömyysaste oli vuonna 2004 noin 3,7 % (n. 18 700 henkilöä).<ref>http://www.usk.stockholm.se/internet/omrfakta/omrfakta.asp?omrade=t0&typ=total</ref> Tukholmalaisten keskivertotulo vuodessa oli vuonna 2004 227 200 kruunua (noin 24 707 euroa), kun koko maan keskiverotulo oli 196 800 kruunua.<ref>http://www.stockholm.se/upload/Fackforvaltningar/Utrednings-%20och%20statistikkontoret/Statistisk%20%C3%A5rsbok/17storstad.pdf</ref>

Tukholman kunnallisvero oli vuonna 2005 30,35 % (Ruotsin kunnallisveron keskiarvo on noin 31,6 %), josta 18,08 % menee kunnalle ja loput 12,27 % Tukholman läänin maakäräjille (landsting).

Liikenne

Malline:Pääartikkeli

Viking Linen M/S Viking Cinderella-matkustajalautta Tukholman saaristossa.

Tukholman julkinen liikenne koostuu busseista ja erityyppisistä junista, mukaan lukien maanalainen. Julkisesta liikenteestä Tukholman läänissä vastaa Storstockholms Lokaltrafik (SL). Päivittäin lähes 650 000 ihmistä matkustaa SL:n junissa ja busseissa.

Kaupungista 42 km pohjoiseen sijaitsee Tukholman kansainvälinen Arlandan lentoasema, joka on myös alueen suurin. Tukholman kunnan alueella sijaitsee Bromman lentoasema, jolta lähtee etupäässä sisämaanlentoja, varsinkin pienillä koneilla. Lisäksi yksityiskoneiden käyttö on keskittynyt Bromman lentokentälle. Muita tärkeitä Tukholman lähellä olevia lentoasemia ovat Skavstan lentoasema Nyköpingissä ja Västeråsin lentoasema Västeråsissa.

Tukholman läänin maakäräjien omistama Waxholmsbolaget on vastuussa vedenpäällisestä julkisesta liikenteestä Tukholman saaristossa. Tukholma on yksi Itämeren tärkeimmistä satamakaupungeista. Päivittäinen laivayhteys Tukholmasta on Viking Linen, Silja Line ja muiden varustamojen aluksilla Helsinkiin, Turkuun, Tallinnaan ja Maarianhaminaan.

Tukholman läpi kulkevat eurooppatiet E4, E18 ja E20. Tukholman monista moottoriteistä eniten liikennettä on E4:ään kuuluvalla Essingeledenillä. Toinen tärkeä moottoritie on Södra Länken, joka yhdistää Essingeledenin Nynäshamniin johtavaan Riksväg 73:een. Tukholmaan on pitkään suunniteltu kehätietä, joka kiertäisi kaupungin länsipuolelta. Tukholman ohitustiehen on suunnitteilla E4:n eteläpuolelle ja kulkee Lovönin saaren (jossa muun muassa Drottningholmin linna sijaitsee) alitse tunnelissa ja toiselle puolelle Länsi-Tukholmaan Hässelbyn lähistölle, jossa se tulee liittymään E18-moottoritiehen. Näiden suunnitelmien toteutuminen on kuitenkin varsin kaukana tulevaisuudessa, koko projekti maksanee noin 25 miljardia kruunua vuoden 2006 rahanarvossa.

Ruuhkamaksut

Malline:Pääartikkeli

Ruuhkaveron tulliasema Liljeholmenin kohdalla.

Lisääntyneen autoliikenteen takia Tukholmassa on käytössä ruuhkavero (trängselskatt) sisäkaupungin alueella. Ruuhkavero otettiin käyttöön 1. heinäkuuta 2007. Aikaisemmin ruuhkaveroa oli kokeiltu 2. tammikuuta 2006 – 31. heinäkuuta 2006 välisenä aikana. Vero ei koske muun muassa ulkomailla rekisteröityjä autoja ja Vägverketin normien mukaisia luonnonystävällisiä kulkuneuvoja.

Tukholman sosiaalidemokraatit menivät vuoden 2002 vaaleihin luvaten, että ruuhkaveroa ei otettaisi käyttöön. Ruuhkavero otettiin kuitenkin koekäyttöön, jotta sosiaalidemokraatit saisivat hallituksessa Ympäristöpuolueen tuen. Tukholmalaiset saivat päättää kokeilukauden jälkeen 17. syyskuuta 2006 käytävien kunnallisvaalien yhteydessä, halutaanko ruuhkaveroa jatkaa. Tukholman kunnan asukkaat olivat maksun puolesta, mutta läänin muut kunnat olivat kielteisiä maksulle. Ruuhkaveron tavoitteena oli vähentää autoliikenteen määrää 10–15 prosenttia ruuhka-aikana, mikä onnistui odotuksia paremmin. Jopa joka viides auto jäi pois liikennemääristä maksun aikana. Samalla panostettiin joukkoliikenteeseen ottamalla käyttöön uusia busseja ja lisäämällä metron vuoroja.

Vuonna 2006 uusi porvarillinen enemmistö Tukholman kaupungintalossa päätti että ruuhkamaksut otettaisiin taas käyttöön 1. heinäkuuta 2007<ref>Trängelskatten, Dagens Nyheter, Ekonomi viitattu 1.1.2013</ref>. Heinäkuu on tosin aina maksuton lomien vuoksi, joten käytännössä maksut alkoivat uudestaan 1. elokuuta 2007. Enemmistöt niin valtiopäivillä kuin kaupungintalossa ovat päättäneet, että tällä kertaa tulot käytetään erilaisiin tieprojekteihin, muun muassa Tukholman länsipuolelta kiertävä ohitustie.

Raideliikenne

Metro

Tunnelbanan C20-tyyppinen juna T-Centralenin asemalla. Suurin osa Tukholman metron asemista sijaitsee kuitenkin kuvan asemasta poiketen maan päällä.
Tunnelbanan asemakartta.

Vuonna 1950 käyttöön otettu Tunnelbanan eli metro koostuu 3 eri linjasta ja 100 asemasta. Asemista 47 sijaitsee maan alla ja loput 53 maan päällä. Metron pääasema T-Centralenin kautta kulkee päivittäin 219 000 ihmistä. T-Centralen sijaitsee kaupungin keskustassa, Sergelin torin ja Vasagatanin välissä. Sieltä on myös yhteys Tukholman keskusrautatieasemalle ja Tukholman linja-autoterminaaliin.

Rautatie

Tukholman kautta kulkeva junaliikenne on vilkasta. Junia kulkee Uppsalaan, Eskilstunaan ja Norrköpingiin.

Raitiovaunu

Kulttuuri

Tukholmassa sijaitsee yli 70 museota, 57 teatteria, 96 elokuvateatteria ja 129 taidegalleriaa. Kaupungissa sijaitsee myös kuninkaallinen ooppera ja baletti. Suurin osa Ruotsin media-alan yrityksistä sijaitsee myös Tukholmassa. Kaupungin kulttuuritarjontaa rahoittavat itse kaupungin lisäksi Ruotsin valtio ja yksityiset tahot.<ref>Stockholm: The Cultural Capital of Scandinavia (Archive.org, 2008 viitattu 27.6.2012)</ref>

Media

Tukholmassa sijaitsee Ruotsin yleisradioyhtiöiden Sveriges Radion ja Sveriges Televisionin pääkonttori. Noin puolet SVT:n toiminnasta on sijoitettu Tukholmaan ja loput ympäri maata.<ref>Malline:Verkkoviite</ref> Myös Ruotsin suurimman kaupallisen televisiokanavan TV4:n pääkonttori sijaitsee Tukholmassa. Paikallisia tv-kanavia ovat esimerkiksi Kanal Lokal Stockholm ja "public access" kanava Öppna Kanalen Stockholm.<ref>Kanal Lokal Stockholm Öppna Kanalen Stockholm</ref>

Ruotsin suurimmaat kustantajat, kuten Bonnierin sijaitsevat myös Tukholmassa. Kaupungin suurimpia lehtiä ovat ilmaisjakelulehti Metro (690 000 lukijaa), joka aloitti toimintansa Tukholmassa vuonna 1995. Tukholmasta lehti on levinnyt 21 eri maahan. Muita ilmaisjakelulehtiä ovat Stockholm City (580 000 lukijaa) ja Punkt SE (294 000 lukijaa).<ref>Malline:Verkkoviite</ref> Muita lehtiä ovat muun muassa aamulehdet Dagens Nyheter ja Svenska Dagbladet sekä iltapäivälehdet Aftonbladet ja Expressen.

Kirjallisuus

Gunnar Asplundin suunnittelema Tukholman kaupunginkirjasto valmistui vuonna 1928.

Merkittäviä tukholmalaisia ja Tukholmaa kuvanneita kirjailijoita ovat August Strindberg (1849–1912) ja Hjalmar Söderberg (1869–1941). Nykyajan kirjailijoista voinee mainita Jens Lapidus sekä Stieg Larssonin maailmallakin mainetta saaneet dekkarit sijoittuvat suurelta osin Tukholmaan. Runoilija ja lauluntekijä Carl Michael Bellman (1740–1795) tunnetaan persoonallisista Tukholma-kuvauksistaan jotka tuovat esille kaupungin alaluokan elämän 1700-luvulla.<ref>Kirjailijoiden Tukholma</ref> Myös lastenkirjoistaan tunnettu Astrid Lindgren asui suurimman osan elämästään Tukholmassa, ja osa hänen kirjojensa tapahtumista sijoittuvat Tukholmaan.<ref>Astrid Lindgrens underbara värld</ref>

Tukholman kaupunginkirjasto on Ruotsin suurin kunnallinen kirjasto. Pääkirjaston rakennus Sveavägenin ja Odengatanin risteyksessä on tunnetun arkkitehti Gunnar Asplundin piirtämä. Pääkirjaston lisäksi kirjastolla on 40 haaraosastoa eri puolilla kuntaa. Erikoisuutena on esimerkiksi Tukholman kulttuuritalossa sijaitseva Serieteket, joka on Ruotsin ainoa sarjakuviin erikoistunut kirjasto.<ref name="kulttuuri">The City's culture (Archive.org, viitattu 27.6.2012 )</ref>

Nähtävyydet

Ilmakuva Tukholman vanhankaupungin ja Riddarholmenin yltä.

Tukholman museoista suosituimpia ovat ulkoilmamuseo Skansen (1 294 000 kävijää vuonna 2004), historiallista Vasa-laivaa esittelevä Vasa-museo (860 000 kävijää) ja nykytaiteen museo Moderna museet (681 000 kävijää).<ref name="stholmse">Malline:Verkkoviite (Listan år 2010 (uudempi lista))</ref> Muita museoita ovat muun muassa Biologinen museo, Merihistoriallinen museo, Nobel-museo, Nordiska museet, Tukholman armeijamuseo, Fotografiska ja Tukholman kaupunginmuseo. Myös Ruotsin kansallismuseo, Ruotsin arkkitehtuurimuseo ja Ruotsin luonnonhistoriallinen museo sijaitsevat Tukholmassa. Kaupungin taidegallerioista huomattavimpia on Liljevalchin taidehalli.

Museoiden lisäksi suosittuja kohteita Tukholmassa ovat Kulturhuset (3 081 000 kävijää vuonna 2004), Globen (1 350 000 kävijää) ja huvipuisto Gröna Lund (1 010 000 kävijää).<ref name="stholmse"/> Tukholmassa sijaitsee UNESCO:n maailmanperintöluettelon kuuluva Skogskyrkogården. Kaupungin lähialueella, Ekerön kunnassa, sijaitsee myös luetteloon kuuluva Drottningholmin linna, joka toimii kuningasperheen yksityisasuntona<ref>Malline:Verkkoviite</ref>.

Tukholman kirkkonähtävyyksiin lukeutuu muun muassa kaupungin evankelis-luterilainen tuomiokirkko eli Suurkirkko, Suomalainen kirkko, saksalaiselle Pyhän Gertrudin seurakunnalle kuuluva Saksalainen kirkko sekä alunperin 1200-luvulla rakennettu Riddarholmenin kirkko, joka on kaupungin vanhin säilynyt rakennus.<ref>States fastighetsverk, Riddarholmskyrkan</ref>

Muita nähtävyyksiä

Arkkitehtuuri

Tukholman vanhaa kaupunkia.

Malline:Pääartikkeli

Tukholman vanhimman kaupunginosan, Vanhankaupungin, katukaava on peräisin keskiajalta ja se seurailee vanhoja kaupungin muureja. Vanhankaupungin vanhin rakennus on Riddarholmskyrkan, joka on peräisin 1200-luvun lopulta. Muita keskiaikaisia rakennuksia ovat muun muassa Storkyrkan.<ref name="arkitektur">Malline:Verkkoviite</ref>

Ruotsin suurvalta-ajan rakennuksista merkittävimpiä ovat esimerkiksi Nicodemus Tessin vanhemman ja Jean de la Valléen suunnittelema Bonden palatsi ja Simon De la Valléen suunnittelema Riddarhuset.

1910- ja 1920-luvut oli ruotsalaisen arkkitehtuurin loistokautta ja ruotsalaisesta tyylistä käytettiin nimitystä "Swedish Grace". Tuohon aikaan rakennettiin muun muassa Tukholman kaupungintalo, Carl Bergstenin piirtämä Liljevalchin taidehalli. Gunnar Asplundin suunnittelema Tukholman kaupunginkirjasto taas edustaa modernismia jota kutsuttiin nimellä "Swedish Modern".<ref name="arkitektur"/>

Hyvin kiistelty tapahtuma Tukholman kaupungin arkkitehtuurin historiassa tapahtui 1960-luvulla kun 1800-luvulla rakennettu Klarakvarteret revittiin. Nykyään kaupungin uudet rakennukset edustavat paluuta niukkaan ja puhtaaseen suunnitteluun.<ref name="arkitektur"/>

Tukholman maanalaista, jota alettiin rakentaa 1940-luvulla, mainostetaan maailman pisimpänä taidenäyttelynä ja monet muotoilijat ja arkkitehdit ovat antaneet maanalaisen asemille oman ilmeen.<ref name="arkitektur"/>

Urheilu

Globen on yksi maailman suurimmista pallomaisista rakennuksista ja Djurgården IF:n jääkiekkojoukkueen kotiareena. Globenissa on järjestetty muun muassa Eurovision laulukilpailu 2000 ja muita konsertteja ja tapahtumia.

Jalkapallo on kaupungin suosituin urheilulaji. Suosituimmat jalkapalloseurat ovat Djurgårdens IF, Hammarby IF ja solnalainen AIK. Djurgårdens IF on eri lajiessa kaikenkaikkiaan koko maan menestynein seura ja nyrkkeily on sen menestyslaji Ruotsin mestaruuksilla mitattuna.<ref>Malline:Verkkoviite</ref>.

Tukholman olympiastadion, tai yleisemmin vain Tukholman stadion, rakennettiin vuosina 1910–1912 vuoden 1912 kesäolympialaisia varten.<ref>Malline:Verkkoviite</ref> Olympialaisten jälkeen Tukholman stadionilla on järjestetty useita urheilutapahtumia ja konsertteja. Stadion on ollut vuodesa 1936 Djurgårdens IF:n kotikenttä jalkapallossa<ref>Malline:Verkkoviite</ref>. Parhaimmillaan stadionille mahtuu 14 160 katsojaa<ref>Malline:Verkkoviite</ref>. Djurgårdenin jääkiekkojoukkueen kotiareena on Globen ja pienempi Hovet, yksi maailman suurimmista pallomaisista rakennuksista. Globenissa on järjestetty Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut kahdesti, vuonna 1989 ja vuonna 1995, jolloin Suomi voitti kultaa. Ruotsi sai vuoden 2013 Jääkiekon MM-kisat, ja ne pelataan Tukholman Globenissa ja Malmössä.

Koulutus

Tukholma on Ruotsin suurin opiskelijakaupunki opiskelijoiden määrällä mitattuna. Tukholman suurin ylemmän asteen oppilaitos on vuonna 1878 perustettu Stockholms Högskola, nykyinen Stockholms universitet, jossa opiskelee noin 35 000 henkilöä. Yliopiston campusalue Frescati sijaitsee kaupungin pohjoispuolella.<ref>Om universitetet</ref> Yliopiston tunnettuihin alumneihin kuuluu muun muassa viisi Nobelin palkinnon saajaa.<ref>Malline:Verkkoviite</ref> Pohjoismaiden suurin tekninen korkeakoulu on vuonna 1827 perustettu Kungliga Tekniska högskolan. KTH:ssa opiskelee noin 12 000 henkilöä. KTH:n alumneihin kuuluu muun muassa vuoden 1970 Nobelin fysiikan palkinnon saanut Hannes Alfvén, vuonna 2006 Abelin palkinnon saanut Lennart Carleson ja Ruotsin ainut astronautti Christer Fuglesang. KTH ja Tukholman yliopisto tekevät yhteistyötä biotekniikan ja fysiikan alalla AlbaNovassa.<ref>Fakta och siffror - KTH</ref>

Kauppakorkeakoulu Handelshögskolan i Stockholm on yksi harvoista yksityisistä ylemmän asteen oppilaitoksista.

Tukholman kuninkaallinen musiikkikorkeakoulu on musiikkiyliopisto, jonka juuret johtavat vuonna 1771 perustetun Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian konservatorioon. Tärkeitä taidekorkeakouluja ovat lisäksi Kuninkaallinen taidekorkeakoulu ja Konstfack.

Maailman suurin yksittäinen lääketieteeseen erikoistunut yliopisto Karolinska institutet sijaitsee kahdessa paikassa Tukholman kunnan ulkopuolella, Solnassa ja Flemingsbergissä. Vuonna 1995 perustettu Södertörns högskola kaupungin eteläpuolella luotiin vastapainoksi kaikille kaupungin pohjoispuolella sijaitseville korkeakouluille.

Politiikka

Vuonna 1923 valmistunut Tukholman kaupungintalo sijaitsee Kungsholmenilla. Tukholman kunnanvaltuusto kokoontuu kaupungintalolla joka toinen maanantai. Kaupungintalon 106-metristä tornia koristaa Ruotsin ikivanha symboli kolme kruunua.

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Tukholman kunnanvaltuustossa on 101 paikkaa, joten enemmistöä varten vaaditaan 51 paikkaa. Kunnallisvaaleissa Tukholman kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:<ref>Malline:Verkkoviite</ref>

  • 1 Södermalm-Enskede (20 valtuutettua)
  • 2 Bromma-Kungsholmen (15 valtuutettua)
  • 3 Norrmalm-Östermalm-Gamla Stan (17 valtuutettua)
  • 4 Östra Söderort (17 valtuutettua)
  • 5 Västra Söderort (16 valtuutettua)
  • 6 Yttre Västerort (16 valtuutettua)

Kunnanvaltuusto valitsee 13-jäsenisen kunnanhallituksen (kommunstyrelse), jonka jäsenistö koostuu kunnanvaltuuston enemmistön ja opposition edustajista. Tukholmassa on lisäksi kahdeksan kunnanneuvosta (borgarråd). Nämä johtavat osastoja, joilla on omat vastuualueet. Kunnanvaltuusto valitsee kunnanneuvokset neljän vuoden välein. Lisäksi valitaan neljä oppositioon kuuluvaa niin sanottua opposition kunnanneuvosta (oppositionsborgarråd), joilla ei ole omaa osastoa. Kunnanneuvokset kokoontuvat niin sanotussa kunnanneuvostossa (borgarrådsberedningen). Sen tehtäviä johtaa rahatoimen kunnanneuvos, joka on myös kunnanhallituksen puheenjohtaja. Joskus rahatoimen kunnanneuvoksesta käytetään nimitystä pormestari.<ref>(ei toimi)</ref>

Vuoden 2002 vaalit voittivat sosiaalidemokraatit, jotka saivat enemmistön vasemmistopuolueen ja ympäristöpuolueen avulla. Vuoden 2006 kunnallisvaaleissa kokoomus, kansanpuolue ja kristillisdemokraatit löivät vuosina 2002–2006 kuntaa hallinneet sosiaalidemokraatit, vasemmistopuolueen ja ympäristöpuolueen. Kunnan raha-asiainkunnanneuvokseksi tuli Kristina Axén Olin. Keskustapuolue sai myös yhden paikan Tukholman kunnallisvaltuustossa kahdeksan vuoden tauon jälkeen.

Vuoden 2007 kunnallisvaalien äänestysprosentti oli 79,06 % (483 834 henkilöä). Äänioikeutettuja oli 620 912.<ref>http://www.val.se/val/val2006/slutlig/K/kommun/01/80/roster.html</ref>

Vuosi m kd c fp nyd sp mp s v
1985 33 0 0 14 - 4 - 40 10
1988 28 0 5 13 - 8 - 36 11
1991 32 3 1 12 6 3 2 33 9
1994 29 0 5 9 0 2 8 37 11
1998 35 6 0 9 0 3 6 29 13
2002 27 5 0 17 - 0 6 35 11
2006 41 3 1 10 - 0 10 27 9

Vaalitulokset

Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa. (lähde: Valmyndigheten, http://www.val.se/ ).

Vuosi m kd c fp sp mp s v muut
Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä %
1994 128 975 28,7 9 399 2,1 24 329 5,4 35 437 7,9 15 309 3,4 35 120 7,8 148 684 33,0 41 274 9,2 11 533 2,5
1998 146 797 32,9 28 320 6,4 9 187 2,1 34 789 7,8 19 561 4,4 26 347 5,9 114 118 25,6 54 663 12,3 20 411 4,5
2002 121 405 26,0 20 746 4,4 5 939 1,2 73 736 15,7 9 137 1,9 24 965 5,3 149 871 32,0 52 325 11,2 8 772 1,8
2006 180 207 37,3 18 907 3,9 15 205 3,1 46 657 9,6 5 831 1,2 44 530 9,2 118 129 24,4 38 284 7,9 16 084 2,6

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden ääniosuudet ja paikat Tukholman kunnanvaltuustossa viimeksi pidettyjen kunnallisvaalien perusteella.

Malline:Ruotsin vaalitulos

Seurakunnat

Oscarin seurakunnan kirkko.

Vuoden 2012 aluejaon mukaan Tukholmassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:<ref>Malline:Verkkoviite</ref>

  • Stockholms domkyrkoförsamling
  • S:t Johannes
  • Adolf Fredrik
  • Gustav Vasa
  • S:t Matteus
  • Engelbrekt
  • Hedvig Eleonora
  • Oscar
  • Maria Magdalena
  • Högalid
  • Katarina
  • Sofia
  • Kungsholm
  • S:t Göran
  • Brännkyrka
  • Vantör
  • Farsta
  • Bromma
  • Essinge
  • Västerled
  • Vällingby
  • Enskede-Årsta
  • Skarpnäck
  • Hässelby
  • Hägersten
  • Skärholmen
  • Spånga-Kista

Heraldiikka

Tukholman kunnan vaakunassa on Ruotsin suojeluspyhimyksen Eerik Pyhän kuva. Se on ollut kaupungin sinetissä jo 1300-luvulta lähtien. Varhaisin, vuodelta 1296 oleva vaakuna kuvasi kahta tornia. Jo vuonna 1326 kaupunki hankki uuden vaakunan, jossa on muurien ympäröimänä kolme tornia. Pyhän Eerikin kuvaa kantava vaakuna tunnetaan vuodelta 1376. Nykyisen ulkomuotonsa vaakuna sai vuonna 1934. Vaakunassa oleva Pyhän Eerikin kuva perustuu Roslags-Bron kirkossa olevaan kuvaan.<ref>S:t Eriks-sigillet genom tiderna</ref>

Panoraamakuva Tukholman kaupungintalolta.

Lähteet

Viitteet

Malline:Viitteet

Aiheesta muualla

Malline:Commonscat

Malline:Tukholman kaupunginosa-alueet Malline:Tukholman läänin keskustaajamat Malline:Tukholman lääni Malline:Euroopan pääkaupungit Malline:Ruotsin 30 suurinta kuntaa Malline:Pohjoismaiden 50 suurinta kuntaa Malline:MetatietoMalline:Link GA Malline:Link GA Malline:Link FA Malline:Link GA Malline:Link LA Malline:Link FA

ace:Stockholm af:Stockholm ak:Stockholm am:ስቶኮልም ang:Stoccholman:Estocolmo arc:ܣܛܘܩܗܘܠܡ roa-rup:Stockholm frp:Stockholm ast:Estocolmu az:Stokholm id:Stockholm ms:Stockholm bn:স্টকহোম zh-min-nan:Stockholm jv:Stockholm su:Stockholm be:Горад Стакгольм be-x-old:Стакгольм bar:Stockholm bo:སི་ཏོག་ཧོ་ལིམ། bs:Stockholm br:Stockholm bg:Стокхолмceb:Estokolmo cv:Стокгольм cs:Stockholm co:Stoccolma cy:Stockholm da:Stockholmdsb:Stockholm na:Stockholm et:Stockholm el:Στοκχόλμηmyv:Стокгольм ошext:Estocolmu eu:Stockholm ee:Stockholm fa:استکهلم hif:Stockholm fo:Stokkhólmurfy:Stokholm ga:Stócólm gv:Stockholm gag:Stockholm gd:Stockholm gl:Estocolmo - Stockholm got:𐍃𐍄𐌿𐌺𐌺𐌰𐌷𐌿𐌻𐌼𐍃hy:Ստոքհոլմhsb:Stockholm hr:Stockholm io:Stockholm ilo:Stockholm ia:Stockholm ie:Stockholm iu:ᔅᑑᒃᓱᓪᒻ/stuukhulm os:Стокгольм is:Stokkhólmurkl:Stockholm ka:სტოკჰოლმი csb:Sztokhòlm kk:Стокгольм kw:Stockholm mrj:Стокгольм sw:Stockholm kv:Стокгольм ht:Stokolm ku:Stokholm lad:Estokolma la:Holmia lv:Stokholma lb:Stockholm lt:Stokholmas lij:Stoccolma li:Stockholm ln:Stockholm lmo:Stuculmamk:Стокхолм mg:Stockholm ml:സ്റ്റോക്ക്‌ഹോം mt:Stokkolma mi:Stockholm mr:स्टॉकहोम arz:ستوكهولم mzn:استکهلم koi:Стёколна mdf:Стокольма my:စတော့ဟုမ်းမြို့ nah:Estocolmonds-nl:Stockholm new:स्तकहोमfrr:Stockholm no:Stockholm nn:Stockholm nrm:Stockholm nov:Stockholm oc:Estocòlme mhr:Стокгольм uz:Stokgolm pa:ਸਟਾਕਹੋਮ pnb:سٹاکہوم pap:Stockholm pms:Stocòlma nds:Stockholmrm:Stockholm qu:Stockholmsah:Стокhольм se:Stockholbma sg:Stockholm sc:Stoccolma sco:Stockholm stq:Stockholm sq:Stokholmi simple:Stockholm sk:Štokholm sl:Stockholm szl:Sztokholm so:Stockholm ckb:ستۆکھۆڵم sr:Стокхолм sh:Stockholmtl:Estokolmo ta:ஸ்டாக்ஹோம் tt:Стокгольм th:สตอกโฮล์ม vi:Stockholm tg:Стокҳолм tpi:Stockholm tr:Stockholm udm:Стокгольм uk:Стокгольм ur:سٹاکہوم ug:Stokgolm vec:Stocólma vep:Stokhol'm vo:Stockholm fiu-vro:Stokholm war:Estokolmo wo:Stokolm yi:שטאקהאלם yo:Stockholm zh-yue:斯德哥爾摩 diq:Stokholm bat-smg:Stuokhuolms

Kirjoitusjärjestelmät

Toiminnot

Docents

Muilla kielillä

muut sivustot