Auta Wikitravelia kasvamaan muokkaamalla artikkelia! Opi tästä

Ruotsi

Wikitravel
Eurooppa : Pohjoismaat : Ruotsi
Versio hetkellä 7. heinäkuuta 2012 kello 16.31 – tehnyt 217.209.82.165 (keskustelu)

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Malline:Lupaava

Malline:Valtion tiedot

Ruotsin kuningaskunta (Malline:K-sv Malline:Lausunta) eli Ruotsi (Malline:K-sv) on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa. Sillä on yhteinen maaraja Suomen ja Norjan kanssa<ref name="CIA"/>. Ruotsi on pohjoismainen teollisuusmaa ja Euroopan unionin jäsen, mutta ei kuitenkaan kuulu Euroopan rahaliittoon. Maa on pinta-alaltaan (450 295 neliökilometriä) läntisen Euroopan kolmanneksi suurin valtio ja suurin Pohjoismaa. Ruotsissa on noin 9,5 miljoonaa asukasta, joten se on myös asukasluvultaan Pohjoismaista selvästi suurin. Maan pääkaupunki ja suurin kaupunki on Tukholma.

Ruotsin valtio muodostui keskiajalla ja se nousi suurvalta-asemaan Euroopassa 1600-luvulla. Maa kuitenkin menetti Skandinavian niemimaan ulkopuolelta valloittamansa alueet vähitellen 1700- ja 1800-luvuilla, lopulta Suomen vuonna 1809. 1800-luvun alkupuolelta lähtien Ruotsi on ollut puolueeton eikä se ole osallistunut Euroopassa käytyihin sotiin. Nykyisin maa on yksi maailman kehittyneimmistä ja rikkaimmista. Ruotsin väestötiheys on Euroopan unionin keskiarvon alapuolella, ja yli puolet maasta on metsää. Puutavara, vesivoima ja rautamalmi ovatkin Ruotsin talouden perustana, ja ruotsalaiset ovat perustaneet monia suuria yrityksiä, kuten Volvo, Vattenfall, Ericsson ja Skanska. Maalla on merkittävä kirjallinen perinne ja kansainvälisesti tunnettu musiikkiteollisuus, ja maan urheilijat ovat menestyneet hyvin sekä kesä- että talviurheilulajeissa.

Maantiede

Malline:Pääartikkeli

Ruotsin kartta

Ruotsin pinta-ala on 450 295 neliökilometriä.<ref name="CIA"/> Se rajoittuu idässä ja etelässä Itämereen ja lounaassa Pohjanmereen. Maa sijaitsee lähes kokonaisuudessaan Skandinavian niemimaalla. Gotlannin ja Öölannin suuret saaret Itämeressä kuuluvat Ruotsiin. Korkein kohta on 2 111 metriä korkea Kebnekaise Lapissa. Norjan halki pohjois−eteläsuunnassa kulkevat Skandit eli vanhalta nimeltään Kölivuoristo ulottuvat myös paikoin Ruotsiin, mutta niiden korkeimmat huiput jäävät Ruotsin puolella 1 500 metriin. Kolme suurta jokea, Uumajajoki, Tornionjoki ja Ångermanjoki, laskevat Pohjanlahteen. Vuorten eteläpuolella on järvialue. Suurin järvistä, Vänern, on Pohjois-Euroopan suurin järvi.<ref name="BGN"/>

Ilmasto

Ruotsin ilmastoon vaikuttavat sen pohjoinen sijainti ja Skandien antama suoja Atlantin lämpimiltä, kosteilta tuulilta. Suuressa osassa maata ilmasto on melko mantereinen, kesät ovat lämpimiä ja talvet kylmiä. Poikkeus on Göteborgin seudun länsirannikko, missä meri pysyy useimmiten sulana ja pitää talvet leutoina.<ref>Sweden Country guides. BBC News</ref> Köppenin ilmastoluokituksen mukaan Ruotsin eteläosissa ja rannikoilla vallitsee lämminkesäinen mannerilmasto, pohjoisosissa ja sisämaassa subarktinen mannerilmasto. Tuntureilla on paikoin myös tundraa.<ref>Sveriges klimat SMHI</ref>

Luonto ja luonnonsuojelu

Lapporten-vuoristolaakso

Yli puolet Ruotsista on metsän peitossa. Yleisimmät puulajit ovat kuusi (42 prosenttia), mänty (39 prosenttia) ja koivu (12 prosenttia).<ref>Sverige är ett skogsland Skogsstyrelsen Malline:Sv</ref> Alvareiksi kutsutaan kuivia kanervaa ja ketokasvillisuutta kasvavia kalkkikiviylänköjä, joita on Öölannissa.<ref>Stora Alvaret Ölanningen</ref> Ruotsin kuusi suurta nisäkäslajia ovat hirvi, ahma, susi, karhu, ilves ja myskihärkä. Hirviä on paljon, myös kaupunkien lähellä. Ahmat elävät lähinnä poronhoitoalueella ja karhut Luoteis-Ruotsissa, myskihärkiä tavataan Härjedalenissa ja Lounais-Ruotsissa.<ref>Kuusi suurta Visit Sweden</ref>

Ruotsissa on 29 kansallispuistoa. Ensimmäiset yhdeksän niistä perustettiin 1909. Niiden lisäksi maassa on 3 200 luonnonsuojelualuetta, jotka kattavat yhteensä neljä miljoonaa hehtaaria. Maan 4 000:sta Natura 2000 -alueesta noin 60 prosenttia on kansallispuistoja tai luonnonsuojelualueita.<ref>National parks and other ways to protect nature Naturvårdsverket</ref>

Historia

Malline:Pääartikkeli

Kustaa Vaasan muotokuva
Katu Tukholmassa maan siirtyessä oikeanpuoliseen liikenteeseen vuonna 1967

Esihistoria

Jääkauden loppuessa ihmisiä alkoi asettua Ruotsiin, ensin jäättömille rannikoille ja myöhemmin myös sisämaahan. Jäätikkö oli kokonaan kadonnut noin vuonna 7000 eaa. Asutus oli liikkuvaa, kesäisin kalastettiin ja pyydystettiin hylkeitä rannikolla, talveksi ainakin osa väestöstä siirtyi sisämaahan hirvijahtiin. Varhaisella kivikaudella asukkaita oli vain muutamia tuhansia. Noin 5000 vuotta eaa. saviastiat tulivat käyttöön.<ref>Malline:Verkkoviite</ref> Noin vuosina 4100–1700 eaa. kivikautiset yhteisöt Etelä- ja Keski-Ruotsissa harjoittivat jo maanviljelyä ja karjanhoitoa.<ref>Malline:Verkkoviite</ref> Pronssikaudella, noin 1700–500 eaa., muodostui luokkayhteiskunta, joka kykeni hallitsemaan arvometallien, kuten kullan ja pronssin, valmistusta ja omistusta. Yläluokan haudoista on löytynyt monenlaisia tarvekaluja kuolemanjälkeistä elämää varten.<ref>Malline:Verkkoviite</ref> Pronssikauden esineistä osa tehtiin paikallisesti, osa tuotiin manner-Euroopasta. Manner-Euroopassa alettiin käyttää rautaa arkiesineissä aiemmin kuin Skandinaviassa.<ref>Malline:Verkkoviite</ref>

Rauta tuli vähitellen käyttöön Skandinaviassakin, ja rautakausi ajoittui noin vuosiin 500 eaa.–1050 jaa. Rautakaudella kehitettiin riimukirjoitus, skandinaaveja värvättiin Rooman valtakunnan armeijaan ja kansainvaellukset muuttivat Euroopan valtarakenteita.<ref>Malline:Verkkoviite</ref><ref>Malline:Verkkoviite</ref>

Viikinkiajalta keskiajalle

Malline:Pääartikkeli

800- ja 900-lukujen aikana Etelä- ja Keski-Ruotsissa vallitsi viikinkikulttuuri. Ruotsalaiset viikingit kävivät kauppaa, sotivat ja liikkuivat Itämeren alueella, Venäjällä ja aina Mustallamerellä asti.<ref>Malline:Verkkoviite</ref> Kristinusko saapui Ruotsiin jo viikinkiajalla, mutta vakiintui lopullisesti vasta 1100-luvulla.<ref>Viking Religion BBC History</ref>

1200-luvun kuluessa Ruotsin valta vakiintui Länsi-Suomessa. Itäraja Novgorodia vastaan sovittiin Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323.<ref>Pohjoismaiden historia YLE </ref> Pohjois-Suomi ja Lappi jäivät vielä pitkiksi ajoiksi varsinaisen hallinnon ulkopuolelle. Ruotsi hivutti valtaansa myös Pohjanmaalle, mistä saatiin arvokasta suolalohta.<ref>Malline:Verkkoviite</ref>

Kalmarin unioni ja suurvaltakausi

Vuonna 1389 Tanskan ja Norjan valtionpäämiehestä Margareeta I:stä tuli myös Ruotsin hallitsija. Varsinainen Kalmarin unioni syntyi 1397, kun Margareetan sukulainen Eerik Pommerilainen kruunattiin koko Pohjolan kuninkaaksi Kalmarissa.<ref name="NORDEN">Malline:Verkkoviite</ref> 1400-luvulla Ruotsissa esiintyi sekä sisäisiä valtataisteluja että kapinointia unionia vastaan. Ruotsi erosi unionista Kustaa Vaasan johtaman kapinaliikkeen voimin. Kustaa Vaasa kruunattiin itsenäisen Ruotsin kuninkaaksi vuonna 1523. Kustaa Vaasan aikana Ruotsista tuli protestanttinen valtio, ja kuninkuudesta perinnöllistä.<ref name="EMB">Malline:Verkkoviite</ref>

1600-luvulla Ruotsista tuli eurooppalainen suurvalta, erityisesti kuningas Kustaa II Aadolfin aikana. Vuoteen 1658 mennessä Ruotsi hallitsi suuria osia Tanskasta, nykyistä Suomea, Inkerinmaata, Viroa, Latviaa ja Pohjois-Saksan tärkeitä kaupunkeja.<ref name="BGN">Background Note: Sweden US Department of State</ref> Vuosien 1611–1721 välisestä ajasta Ruotsi oli sodassa 72 vuotta.<ref name="EMB"/>

1700-luvulla Ruotsi kuitenkin menetti suurvalta-asemansa. Venäjästä tuli uusi pohjolan suurvalta, kun se kukisti Ruotsin suuressa Pohjan sodassa yhdessä Tanskan ja Saksi-Puolan kanssa. Ruotsi menetti suuren osan edellisellä vuosisadalla valtaamistaan alueista.<ref name="EMB"/> Vuonna 1808 alkaneessa Suomen sodassa Venäjä valtasi Ruotsilta Suomen, joka liitettiin Venäjään 17. syyskuuta 1809 Haminan rauhassa. Vuonna 1814 Ruotsin kruunu sai Napoleonin sotien jälkiseurauksena Norjan Tanskalta, mutta maita yhdisti poliittisesti vain yhteinen hallitsija.<ref name="EMB"/>

Ruotsi 1900- ja 2000-luvulla

Norja irtaantui Ruotsin kruunun hallinnasta vuonna 1905. Ensimmäisen maailmansodan aikana Ruotsi oli puolueeton, vaikka ympärysvallat toisinaan boikotoivat maata Saksan keisarikunnan kanssa tapahtuneen vilkkaan kaupankäynnin takia. Myös toisessa maailmansodassa Ruotsi oli puolueeton.<ref name="EMB"/> Sodan alkupuolella Ruotsi kävi vilkasta kauppaa Saksan kanssa ja myönsi saksalaisille joukoille kauttakulkuoikeuden. Ruotsi oli virallisesti puolueeton myös kylmässä sodassa, mutta todellisuudessa läheisessä yhteistyössä länsivaltojen kanssa.<ref>Headed towards the West: Swedish Neutrality and the German Question, 1949–1972 Contemporary European History, 15, 4 (2006), pp. 519–538 ⃝C 2006 Cambridge University Press</ref>

Maa liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995. Ruotsi hylkäsi euron neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä vuonna 2003. Vuonna 2008 maa ratifioi Lissabonin sopimuksen.<ref name="BBCTL">Malline:Verkkoviite</ref>

Kaksi merkittävää poliitikkoa on murhattu toisen maailmansodan jälkeen: pääministeri Olof Palme ammuttiin 1986 ja ulkoministeri Anna Lindh puukotettiin kuoliaaksi 2003.<ref name="EMB"/>

Oikeistopuolueiden allianssi voitti valtiopäivävaalit ja muodosti hallituksen 2006 ja 2010.<ref name="EMB"/> Vuonna 2010 myös nationalistinen Ruotsidemokraatit pääsi parlamenttiin.<ref name="BBCTL"/>

Politiikka

Malline:Pääartikkeli

Kaarle XVI Kustaa on Ruotsin nykyinen kuningas ja valtionpäämies.
Ruotsin parlamentti

Ruotsi on perustuslaillinen monarkia, jonka muodollinen päämies on kuningas. Nykyinen kuningas on Kaarle XVI Kustaa. Poliittista valtaa kuninkaalla ei ole. Lainsäädäntövaltaa Ruotsissa käyttää yksikamarinen parlamentti (valtiopäivät, Malline:K-sv), toimeenpanovaltaa pääministerin johtama hallitus ja tuomiovaltaa riippumattomat oikeusistuimet. Parlamentissa on 349 jäsentä.<ref name="CIA"/> Parlamentarismi on ollut käytössä vuodesta 1917<ref>Regeringsmakten i Sverige. Ett experiment i parlamentarism 1917-2009 SNS (Studieförbundet Näringsliv och Samhälle)</ref> ja naisilla äänioikeus vuodesta 1919.<ref>Malline:Verkkoviite</ref>

Ruotsissa on vallalla monipuoluejärjestelmä. Ruotsin eduskuntapuolueita ovat vuonna 2010 seuraavat (suluissa kansanedustajien määrä):<ref name="CIA"/>

Vaalit järjestetään joka neljäs vuosi syyskuun kolmantena sunnuntaina (vuoteen 1993 joka kolmas vuosi). Äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia ovat viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneet. Pohjoismaiden ja EU-maiden Ruotsissa asuvat kansalaiset saavat äänestää kunnallis- ja maakäräjävaaleissa. Maassa on 29 vaalipiiriä. Käytössä on suljettu listavaali, mutta 1998 lähtien myös osittainen henkilövaali. Yli 8 prosenttia puolueen äänistä saanut nousee henkilöäänimäärän mukaisessa järjestyksessä listan kärkeen. Kunnallis- ja maakäräjävaaleissa raja on 5 prosenttia ja vähintään 100/50 ääntä. Puolueen on ylitettävä 4 prosentin äänikynnys tai 12 prosenttia yhdessä vaalipiirissä saadakseen yhtään edustajia.<ref>Malline:Verkkoviite</ref>

Sisäpolitiikka

Toisen maailmansodan jälkeen vallassa on ollut pääasiassa sosiaalidemokraattinen puolue. Sen johtoon ja pääministeriksi tuli hyvinvointivaltion rakentajana ja maailmanpolitiikan ”omanatuntona” tunnettu Olof Palme 1969. Vuodesta 1976 vuorottelivat lyhytaikaiset kansanpuolueen ja keskustapuolueen hallitukset. Palme palasi valtaan 1982, mutta murhattiin 1986. Hänen jälkeensä pääministeriksi tuli Ingvar Carlsson. Vuoden 1991 laman aikaan pääministeriksi tuli Carl Bildt keskusta-oikeistolaisen kokoomuksen, liberaalien ja kristillisdemokraattien hallituksen johdossa. Carlsson palasi pääministeriksi 1994 vaalien jälkeen.<ref>Malline:Verkkoviite</ref> Hän luopui virasta 1996, josta lähtien pääministerinä oli Göran Persson. Vuoden 1998 vaaleissa sosiaalidemokraatit menettivät kannatustaan ja liittoutuivat vasemmistopuolueen ja ympäristöpuolueen kanssa. Hallitusratkaisu jatkui vuodesta 2002. Sosiaalidemokraatit kärsivät tappion vuoden 2006 valtiopäivävaaleissa, ja pääministeriksi tuli kokoomuspuolueen Fredrik Reinfeldt. Hän jatkoi pääministerinä myös vuoden 2010 valtiopäivävaalien jälkeen.<ref name="BBCTL"/> Seuraavan kerran valtiopäivävaalit järjestetään syyskuussa 2014.<ref name="CIA"/> Reinfeldtin hallituksen puolustusministeri Sten Tolgfors erosi Saudi-Arabian kanssa käytyjen asekauppojen vuonna 2012 aiheuttaman kohun vuoksi. Hänen seuraajakseen tuli huhtikuussa 2012 Karin Enström.<ref>Suvi Turtiainen, Ruotsin uusi puolustusministeri on ammattisotilas. Helsingin Sanomat 19.4.2012 sivu B 1</ref>

Kansainväliset suhteet

Ruotsi on ollut Yhdistyneiden kansakuntien jäsen vuodesta 1946, vuosi YK:n perustamisen jälkeen. Ruotsalainen Dag Hammarskjöld oli YK:n pääsihteeri vuosina 1953–1961.<ref name="BBCTL"/> Ruotsi ei kuulu sotilasliittoihin, mutta käytännössä se on ollut läheisessä yhteistyössä läntisten maiden kanssa. Se on esimerkiksi toiminut NATOn rauhankumppanina Balkanilla ja Afganistanissa.<ref>Sweden and NATO Regeringskansliet</ref>

Ruotsi on ollut Euroopan unionin jäsen 1. tammikuuta 1995 lähtien. Ruotsalaiset hyväksyivät Euroopan unionin jäsenyyden kansanäänestyksen jälkeen, jossa 52,3 prosenttia ruotsalaisista tuki Euroopan unioniin liittymistä. Liittymissopimuksen mukaan Ruotsin tulee liittyä yhteisvaluutta euroon, kun se täyttää niin sanotut Emu-kriteerit. Ruotsalaiset kuitenkin hylkäsivät euron vuonna 2003 pidetyssä kansanäänestyksessä.<ref name="BBCTL"/>

Hallinnollinen jako

Malline:Pääartikkeli

Ruotsissa on 21 lääniä (län) ja 290 kuntaa (kommun). Kunnilla on laaja itsehallinto ja niiden päättävä elin on kunnanvaltuusto. Kuntien lisäksi maakunnilla on itsehallinto: maassa on 20 maakäräjäkuntaa (landsting). Näistä Länsi-Götanmaasta ja Skånesta käytetään myös nimitystä alue (region).<ref>Organisation (Sveriges Kommuner och Landsting)</ref> Gotlanti on sekä kunta että lääni, ja maakäräjäkunnalle kuuluvista tehtävistä vastaa kunta. Ruotsissa järjestetään joka neljäs vuosi yleiset vaalit, joissa valitaan valtiopäiväedustajat, maakäräjäkuntien valtuustot ja kunnanvaltuustot.

Perinteisesti Ruotsi jaetaan myös kolmeen pääalueeseen (landsdel, aikaisemmin hufvuddel; näitä ovat Sveanmaa, Götanmaa ja Norlanti) sekä maakuntiin (landskap). Näillä jaotteluilla ei kuitenkaan nykyään ole hallinnollista merkitystä.

Talous

Malline:Pääartikkeli

Tukholma on Ruotsin pääkaupunki ja tärkein talouskeskus.
IKEA on ruotsalaislähtöinen maailmanlaajuisesti tunnettu huonekalumyymäläketju.
X2000 on ruotsalainen suurnopeusjuna.

Puutavara, vesivoima ja rautamalmi ovat Ruotsin ulkomaankauppaan suuntautuvan talouden perustana.<ref name="CIA"/> Palvelualoilla on kuitenkin yhä tärkeämpi osuus maan taloudessa. Vuonna 2010 palvelusektori tuotti 71,5 prosenttia bruttokansantuotteesta ja työllisti 70,7 prosenttia työvoimasta.<ref name="CIA"/> Julkinen sektori muodostaa taloudesta suuren osan ja työllistää noin 30 prosenttia työvoimasta (2009).<ref>Main Swedish business sectors Sweden se</ref> Maan merkittävimmät luonnonvarat ovat sinkki, rautamalmi, kupari, lyijy, hopea, uraani ja puu. Merkittävimmät vientituotteet ovat vuorostaan koneet, moottoriajoneuvot, metsätaloustuotteet, rauta, teräs ja kemikaalit.<ref name="CIA">Malline:CIA Factbook Viitattu 27.3.2010</ref> Työttömyyden on ennustettu pienenevän vuoden 2010 8,4 prosentista 7,5 prosenttiin 2011 ja edelleen 6,7 prosenttiin vuonna 2012.<ref>Outlook 2011-2012</ref>

Maatalous tuottaa vain 1,9 prosenttia bruttokansantuotteesta ja työllistää prosentin työvoimasta. Se tuottaa ohraa, vehnää ja sokerijuurikasta sekä lihaa ja maitoa.<ref name="CIA"/> Maatilat ovat keskittyneet maan etelä- ja keskiosiin. Rakennemuutoksen myötä tilakoko on suurentunut keskimäärin 32 hehtaariin, tiloja on enää 75 000 (alle neljäsosa 1950-luvun tilamäärästä) ja monet ovat erikoistuneet. Myös metsätalous on merkittävää, ja maa on Kanadan jälkeen maailman toiseksi suurin havupuusta tehdyn sahatavaran viejä.<ref>Malline:Verkkoviite</ref>

Vuonna 2010 Ruotsin liikevaihdoltaan suurimmat yritykset olivat Volvo, Vattenfall, Ericsson, Skanska, SCA, H&M, TeliaSonera, Electrolux ja ICA.<ref>De 10 största företagen i Sverige 2010 Ekonomi Fakta</ref> 2000-luvulla monet yhtiöt ovat siirtyneet yhä enemmän kansainväliseen omistukseen, mikä on myös Ruotsissa johtanut monien tuotantolaitosten lakkauttamiseen. Esimerkiksi Saab Automobile siirtyi General Motorsille ja sieltä hollantilais-venäläiseen omistukseen.<ref>Kiinalaiset haluavat edelleen Saabin Tuulilasi 29.11. 2011</ref> Volvo Cars siirtyi jo aiemmin Ford Motor Companyn kautta kiinalaisille.<ref>Aisopimus tehtiin jo - Kiinalaiset ostavat Volvon Ilta-Sanomat 18.6.2009</ref> Toisaalta ruotsalaiset yhtiöt ovat yhdistyneet naapurimaiden saman alan yhtiöiden kanssa muodostaen kansainvälisessä mitassa suurempia ja kilpailukykyisempiä yrityksiä, kuten Stora Enso, TeliaSonera, TietoEnator ja Nordea.<ref>Suomi-Ruotsi johtamismaaottelu - Puheenvuoroja yrityskulttuurien eroista (kirjaesittely) Gummerus</ref>

Ruotsilla on 10 ydinreaktoria sähköntuotantoon, kolme Forsmarkissa Uppsalassa lähellä Tukholmaa, kolme Oskarshamnissa (kiehutusvesireaktoreja) Smålandissa ja neljä Ringhalsissa (kolme painevesireaktoria ja yksi kiehutusreaktori) Hallandissa lähellä Göteborgia. Juutinrauman rannalla Malmön ja Helsingborgin välillä sijaitsevan Barsebäckin yksiköt suljettiin 1999 ja 2005. Suhde ydinvoimaan on ongelmallinen: kansanäänestyksessä 1980 hyväksyttiin ydinvoimasta luopuminen vuoteen 2010 mennessä, mutta päätös kumottiin vuonna 1997. Ydinvoimalla tuotetaan noin 50 prosenttia sähköstä, eli 65–70 TWh vuodessa.<ref>OKG- Frågor och svar</ref><ref>Forsmark - Frågor och svar</ref><ref>Ruotsin oppositio lupaa sulkea ydinvoimalat Verkkouutiset / STT 20.3.2009</ref>

Liikenne

Ruotsissa on kaikkiaan 249 lentopaikkaa, joista 152:lla on päällystetty kiitotie. Rautateiden kokonaispituus on 11 633 kilometriä. Merkittäviä satamia ovat Brofjorden (Lysekilissä), Göteborg, Helsingborg, Luulaja, Malmö, Stenungsund, Tukholma, Trelleborg ja Visby.<ref name="CIA"/> Ruotsin joukkoliikenne on hyvin järjestetty ja saa valtiolta runsaasti tukea. Samat liput kelpaavat junissa ja linja-autoissa. Junat ovat nopeampia kuin linja-autot, mutta varsinkin pohjoisessa on monia paikkoja, joihin ei pääse junalla. Nopeimmissa X2000-junissa peritään lisämaksua.<ref>Getting There Lonely Planet</ref>

Väestö

Väkijoukkoa Tukholman Drottninggatanilla

Vuonna 2010 Ruotsin väkiluku oli 9 408 028 henkeä.<ref name="SCB"/>. Noin 85 prosenttia väestöstä elää kaupungeissa<ref>Malline:Verkkoviite</ref>. Asukkaista valtaosa on ruotsinkielisiä, mutta Ruotsissa on myös huomattava suomalainen ja meänkielinen vähemmistö: Ethnologue-sivuston mukaan edellisiä on noin 200 000 ja jälkimmäisiä 40 000−70 000. Etnisesti saamelaisia on noin 14 000.<ref>Malline:Verkkoviite</ref>. Maahanmuuton takia ruotsalaisista oli vuonna 2007 13,4 prosenttia ulkomailla syntyneitä. 17,3 prosentilla asukkaista on ulkomaalaistausta. Muiden maiden kansalaisia on 5,7 prosenttia Ruotsin väestöstä. Suurimmat maahanmuuttajien ryhmät ovat Suomesta, entisen Jugoslavian alueilta ja Irakista.<ref>Statistik över invandring till Sverige Immigrant Institutet 2005</ref>

Suurimmat kunnat

Maahanmuutto ja maastamuutto Ruotsissa vuosina 1850–2007
Uppsalan tuomiokirkko on yksi maan tärkeimmistä.
Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu Tukholmassa on Ruotsin vanhin ja suurin teknillistä opetusta tarjoava yliopisto.
Sijoitus Kunta Väkiluku 2008<ref>Principal Muncipalities Citypopulation</ref> Pinta-ala (km²) Väestötiheys
1 Tukholma 810 120 187,74 4 124,91
2 Göteborg 500 197 450,71 1 080,58
3 Malmö 286 535 155 56 1 752,60
4 Uppsala 190 668 2 189,10 84,01
5 Linköping 141 863 1 435,80 96,08
6 Västerås 134 684 962,78 137,46
7 Örebro 132 277 1 380,11 92,87
8 Norrköping 128 060 1 503,61 82,95
9 Helsingborg 126 754 346,25 353,35
10 Jönköping 125 154 1 488,75 81,43
11 Uumaja 112 728 2 331,39 47,58
12 Lund 107 351 430,27 238,11
13 Borås 101 487 915,22 108,88

Katso myös

Kielet

Malline:Pääartikkeli

Ruotsissa puhutaan pääasiassa ruotsia, joka on lainsäädännössä vuonna 2009 määritelty sekä maan pääkieleksi että viralliseksi kieleksi. Suurin vähemmistökieli on suomi. Euroopan unionin direktiivin johdosta viiden vähemmistökielen asema kirjattiin lakiin 1999; näitä ovat saame, meänkieli (suomen murre), suomi, romanikieli ja jiddiš. Näillä kielillä on virallinen asema valtion virastoissa, oikeudessa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa tiettyjen kuntien alueella. Saamen kielellä on virallinen asema Arjeplogin, Jällivaaran, Jokimukan ja Kiirunan kunnissa ja niiden läheisyydessä. Suomi ja meänkieli ovat virallisia Jällivaaran, Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kunnissa.<ref name="NORDENSPRAK"/> Vuonna 2010 uudistettu kielilaki toi suomen vähemmistökieleksi 18 kuntaan Keski- ja Etelä-Ruotsissa, ja helmikuussa 2011 vielä viiteen muuhun kuntaan.<ref>Malline:Verkkoviite</ref> Romanilla ja jiddišillä on asema historiallisina vähemmistökielinä, ja Ruotsin hallituksella on tietty velvollisuus tukea niitä. Ruotsissa on paljon vähemmistökieliä suuren maahanmuuton seurauksesta.<ref name="NORDENSPRAK">Ruotsin kieli ja tiedotusvälineet Norden</ref>

Ruotsin kielellä on paljon toisistaan eroavia murteita.<ref>1000 Svenska dialekter idag ! SweDia 2000</ref> Yleiskielen oikeinkirjoitukseen on vaikuttanut Vadstenan luostarista 1400-luvulta alkanut perinne. Tarve puhutun kielen yhtenäistämiseen tuli kansakoulun leviämisen myötä, ja silloin suosittiin Tukholman lähiympäristön kieltä.<ref>Malline:Verkkoviite</ref>

Uskonto

Ruotsalaisista 68,8 prosenttia kuului maan evankelis-luterilaiseen kirkkoon vuoden 2011 lopulla.<ref>Medlemmar i Svenska kyrkan 1972-2011.pdf svenskakyrkan.se</ref> Vuonna 2005 tehdyssä kyselyssä 23 prosenttia ruotsalaisista ilmoitti uskovansa Jumalaan, 53 prosenttia ilmoitti uskovansa johonkin ylempään voimaan ja 23 prosenttia ilmoitti etteivät usko mihinkään näistä.<ref>Social values, Science and Technology Eurobarometer 2005</ref> Vuonna 2007 tehdyn tutkimuksen mukaan kolmannes ruotsalaisista katsoo olevansa kristittyjä.<ref>Malline:Verkkoviite</ref> Vuonna 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan vain 15 prosenttia Ruotsin evankelis-luterilaisen kirkon jäsenistä uskoo Jeesukseen.<ref>Swedish Church members 'don't believe in Jesus' The Local 15.11.2011</ref> Kymmenessä vuodessa kuusi suurinta ruotsalaista vapaakirkkoa on menettänyt 70 000 jäsentä, mikä on 15 prosenttia niiden jäsenkunnasta.<ref name="Ruotsin kirkolla jäsenkato - islam menestyy">Malline:Verkkoviite</ref>

Ruotsissa on paljon muslimeja, arviolta noin 450 000, mutta vain neljäsosa heistä on uskonnollisia.<ref name="Ruotsin muslimit saivat oman rahaston"/> Vuonna 2000 Ruotsissa oli 90 000 uskoa harjoittavaa muslimia, kun vuonna 2010 heitä oli 110 000.<ref name="Ruotsin kirkolla jäsenkato - islam menestyy"/> Joidenkin tutkimusten mukaan Ruotsin muslimeista vain 5 prosenttia harjoittaa uskoaan siten, että käyvät aina perjantairukouksissa ja rukoilevat viisi kertaa päivässä, kuten Koraani käskee tehdä.<ref>Djup splittring bland Malmös muslimer Sydsvenskan 9.2.2006 Malline:Sv</ref> Suurin osa Ruotsin muslimeista on sunnalaisia. Vuonna 2008 Ruotsin muslimit saivat oman šaria-lakia noudattavan rahaston, joka sijoittaa islaminuskon periaatteiden mukaan.<ref name="Ruotsin muslimit saivat oman rahaston">Malline:Verkkoviite</ref>

Koulutus

Koulunkäynti on ilmaista ja pakollista yhdeksänvuotisen peruskoulun ajan, ikävuodet 7–16, mutta lähes kaikki kuusivuotiaat käyvät esikoulun. Peruskoulun jälkeen ne, jotka suorittavat tasokokeen ruotsissa, englannissa ja matematiikassa, pääsevät lukioon. Käytännössä suurin osa ikäluokasta aloittaa lukion. Kunnallisten peruskoulujen rinnalla on tarjolla yksityiskouluja, joita käy yhdeksän prosenttia peruskoululaisista ja 20 prosenttia lukiolaisista. Myös niissä opiskelu on oppilaalle ilmaista.<ref>Education in Sweden Sweden se the official gateway to Sweden</ref>

Kulttuuri

Kirjailija Astrid Lindgren
Elokuvaohjaaja Ingmar Bergman
Anders Zorn, Midsommardans, 1897.

Vuonna 1928 pääministeri Per Albin Hansson kuvasi ruotsia sanalla kansankoti ( Malline:K-sv ). Se oli hyvinvointivaltion vertauskuva vuosisadan loppuun asti. Käsitteeseen liittyi joukko yhteiskunnallisia instituutioita: päiväkodit, vanhainkodit, sairaalat, kunnalliset musiikkiopistot, ammattiliitot ja vappuparaatit. Toinen kansallisten symbolien joukko liittyy Ruotsin maaseutumenneisyyteen: lavatanssit, juhannussalko, joulupidot. Teollistuminen ja kaupungistuminen tapahtuivat maassa myöhään.<ref name="EC">Sweden Countries and their cultures</ref>

Ruotsalaisten ruokavaliossa on nykyisin kansainvälisiä elementtejä: pizzaa, pastaa ja kiinalaista ruokaa. Perinteinen kotiruoka, husmankost, koostuu perunasta, lihasta tai kalasta ja kastikkeesta.<ref name="EC"/>

Ruotsalainen dynamiitin keksijä, kemisti ja insinööri Alfred Nobel määräsi testamentissaan omaisuutensa säätiölle, joka on jakanut vuodesta 1901 Nobel-palkintoja uraauurtavasta työstä fysiikan, kemian, kirjallisuuden, rauhan, lääketieteen sekä taloustieteen aloilta.<ref>Alfred Nobel -The Man Behind the Nobel Prize Nobelprize.org</ref>

Ruotsiin on tullut kahdeksan kirjallisuuden nobelia. Palkinnon ovat saaneet Selma Lagerlöf (1909), Verner von Heidenstam (1916), Erik Axel Karlfeldt (1931), Pär Lagerkvist (1951), Nelly Sachs (1966), Eyvind Johnson ja Harry Martinson (1974), sekä Tomas Tranströmer (2011)<ref>All Nobel Prizes in Literature Nobelprize.Org</ref> August Strindbergin näytelmiä, Astrid Lindgrenin ja Selma Lagerlöfin lastenkirjoja sekä Harry Martinsonin runoja on käännetty monille kielille. Etenkin 2000-luvulla myös ruotsalaiset dekkarikirjailijat kuten Stieg Larsson ja Henning Mankell ovat nouseet maailmanmaineeseen.<ref>Svensk skönlitteratur i världen (SIV) Uppsala Universitet Malline:Sv</ref>

Ruotsin musiikkimaailmasta tunnetaan monet kevyen musiikin tähdet ja yhtyeet, muun muassa ABBA ja Roxette. Klassisen musiikin piiristä tunnettuja ovat Carl Michael Bellman, Jenny Lind ja Jussi Björling. Evert Taube jatkoi Bellmanin perinnettä lauluntekijänä. Uudemman polven klassisia laulajia ovat olleet Birgit Nilsson, Anne-Sofie von Otter ja Nikolai Gedda.<ref name="MCKULT">Malline:Kirjaviite</ref>

Ruotsin taidemaailmassa Anders Zorn tunnetaan maalaismaisemista ja alastonkuvista ja Carl Larsson koti-aiheisista idyllisistä maalauksistaan.<ref name="MCKULT"/>

Ruotsalaisen arkkitehtuurin kulta-aikaa oli 1920-luku, jonka tyyliin on palattu myöhempinäkin vuosikymmeninä.<ref>Architecture in Stockholm Stockholm Town Malline:En</ref> Funktionalismi tuli Skandinaviaan Tukholman maailmannäyttelyssä 1930, jossa Gunnar Asplund oli pääsuunnittelijana.<ref>Stockholm Exhibition, Stockholm, Sweden, Elevation of advertising tower MoMA</ref> Kansankodissa piti tuottaa kohtuuhintaisia toimivia asuntoja kaikille. Seuraavan neljänkymmenen vuoden ajan Ruotsin arkkitehtien tärkein tehtävä oli asuntojen suunnittelu. Tasakatot ja suuret ikkunat eivät ole käytännöllisiä pohjoisen ilmastossa ja muutenkin puhtainta funktionalismia pehmennettiin kansallisilla vaikutteilla. Asplundin Göteborgin raatihuoneen lisärakennus on puhtaaksiviljelty esimerkki tuolta kaudelta.<ref name="WAERN">Malline:Verkkoviite</ref> Asplundin muita tunnettuja töitä ovat Tukholman kaupunginkirjasto ja Skogskyrkogården. <ref>Malline:Verkkoviite</ref>

Ruotsalainen elokuva menestyi jo varhain. Näyttelijät Greta Garbo ja Ingrid Bergman ja ohjaaja Ingmar Bergman menestyivät 1900-luvulla.<ref name="MCKULT"/> Lasse Hallström, Roy Andersson ja Lukas Moodysson kuuluvat jo seuraavaan sukupolveen.<ref>Swedish Film Official Gateway to Sweden</ref>

Tiedotusvälineet

Ruotsin sähköistä mediaa hallitsi pitkään lupamaksurahoitteinen julkinen palvelu, jota hoitaa Sveriges Television eli SVT. Sen tärkein kilpailija on vuonna 1992 perustettu kaupallinen TV4. Maa siirtyi digitaalitelevisioon varhain, analogialähetykset lopetettiin vuonna 2007. Monissa kotitalouksissa on kaapeli tai satelliittivastaanotin. Ensimmäiset kaupalliset radioasemat aloittivat vuonna 1993, ja niitä on nykyisin yli sata.<ref name="BBCPROFILE">Malline:Verkkoviite</ref>

Dagens Nyheter on Ruotsin suurin aamulehti. Ruotsin tärkeimmät iltapäivälehdet ovat vuonna 1830 perustettu Aftonbladet sekä vuonna 1944 perustettu Expressen. Sanomalehtien tilaaminen kotiin on yleistä, ja ruotsalaiset ovat maailman ahkerimpien sanomalehtien lukijoiden joukossa. Maassa ilmestyy kuusi päivittäistä sanomalehteä: Tukholmassa Aftonbladet, Dagens Nyheter, Expressen ja Svenska Dagbladet, Göteborgissa Göteborgs Posten ja Malmössä Sydsvenska Dagbladet.<ref name="BBCPROFILE"/>

Maailmanperintökohteet

Unescon maailmanperintöluettelossa on Ruotsista 13 kulttuurikohdetta, yksi luontokohde eli Höga Kusten/Merenkurkun saaristo, yhteinen Suomen kanssa ja yksi ”sekakohde”, Ruotsin Lappi. Kulttuurikohteet ovat Tanumin kalliopiirrokset pronssikaudelta, Etelä-Öölannin monipuolinen maatalousmaisema joka on ollut asutettuna esihistorialliselta ajalta asti, Birka ja Hovgården viikinkiajalta, Suuren kuparivuoren kaivosalue Falunissa 1200-luvulta, Visbyn hansakaupunki, Gammelstadin kirkonkylän puutalot ja 1400-luvun kirkko Luulajassa, 1600-luvun markkinajohtaja Engelsbergin terästehdas, Karlskronan satamakaupunki 1600-luvulta, Drottningholmin kuninkaallinen tila 1700-luvulta, Skogskyrkogården 1900-luvun alusta sekä Varbergin radioasema 1920-luvulta.<ref>Properties inscribed on the World Heritage List: Sweden Unesco</ref>

Urheilu

Latvian ja Ruotsin välinen ottelu vuoden 2005 jääkiekon MM-kilpailuissa.

Ruotsi on erittäin menestynyt maa sekä kesä- että talviurheilulajeissa, joissa molemmissa Ruotsissa on hyvät harjoitteluolosuhteet. Maa on saanut kansainvälistä menestystä erityisesti jalkapallossa, jääkiekossa, golfissa, hiihdossa, yleisurheilussa ja tenniksessä.<ref name="swedense">Malline:Verkkoviite</ref> Olympialaisiin Ruotsi on osallistunut joka kerta, lukuun ottamatta St. Louisin kisoja 1904.<ref>Malline:Verkkoviite</ref> Ruotsi on isännöinyt kesäolympialaisia kertaalleen, kun ne järjestettiin 1912 Tukholmassa.<ref name="britannica">Malline:Verkkoviite</ref> Ruotsissa on lisäksi järjestetty muun muassa jalkapallon MM-kilpailut 1958, EM-kilpailut 1992, yleisurheilun MM-kilpailut 1995 ja useasti hiihdon ja jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut.<ref>Malline:Verkkoviite</ref>

Jalkapallo on Ruotsin suosituin urheilulaji. Jalkapallomaajoukkue on voittanut kultaa olympialaisissa 1948, hopeaa MM-kilpailuista 1958 ja pronssia MM-kilpailuista 1994.<ref>Nordström, s. 76.</ref> Maajoukkue on pelannut MM-kisojen lopputurnauksessa 11 kertaa. Marraskuussa 2011 se oli FIFAn rankigissa sijalla 18.<ref>Associations:Sweden (osiot Honours ja FIFA Ranking) FIFA</ref> Tunnetuimpia pelaajia ovat olympiavoittajat Gunnar Gren, Gunnar Nordahl, joka on italialaisen huippuseura AC Milanin kautta aikojen paras maalintekijä, ja Nils Liedholm sekä Tomas Brolin, Thomas Ravelli ja Zlatan Ibrahimović.<ref>Malline:Verkkoviite</ref><ref name="ohlsen39">Ohlsen & Bonetto, s. 39.</ref>

Ruotsin jääkiekkojoukkue, Tre Kronor, on voittanut kaksi olympiakultaa ja kahdeksan maailmanmestaruutta.<ref>Ice Hockey: Country Medal Readers Sport reference</ref><ref>Sweden Puckworlds</ref> Ruotsin jääpallomaajoukkue on eräs kautta aikain perinteikkäimmistä ja menestyksekkäimmistä maajoukkueista. Ruotsin salibandymaajoukkue on voittanut 6 maailmanmestaruutta ja kaksi MM-hopeaa. Ruotsi on myös menestynein maa käsipallon miesten maailman- ja Euroopan-mestaruuskilpailuissa. Brännboll on Ruotsissa suosittu baseballin ja pesäpallon lähisukulaispeli, jota harrastetaan lähinnä amatööritasolla puistoissa, eikä sillä ole varsinaista organisoitua toimintaa.

Jääkiekon lisäksi monet muutkin talviurheilulajit ovat suosittuja. Vuosittain järjestettävä 90 kilometrin mittainen Vaasahiihto on maailman suurin hiihtotapahtuma.<ref name="ohlsen39"/> Tunnettuja ruotsalaisia maastohiihtäjiä ovat nelinkertainen olympiavoittaja Gunde Svan ja yhdeksän olympiamitalia voittanut Sixten Jernberg.<ref name="ohlsen39"/><ref name="swewinter">Malline:Verkkoviite</ref> Muita menestyneitä talviurheilijoita ovat alppihiihtäjät Ingemar Stenmark ja Anja Pärson sekä taitoluistelua kehittänyt Gillis Grafström.<ref name="britannica"/><ref name="swewinter"/>

Tennispelaajat Björn Borg, Mats Wilander ja Stefan Edberg kuuluvat lajin kautta aikojen parhaimpiin. Borg voitti 11 Grand Slam -turnausta, Wilander 7 ja Edberg 6.<ref name="swedense"/> Menestynein golfinpelaaja on Annika Sörenstam.<ref name="ohlsen39"/> Kuuluisia yleisurheilijoita ovat Carolina Klüft, Patrik Sjöberg ja Stefan Holm. Kesäolympialaisissa eniten mitaleita ovat saaneet ampuja Alfred Swahn (9 mitalia) ja meloja Gert Fredriksson (8 mitalia).<ref name="swewinter">Malline:Verkkoviite</ref>

Lähteet

Viitteet

Malline:Viitteet

Aiheesta muualla

Malline:Commonscat-rivi


Malline:Eurooppa Malline:EU-maat Malline:MetatietoMalline:Link GA Malline:Link GA Malline:Link GA Malline:Link GA Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link LA Malline:Link LA Malline:Link GA Malline:Link FA

ace:Swèdia kbd:Шуэц af:Swede ak:Sweden als:Schweden am:ስዊድን ang:Sƿēoland ab:Швециаan:Suecia arc:ܣܘܝܕ roa-rup:Suidia frp:Suède ast:Suecia gn:Suesia az:İsveç id:Swedia ms:Sweden bm:Swedi bn:সুইডেন zh-min-nan:Sverige jv:Swédia su:Swédia be:Швецыя be-x-old:Швэцыя bcl:Suesya bi:Sweden bar:Schwedn bo:སི་ཝེ་དེན། bs:Švedska br:Sveden bg:Швецияceb:Sweden cv:Швеци cs:Švédsko co:Svezia cy:Sweden da:Sverigedv:ސުވިޑަން dsb:Šwedska na:Widen dz:སུའི་ཌན་ et:Rootsi el:Σουηδίαmyv:Швеция Масторext:Suécia eu:Suedia ee:Sweden fa:سوئد hif:Sweden fo:Svøríkify:Sweden fur:Svezie ga:An tSualainn gv:Yn Toolynn sm:Sweden gag:Şvețiya gd:An t-Suain gl:Suecia - Sverige gan:瑞典 gu:સ્વિડન got:𐍃𐍅𐌴𐌰𐍂𐌴𐌹𐌺𐌹 hak:Shuì-tién xal:Сведин Нутгhaw:Kuekene hy:Շվեդիաhsb:Šwedska hr:Švedska io:Suedia ilo:Suésia bpy:সুইডেন ia:Svedia ie:Svedia iu:ᔅᕗᕆᑭ os:Швеци zu:ISwidi is:Svíþjóðkl:Svenskit Nunaat kn:ಸ್ವೀಡನ್ pam:Sweden ka:შვედეთი csb:Szwedzkô kk:Швеция kw:Swedherwyk rw:Suwede ky:Швеция sw:Uswidi kv:Швеция kg:Suedi ht:Syèd ku:Swêd lad:Suesia lez:Швеция la:Suecia ltg:Švedeja lv:Zviedrija lb:Schweden lt:Švedija lij:Sveçia li:Zwede ln:Swédi jbo:sueriges lg:Swiiden lmo:Sveziamk:Шведска mg:Soeda ml:സ്വീഡൻ krc:Швеция mt:Żvezja mi:Huitene mr:स्वीडन xmf:შვედეთი arz:السويد mzn:سوئد cdo:Sôi-diēng koi:Шведму mdf:Шведмастор mn:Швед my:ဆွီဒင်နိုင်ငံ nah:Sueciands-nl:Sveden ne:स्वीडेन new:स्वीडेनnap:Sguezia ce:Швеци frr:Swärik pih:Swiiden no:Sverige nn:Sverige nrm:Suède nov:Suedia oc:Suècia mhr:Швеций or:ସ୍ଵିଡେନ uz:Shvetsiya pnb:سویڈن pap:Suecia ps:سويډن km:ស៊ុយអែត pms:Svessia nds:Swedenpnt:Σουηδίαkaa:Shvetsiya crh:İsveçrm:Svezia qu:Suwidsuyurue:Швеція sah:Швеция se:Ruoŧŧa sa:स्वीडन sc:Isvetzia sco:Swaden stq:Sweden sq:Suedia scn:Svezzia simple:Sweden ss:ISwideni sk:Švédsko sl:Švedska cu:Свєньско szl:Szwecyjo so:Iswiidhan ckb:سوید sr:Шведска sh:Švedskatl:Suwesya ta:சுவீடன் kab:Sswid roa-tara:Svezzie tt:Швеция te:స్వీడన్ tet:Suésia th:ประเทศสวีเดน vi:Thụy Điển tg:Шветсия tpi:Suwidan chr:ᏍᏫᏕᏂ tr:İsveç tk:Şwesiýa tw:Sweden udm:Швеция uk:Швеція ur:سویڈن ug:شۋېتسىيە vec:Svèsia vep:Ročinma vo:Svedän fiu-vro:Roodsi wa:Suwedwesse zh-classical:瑞典 vls:Zweedn war:Suecia wo:Suweed wuu:瑞典 yi:שוועדן yo:Swídìn zh-yue:瑞典 diq:İswec zea:Zweden bat-smg:Švedėjė

Kirjoitusjärjestelmät

Toiminnot

Docents

Muilla kielillä