Auta Wikitravelia kasvamaan muokkaamalla artikkelia! Opi tästä

Ero sivun Ruotsi versioiden välillä

Wikitravel
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(Kumottu muokkaus #30057, jonka teki 80.246.169.130 (keskustelu))
Rivi 1: Rivi 1:
{{quickbar
+
{{lupaava}}
|image=[[Image:SwedenStockholmRoyalGuardFlag.JPG|noframe|250px]]
+
 
|location=[[Image:LocationSweden.png|noframe|250px]]
+
{{Valtion_tiedot|koko-nimi=Konungariket Sverige<br />Ruotsin kuningaskunta
|flag=[[Image:Sw-flag.png]]
+
|nimi-genetiivissä=Ruotsin
|capital=[[Tukholma]]
+
|motto =Ei mottoa<br />[[Kuninkaan vaalilause]]: För Sverige i tiden<br />("Ruotsin hyväksi ajan hengessä")
|government=perustuslaillinen monarkia
+
|viralliset-kielet= virallinen kieli [[ruotsin kieli|ruotsi]], viisi virallista vähemmistökieltä ovat [[suomen kieli|suomi]], [[meänkieli]], [[Saamelaiskielet|saame]], [[romanin kieli|romani]] ja [[jiddiš]].
|currency=Ruotsin kruunu (SEK)
+
|pääkaupunki = [[Tukholma]] (810&nbsp;120 as.)
|area=450 295 km<sup>2</sup>
+
|pääkaupungin-koordinaatit={{coord|59|21|N|18|04|E}}
|population=9 067 049 (maaliskuu 2006)
+
|valtionpäämiehen-nimike=[[Luettelo Ruotsin hallitsijoista|Kuningas]]<br />[[Ruotsin pääministeri|Pääministeri]]
|language=[[Ruotsin matkasanakirja|Ruotsi]] (pääkieli), suomi (470 000, RUAB 2005), meänkieli, saame, romani, jiddiš (virallisia vähemmistökieliä)
+
|nykyinen-valtionpäämies=[[Kaarle XVI Kustaa]]<br />[[Fredrik Reinfeldt]]
|religion=luterilaisia, muslimi-, katolilais- sekä juutalaisvähemmistöjä
+
|alan-sijaluku =55
|electricity=230V/50Hz (eurooppalainen pistoke)
+
|pinta-ala =450 295<ref>http://www.scb.se/Pages/PublishingCalendarViewInfo____259923.aspx?PublObjId=10420</ref>
|tld=.se
+
|vesipinta-ala=8,67 %
|timezone=UTC +1
+
|väestönlaskentavuosi=2012
|callingcode=+46
+
|väkiluvun-sijaluku=84
 +
|väkiluku=9 495 113<ref>http://www.scb.se/</ref>
 +
|väestötiheys=21,1
 +
|itsenäisyystapahtumat=&nbsp;– vanha valtiollinen perinne, yhdistyi
 +
|itsenäisyysvuodet=[[900]]–[[1200]]
 +
|valuutta=[[Ruotsin kruunu]]
 +
|valuuttatunnus=SEK
 +
|aikavyöhyke=+1
 +
|kesäaika=UTC+2
 +
|kansallislaulu=Ei virallista kansallislaulua. Epävirallisesti [[Du gamla, du fria]].
 +
|verkkotunnus= [[.se]]
 +
|suuntanumero=46
 +
|hdi-vuosi ={{ValtioHDI|Vuosi}}
 +
|hdi-sija ={{ValtioHDISija|SE}}
 +
|hdi ={{ValtioHDI|SE}}<ref name="hdr">{{ValtioHDI|LÄHDE}}</ref>
 +
|bkt-vuosi=2010
 +
|bkt-sija=35
 +
|bkt=354&nbsp;700 milj. [[Yhdysvaltain dollari|USD]]<ref name="CIA"/>
 +
|bkt-per-asukas=39 100 USD
 +
|lippu=[[Tiedosto:Flag of Sweden.svg|125px|Ruotsin lippu.]]
 +
|vaakuna=[[Tiedosto:Greater coat of arms of Sweden.svg|125px|Ruotsin vaakuna.]]
 +
|sijainti=[[Tiedosto:Location Sweden EU Europe.png|300px|Ruotsin sijainti kartalla.]]
 +
|valtiomuoto=[[perustuslaillinen monarkia]]
 +
|muut-kaupungit=[[Göteborg]] (508&nbsp;714 as.),<br />[[Malmö]] (280&nbsp;801 as.)
 +
|väestönkasvu=0,80 <ref>[http://www.scb.se/Pages/TableAndChart____26040.aspx Befolkningsstatistik] Statistiskja Centralbyrån</ref>
 +
|väestönkasvuvuosi=2005 - 2010
 +
|maatalous=1,9<ref name="CIA"/>
 +
|teollisuus=26,6<ref name="CIA"/>
 +
|palvelut=71,5<ref name="CIA"/>
 +
|lyhenne=SE
 +
|ajoneuvo=S
 +
|lentokone=SE
 
}}
 
}}
'''Ruotsi''' [http://www.visitsweden.com] (''Sverige'') on [[Pohjoismaat|Pohjoismaista]] suurin. Sen rajanaapureita ovat [[Suomi]] ja [[Norja]].
 
  
==Kaupunkeja==
+
'''Ruotsin kuningaskunta''' ({{k-sv|Konungariket Sverige}} {{Lausunta|Sv-Konungariket Sverige.ogg}}) eli '''Ruotsi''' ({{k-sv|Sverige}}) on [[perustuslaki|perustuslaillinen]] [[monarkia]] [[Skandinavia]]ssa Pohjois-Euroopassa. Sillä on yhteinen maaraja [[Suomi|Suomen]] ja [[Norja]]n kanssa<ref name="CIA"/>. Ruotsi on pohjoismainen [[teollisuusmaa]] ja [[Euroopan unioni]]n jäsen, mutta ei kuitenkaan kuulu [[EMU|Euroopan rahaliittoon]]. Maa on pinta-alaltaan (450&nbsp;295 neliökilometriä) läntisen Euroopan kolmanneksi suurin valtio ja suurin [[Pohjoismaat|Pohjoismaa]]. Ruotsissa on noin 9,5 miljoonaa asukasta, joten se on myös asukasluvultaan Pohjoismaista selvästi suurin. Maan pääkaupunki ja suurin kaupunki on [[Tukholma]].
[[Image:Brahehus.JPG|thumb|Brahehusin linnan rauniot Vätternin äärellä]]
+
[[Image:Stockholm_City_Hall.jpg|thumb|Tukholman kaupungintalo]]
+
* [[Tukholma]] (864 324)
+
* [[Göteborg]] (520 374)
+
* [[Malmö]] (280 415)
+
* [[Uppsala]] (200 001)
+
* [[Linköping]] (147 334)
+
* [[Örebro]] (137 121)
+
* [[Helsingborg]] (130 626)
+
* [[Uumaja]] (116 465)
+
* [[Västerås]] (138 709)
+
* [[Visby]] (22 600)
+
  
==Muita kohteita==
+
Ruotsin valtio muodostui keskiajalla ja se nousi suurvalta-asemaan Euroopassa 1600-luvulla. Maa kuitenkin menetti Skandinavian niemimaan ulkopuolelta valloittamansa alueet vähitellen 1700- ja 1800-luvuilla, lopulta Suomen vuonna 1809. 1800-luvun alkupuolelta lähtien Ruotsi on ollut puolueeton eikä se ole osallistunut Euroopassa käytyihin sotiin. Nykyisin maa on yksi maailman kehittyneimmistä ja rikkaimmista. Ruotsin väestötiheys on [[Luettelo valtioista asukastiheyden mukaan|Euroopan unionin keskiarvon alapuolella]], ja yli puolet maasta on metsää. Puutavara, vesivoima ja rautamalmi ovatkin Ruotsin talouden perustana, ja ruotsalaiset ovat perustaneet monia suuria yrityksiä, kuten [[Volvo]], [[Vattenfall]], [[Ericsson]] ja [[Skanska]]. Maalla on merkittävä kirjallinen perinne ja kansainvälisesti tunnettu musiikkiteollisuus, ja maan urheilijat ovat menestyneet hyvin sekä kesä- että talviurheilulajeissa.
* [[Gotlanti]] - Ruotsin suurin Itämeren saari
+
* [[Öölanti]] - toinen, etelämpänä sijaitseva Itämeren saari
+
* [[Åre]] - suomalaismatkailijoidenkin suosima laskettelukeskus Jämtlannin maakunnassa
+
  
==Ymmärrä==
+
== Maantiede ==
Ruotsi on Pohjoismaiden väkirikkain maa, ja asukkaita on noin 9 miljoonaa. Useimmat asuvat Tukholman eteläpuolella. Ruotsin-Lapissa ja Pohjoisosissa asuu suomalais -ja saamelaisvähemmistö. Keski-Ruotsissa ja Länsi-Ruotsissa asuu myös runsaasti suomenkielistä väestöä. Pelkästään Tukholman alueella yli 200 000 suomenkielistä. Ruotsiin on muuttanut paljon ulkomaalaisia siirtolaisia.
+
{{Pääartikkeli |[[Ruotsin maantiede]]}}
 +
[[Tiedosto:Map of Sweden Cities (polar stereographic).svg|thumb|left|200px|Ruotsin kartta]]
  
==Tule==
+
Ruotsin pinta-ala on 450&nbsp;295&nbsp;neliökilometriä.<ref name="CIA"/> Se rajoittuu idässä ja etelässä [[Itämeri|Itämereen]] ja lounaassa [[Pohjanmeri|Pohjanmereen]]. Maa sijaitsee lähes kokonaisuudessaan [[Skandinavian niemimaa]]lla. [[Gotlanti|Gotlannin]] ja [[Öölanti|Öölannin]] suuret saaret Itämeressä kuuluvat Ruotsiin. Korkein kohta on 2&nbsp;111 metriä korkea [[Kebnekaise]] Lapissa. Norjan halki pohjois−eteläsuunnassa kulkevat [[Skandit]] eli vanhalta nimeltään Kölivuoristo ulottuvat myös paikoin Ruotsiin, mutta niiden korkeimmat huiput jäävät Ruotsin puolella 1&nbsp;500 metriin. Kolme suurta jokea, [[Uumajajoki]], [[Tornionjoki]] ja [[Ångermanjoki]], laskevat Pohjanlahteen. Vuorten eteläpuolella on järvialue. Suurin järvistä, [[Vänern]], on Pohjois-Euroopan suurin järvi.<ref name="BGN"/>
  
===Lentokoneella===
+
=== Ilmasto ===
Suurimmat lentoasemat ovat [[Tukholma|Tukholman]] Arlanda ja [[Göteborg|Göteborgin]] Landvetter. Sekä Finnair, Blue 1 että SAS lentävät näihin kohteisiin useita lentoja päivässä. Eteläiseen Ruotsiin Suomesta ei ole suoraa yhteyttä, tavallisin tapa on käyttää [[Kööpenhamina|Kööpenhaminan]] lentokenttää joka sijaitsee noin 20 km päästä [[Malmö|Malmöstä]].
+
Ruotsin ilmastoon vaikuttavat sen pohjoinen sijainti ja Skandien antama suoja [[Atlantti|Atlantin]] lämpimiltä, kosteilta tuulilta. Suuressa osassa maata ilmasto on melko mantereinen, kesät ovat lämpimiä ja talvet kylmiä. Poikkeus on [[Göteborg]]in seudun länsirannikko, missä meri pysyy useimmiten sulana ja pitää talvet leutoina.<ref>[http://news.bbc.co.uk/weather/hi/country_guides/newsid_9384000/9384336.stm Sweden] ''Country guides''. BBC News</ref> [[Köppenin ilmastoluokitus|Köppenin ilmastoluokituksen]] mukaan Ruotsin eteläosissa ja rannikoilla vallitsee lämminkesäinen mannerilmasto, pohjoisosissa ja sisämaassa subarktinen mannerilmasto. Tuntureilla on paikoin myös [[tundra]]a.<ref>[http://www.smhi.se/kunskapsbanken/klimat/sveriges-klimat-1.6867 Sveriges klimat] SMHI</ref>
  
===Junalla===
+
=== Luonto ja luonnonsuojelu ===
Eriävän raideleveyden takia Suomesta ei ole suoraa junayhteyttä Ruotsiin, mutta mm. Interrail ja ScanRail-korteilla voi matkustaa ilmaiseksi bussilla [[Kemi]]stä [[Luulaja]]an. [[Norja]]sta on useita junayhteyksiä ja [[Tanska]]sta pääsee paikallisjunillakin [[Kööpenhamina]]sta [[Malmö]]ön.
+
[[Tiedosto:Lapporten 2.jpg|right|280px|thumb|[[Lapporten]]-vuoristolaakso]]
  
===Autolla===
+
Yli puolet Ruotsista on metsän peitossa. Yleisimmät puulajit ovat [[kuusi]] (42 prosenttia), [[mänty]] (39 prosenttia) ja [[koivu ]](12 prosenttia).<ref>[http://www.skogsstyrelsen.se/Upptack-skogen/Skog-i-Sverige/Fakta-om-skogen/ Sverige är ett skogsland] Skogsstyrelsen {{sv}}</ref> [[Alvari|Alvareiksi]] kutsutaan kuivia kanervaa ja ketokasvillisuutta kasvavia kalkkikiviylänköjä, joita on Öölannissa.<ref>[http://www.olanningen.com/oland/stora_alvaret.htm Stora Alvaret] Ölanningen</ref> Ruotsin kuusi suurta nisäkäslajia ovat [[hirvi]], [[ahma]], [[susi]], [[karhu]], [[ilves]] ja [[myskihärkä]]. Hirviä on paljon, myös kaupunkien lähellä. Ahmat elävät lähinnä poronhoitoalueella ja karhut Luoteis-Ruotsissa, myskihärkiä tavataan [[Härjedalen]]issa ja Lounais-Ruotsissa.<ref>[http://www.visitsweden.com/ruotsi/Aktiviteetit/Luontoelamykset/Kuusi-suurta/ Kuusi suurta] Visit Sweden</ref>
Tavallisin tapa tulla Ruotsiin autolla on laivalla Helsingistä tai Turusta. Lapista on useita rajanylityspaikkoja.
+
  
===Bussilla===
+
Ruotsissa on 29 kansallispuistoa. Ensimmäiset yhdeksän niistä perustettiin 1909. Niiden lisäksi maassa on 3&nbsp;200 luonnonsuojelualuetta, jotka kattavat yhteensä neljä miljoonaa hehtaaria. Maan 4&nbsp;000:sta [[Natura 2000]] -alueesta noin 60 prosenttia on kansallispuistoja tai luonnonsuojelualueita.<ref>[http://www.naturvardsverket.se/en/In-English/Start/Nature-conservation-and-wildlife/Nature-conservation-and-species-protection/National-parks-and-other-ways-to-protect-nature/ National parks and other ways to protect nature] Naturvårdsverket</ref>
Oulusta on Kemin ja Tornion kautta bussiyhteys Haaparantaan, josta voi jatkaa edelleen muualle Ruotsiin.
+
  
===Laivalla===
+
== Historia ==
Säännöllinen liikenne Viking Linellä [http://www.vikingline.fi] ja TallinkSiljalla [http://www.tallinksilja.com/fi/mainMenu/silja/] [[Helsinki|Helsingistä]] ja [[Turku|Turusta]] [[Tukholma|Tukholmaan]]. [[Vaasa]]-[[Uumaja]] -reitillä [http://www.rgline.com/] on myös liikennettä.
+
{{Pääartikkeli|[[Ruotsin historia]]}}
 +
[[Tiedosto:Gustav Vasa.jpg|thumb|280px|[[Kustaa Vaasa]]n muotokuva]]
 +
[[Tiedosto:Kungsgatan 1967.jpg|thumb|280px|Katu Tukholmassa maan siirtyessä oikeanpuoliseen liikenteeseen vuonna 1967]]
  
==Liiku==
+
=== Esihistoria ===
===Autolla===
+
[[Jääkausi|Jääkauden]] loppuessa ihmisiä alkoi asettua Ruotsiin, ensin jäättömille rannikoille ja myöhemmin myös sisämaahan. Jäätikkö oli kokonaan kadonnut noin vuonna 7000 eaa. Asutus oli liikkuvaa, kesäisin kalastettiin ja pyydystettiin hylkeitä rannikolla, talveksi ainakin osa väestöstä siirtyi sisämaahan hirvijahtiin. Varhaisella kivikaudella asukkaita oli vain muutamia tuhansia. Noin 5000 vuotta eaa. saviastiat tulivat käyttöön.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.historiska.se/historia/stenaldern/aldrestenalder/ | Nimeke = Äldre stenålder | Julkaisija = Historiska Museet | Kieli ={{sv}} | Viitattu = 6.12.2011}}</ref> Noin vuosina 4100–1700 eaa. kivikautiset yhteisöt Etelä- ja Keski-Ruotsissa harjoittivat jo maanviljelyä ja karjanhoitoa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.historiska.se/historia/stenaldern/yngrestenalder/ | Nimeke = Yngre stenålder | Julkaisija =Historiska Museet | Kieli ={{sv}} | Viitattu = 6.12.2011}}</ref> [[Pronssikausi|Pronssikaudella]], noin 1700–500 eaa., muodostui luokkayhteiskunta, joka kykeni hallitsemaan arvometallien, kuten kullan ja pronssin, valmistusta ja omistusta. Yläluokan haudoista on löytynyt monenlaisia tarvekaluja kuolemanjälkeistä elämää varten.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.historiska.se/historia/bronsaldern/aldrebronsalder/ | Nimeke = Äldre bronsålder | Julkaisija = Historiska Museet | Kieli = {{sv}} | Viitattu = 6.12.2011}}</ref> Pronssikauden esineistä osa tehtiin paikallisesti, osa tuotiin manner-Euroopasta. Manner-Euroopassa alettiin käyttää rautaa arkiesineissä aiemmin kuin Skandinaviassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.historiska.se/historia/bronsaldern/yngrebronsalder/ | Nimeke = Yngre bronsålder | Julkaisija = Historiska Museet | Kieli ={{sv}} | Viitattu = 6.12.2011}}</ref>
Ruotsissa on hyvä tieverkko ja suurimpien kaupunkien välillä on moottoriteitä. Talvisin Ruotsissa on samanlainen ajokeli kuin Suomessa, eli kannattaa ajaa varovasti. '''Huomioi, että Ruotsissa promilleraja on 0,2. Suomen vastaava on 0,5.'''
+
  
===Junalla===
+
Rauta tuli vähitellen käyttöön Skandinaviassakin, ja [[rautakausi]] ajoittui noin vuosiin 500 eaa.–1050 jaa. Rautakaudella kehitettiin [[riimukirjoitus]], skandinaaveja värvättiin [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnan]] armeijaan ja [[kansainvaellukset]] muuttivat Euroopan valtarakenteita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.historiska.se/historia/jarnaldern/aldrejarnalder/ | Nimeke = Äldre järnålder | Julkaisija = Historiska Museet | Kieli = {{sv}} | Viitattu = 6.12.2011}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.historiska.se/historia/jarnaldern/yngrejarnalder/ | Nimeke = Yngre järnålder | Julkaisija = Historiska Museet | Kieli ={{sv}} | Viitattu = 6.12.2011}}</ref>
SJ [http://www.sj.se] on ruotsalainen vastine suomalaiselle VR:lle. [http://www.resplus.se Resplus]-yhteislippujärjestelmä yhdistää bussi- ja junamatkat yhdeksi lippukokonaisuudeksi. [http://www.resrobot.se Resrobot]-reittiopas sisältää junien, bussien ja lentokoneiden aikataulut ja etsii parhaan joukkoliikenteen reitin paikasta A paikkaan B.
+
  
===Bussilla===
+
=== Viikinkiajalta keskiajalle ===
Bussiverkosto on Ruotsissa kattava ja korkeatasoinen. Suurin bussiyhtiö on [http://www.swebus.se Swebus]. [http://www.resplus.se Resplus]-yhteislippujärjestelmä yhdistää bussi- ja junamatkat yhdeksi lippukokonaisuudeksi. [http://www.resrobot.se Resrobot]-reittiopas sisältää junien, bussien ja lentokoneiden aikataulut ja etsii parhaan joukkoliikenteen reitin paikasta A paikkaan B.
+
{{Pääartikkeli|[[Viikinkien idäntie]]}}
  
==Puhu==
+
800- ja 900-lukujen aikana Etelä- ja Keski-Ruotsissa vallitsi [[Viikingit|viikinkikulttuuri]]. Ruotsalaiset viikingit kävivät kauppaa, sotivat ja liikkuivat [[Itämeri|Itämeren]] alueella, [[Venäjä]]llä ja aina [[Mustameri|Mustallamerellä]] asti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.nordicway.com/search/Vikings%20in%20the%20East.htm | Nimeke = Vikings in the east | Julkaisija = Nordic Way}}</ref> Kristinusko saapui Ruotsiin jo viikinkiajalla, mutta vakiintui lopullisesti vasta 1100-luvulla.<ref>[http://www.bbc.co.uk/history/ancient/vikings/religion_01.shtml Viking Religion] BBC History</ref>
: ''Katso myös: [[Ruotsin matkasanakirja]]''
+
  
Ruotsissa puhutaan [[ruotsin matkasanakirja|ruotsia]]. Lähes kaikki ymmärtävät myös [[Englannin matkasanakirja|englantia]]. Ruotsissa on merkittävä suomenkielinen vähemmistö.
+
1200-luvun kuluessa Ruotsin valta vakiintui Länsi-Suomessa. Itäraja [[Novgorodin tasavalta|Novgorodia]] vastaan sovittiin [[Pähkinäsaaren rauha]]ssa vuonna 1323.<ref>[http://yle.fi/tv1ope/pmhhist.html Pohjoismaiden historia] YLE </ref> Pohjois-Suomi ja [[Lappi]] jäivät vielä pitkiksi ajoiksi varsinaisen hallinnon ulkopuolelle. Ruotsi hivutti valtaansa myös [[Pohjanmaa]]lle, mistä saatiin arvokasta suolalohta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www02.oph.fi/etalukio/historia/autonomia/vaesto.html | Nimeke =Väestö kasvaa ja asutus laajenee | Selite= Osa 5. Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan | Julkaisu =Etälukio: Suomen historia | Julkaisija = Opetushallitus}}</ref>
  
==Osta==
+
=== Kalmarin unioni ja suurvaltakausi ===
[[Image:Dala horse by Jake73.jpg|thumb|Taalainmaanhevonen]]
+
Vuonna 1389 [[Tanska]]n ja [[Norja]]n valtionpäämiehestä [[Margareeta I|Margareeta I:stä]] tuli myös Ruotsin hallitsija. Varsinainen [[Kalmarin unioni]] syntyi 1397, kun Margareetan sukulainen [[Eerik XIII Pommerilainen|Eerik Pommerilainen]] kruunattiin koko Pohjolan kuninkaaksi [[Kalmar]]issa.<ref name="NORDEN">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.norden.org/fi/tietoa-yhteistyoestae/pohjoismaisen-yhteistyoen-historiaa/ennen-vuotta-1952 | Nimeke = Pohjoismainen yhteistyö Ennen vuotta 1952 | Julkaisija = Pohjola Norden | Viitattu = 6.12.2011}}</ref> 1400-luvulla Ruotsissa esiintyi sekä sisäisiä valtataisteluja että kapinointia unionia vastaan. Ruotsi erosi unionista [[Kustaa Vaasa]]n johtaman kapinaliikkeen voimin. Kustaa Vaasa kruunattiin itsenäisen Ruotsin kuninkaaksi vuonna 1523. Kustaa Vaasan aikana Ruotsista tuli [[protestantismi|protestanttinen]] valtio, ja kuninkuudesta perinnöllistä.<ref name="EMB">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finland.se/public/default.aspx?nodeid=41777&contentlan=1&culture=fi-FI | Nimeke = Historia | Julkaisu = Maatiedosto Ruotsi | Julkaisija = Suomen suurlähetystö Tukholma | Viitattu = 6.12.2011}}</ref>
Ruotsin kauppakultuuri muistuttaa paljon suomalaista kauppakulttuuria joskin valikoima on hieman laajempi. Toisin kuin esim. Keski-Euroopassa, ruotsalaiset ostavat yhdestä ruokakaupasta kaiken (merkittävimmät ruokakauppaketjut ovat ICA [http://www.ica.se], COOP [http://www.coop.se/] ja Willys [http://willys.se/]). Kaupungeissa törmää suomalaisillekin tuttuihin vaateliikeisiin ja kaupunkien ympärillä löytyy ostoskeskuksia. Kaupoilla on suhteellisen pitkät aukioloajat; ei ole epätavallista että ruokakauppa on auki 7-23:een sunnuntaisinkin.
+
  
Joitakin ruotsalaisia erikoisuuksia:
+
1600-luvulla Ruotsista tuli eurooppalainen [[suurvalta]], erityisesti kuningas [[Kustaa II Aadolf]]in aikana. Vuoteen 1658 mennessä Ruotsi hallitsi suuria osia Tanskasta, nykyistä Suomea, [[Inkerinmaa]]ta, [[Viro]]a, [[Latvia]]a ja [[Saksa|Pohjois-Saksan]] tärkeitä kaupunkeja.<ref name="BGN">[http://www.state.gov/r/pa/ei/bgn/2880.htm Background Note: Sweden] US Department of State</ref> Vuosien 1611–1721 välisestä ajasta Ruotsi oli sodassa 72 vuotta.<ref name="EMB"/>
* '''Taalainmaanhevonen''' (''Dalahäst'') Pieni puuhevonen joita myydään lähes kaikkialla maassa.
+
* '''Polkagris''' - kova punavalkoinen sokerimakeinen, ruotsalainen erikoisuus jota valmistetaan Grännassa, Jönköpingin lähellä.
+
  
==Hintataso==
+
1700-luvulla Ruotsi kuitenkin menetti suurvalta-asemansa. [[Venäjä]]stä tuli uusi pohjolan suurvalta, kun se kukisti Ruotsin [[Suuri Pohjan sota|suuressa Pohjan sodassa]] yhdessä Tanskan ja Saksi-Puolan kanssa. Ruotsi menetti suuren osan edellisellä vuosisadalla valtaamistaan alueista.<ref name="EMB"/> Vuonna 1808 alkaneessa [[Suomen sota|Suomen sodassa]] Venäjä valtasi Ruotsilta Suomen, joka liitettiin Venäjään 17. syyskuuta 1809 [[Haminan rauha]]ssa. Vuonna 1814 Ruotsin kruunu sai Napoleonin sotien jälkiseurauksena [[Norja]]n Tanskalta, mutta maita yhdisti poliittisesti vain [[personaaliunioni|yhteinen hallitsija]].<ref name="EMB"/>
Ruotsin hintataso on hieman Suomen hintatasoa alempi, johtuen kruunun alhaisesta arvosta suhteessa euroon.
+
  
==Syö==
+
=== Ruotsi 1900- ja 2000-luvulla ===
Ruotsin perinteinen keittiö muistuttaa paljon suomen perinteistä keittiötä. Siihen kuuluvat suomalaisillekin tutut hernekeitto, lihapullat muusilla ja pyttipannu.  
+
Norja irtaantui Ruotsin kruunun hallinnasta vuonna 1905. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] aikana Ruotsi oli [[puolueettomuus|puolueeton]], vaikka [[ympärysvallat]] toisinaan boikotoivat maata [[Saksan keisarikunta|Saksan keisarikunnan]] kanssa tapahtuneen vilkkaan kaupankäynnin takia. Myös [[toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] Ruotsi oli puolueeton.<ref name="EMB"/> Sodan alkupuolella Ruotsi kävi vilkasta kauppaa Saksan kanssa ja myönsi saksalaisille joukoille kauttakulkuoikeuden. Ruotsi oli virallisesti puolueeton myös [[Kylmä sota|kylmässä sodassa]], mutta todellisuudessa läheisessä yhteistyössä länsivaltojen kanssa.<ref>[http://uk-online.uni-koeln.de/remarks/d5453/rm2165765.pdf Headed towards the West: Swedish Neutrality and the German Question, 1949–1972] Contemporary European History, 15, 4 (2006), pp. 519–538 ⃝C 2006 Cambridge University Press</ref>
  
* '''Falukorv''' - sinisen lenkin ruotsalainen vastine
+
Maa liittyi [[Euroopan unioni]]in vuonna 1995. Ruotsi hylkäsi [[euro]]n neuvoa-antavassa [[Ruotsin kansanäänestys eurosta| kansanäänestyksessä vuonna 2003]]. Vuonna 2008 maa ratifioi [[Lissabonin sopimus|Lissabonin sopimuksen]].<ref name="BBCTL">{{Verkkoviite | Osoite=http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/country_profiles/1021943.stm | Nimeke = Timeline: Sweden | Julkaisu =  BBC News Website, Aguide to Europe, Country profile Sweden | Julkaisija = British Broadcasting Corporation | Ajankohta = 8.11.2011 | Kieli = {{en}} | Viitattu = 18.12.2011}}</ref>
* '''Hapansilakka''' (''surströmming'') - fermentoitu säilykekala, tunnettu vahvasta hajustaan
+
* '''Messmör''' - Vuohenherasta tehtyä "voita"
+
* '''Must''' - makea kotikalja jota myydään vain joulun (''julmust'') ja pääsiäisen (''påskmust'') aikoihin.  
+
* '''Kroppkakor''' - sianlihalla täytetyt perunaknöödelit, peräisin Etelä-Ruotsista
+
  
Nykypäivän Ruotsin keittiö on myös saanut paljon vaikutteita muun maailman keittiöistä.
+
Kaksi merkittävää poliitikkoa on murhattu toisen maailmansodan jälkeen: pääministeri [[Olof Palme]] ammuttiin 1986 ja ulkoministeri [[Anna Lindh]] puukotettiin kuoliaaksi 2003.<ref name="EMB"/>
  
==Juo==
+
Oikeistopuolueiden allianssi voitti valtiopäivävaalit ja muodosti hallituksen 2006 ja 2010.<ref name="EMB"/> Vuonna 2010 myös nationalistinen [[Ruotsidemokraatit]] pääsi parlamenttiin.<ref name="BBCTL"/>
Alkoholi on kallista Ruotsissa. Sitä myydään pubeissa, ravintoloissa ja Systembolaget-kaupoissa.
+
  
==Nuku==
+
== Politiikka ==
Ruotsissa löytyy monenlaista majoitusta matkustajakodeista [http://www.svif.se/content] luksushotelleihin. Hotellien hintataso vastaa suomalaista, joskin yöpyminen Tukholmassa on hieman muuta Ruotsia kalliimpaa. Scandic-ketjulla on kattava verkosto keskitason hotelleja.
+
{{Pääartikkeli|[[Ruotsin politiikka]]}}
 +
[[Kuva:King Carl XVI Gustaf at National Day 2009.jpg|thumb|250px|[[Kaarle XVI Kustaa]] on Ruotsin nykyinen kuningas ja valtionpäämies.]]
 +
[[Tiedosto:Riksdag assembly hall 2006.jpg|thumb|250px|Ruotsin parlamentti]]
  
==Opiskele==
+
Ruotsi on perustuslaillinen monarkia, jonka muodollinen päämies on [[Ruotsin kuningas|kuningas]]. Nykyinen kuningas on [[Kaarle XVI Kustaa]]. Poliittista valtaa kuninkaalla ei ole. Lainsäädäntövaltaa Ruotsissa käyttää yksikamarinen [[Ruotsin valtiopäivät|parlamentti]] (valtiopäivät, {{k-sv|riksdag}}), toimeenpanovaltaa [[Ruotsin pääministeri|pääministerin]] johtama hallitus ja tuomiovaltaa riippumattomat oikeusistuimet. Parlamentissa on 349 jäsentä.<ref name="CIA"/> [[Parlamentarismi]] on ollut käytössä vuodesta 1917<ref>[http://www.sns.se/forlag/regeringsmakten-i-sverige-ett-experiment-i-parlamentarism-1917-2009 Regeringsmakten i Sverige. Ett experiment i parlamentarism 1917-2009] SNS (Studieförbundet Näringsliv och Samhälle)</ref> ja naisilla äänioikeus vuodesta 1919.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.riksdagen.se/templates/R_Page____11568.aspx | Nimeke = Kampen för rösträtt | Julkaisija = Sveriges Riksdag}}</ref>
Ruotsin valtion virallinen sivu vaihto-oppilaille: [http://www.studyinsweden.se].
+
  
==Työskentele==
+
Ruotsissa on vallalla monipuoluejärjestelmä. Ruotsin eduskuntapuolueita ovat vuonna 2010 seuraavat (suluissa kansanedustajien määrä):<ref name="CIA"/>
 +
*[[Socialdemokraterna]] (Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue, 112)
 +
*[[Moderata samlingspartiet]] (Maltillinen kokoomus, 107)
 +
*[[Miljöpartiet de Gröna]] (Ympäristöpuolue vihreät, 25)
 +
*[[Folkpartiet liberalerna]] (Kansanpuolue liberaalit, 24)
 +
*[[Centerpartiet]] (Keskustapuolue, 22)
 +
*[[Sverigedemokraterna]] (Ruotsidemokraatit, 20)
 +
*[[Kristdemokraterna]] (Kristillisdemokraatit, 19)
 +
*[[Vänsterpartiet]] (Vasemmistopuolue, 19)
  
==Pysy turvassa==
+
Vaalit järjestetään joka neljäs vuosi syyskuun kolmantena sunnuntaina (vuoteen 1993 joka kolmas vuosi). Äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia ovat viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneet. Pohjoismaiden ja EU-maiden Ruotsissa asuvat kansalaiset saavat äänestää kunnallis- ja maakäräjävaaleissa. Maassa on 29 vaalipiiriä. Käytössä on suljettu [[listavaali]], mutta 1998 lähtien myös osittainen henkilövaali. Yli 8 prosenttia puolueen äänistä saanut nousee henkilöäänimäärän mukaisessa järjestyksessä listan kärkeen. Kunnallis- ja maakäräjävaaleissa raja on 5 prosenttia ja vähintään 100/50 ääntä. Puolueen on ylitettävä 4 prosentin äänikynnys tai 12 prosenttia yhdessä vaalipiirissä saadakseen yhtään edustajia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.val.se/pdf/electionsinsweden_webb.pdf | Nimeke = Elections in Sweden | Julkaisija = Valmyndigheten | Selite= s. 16 | Kieli = {{en}} | Viitattu = 8.12.2011 }}</ref>
Ruotsi on yhtä turvallinen kuin muutkin Pohjoismaat, jotka kuuluvat maailman turvallisimpiin maihin.
+
  
==Pysy terveenä==
+
=== Sisäpolitiikka ===
Ruotsissa ei ole merkittäviä terveysriskejä.
+
Toisen maailmansodan jälkeen vallassa on ollut pääasiassa sosiaalidemokraattinen puolue. Sen johtoon ja pääministeriksi tuli hyvinvointivaltion rakentajana ja maailmanpolitiikan ”omanatuntona” tunnettu [[Olof Palme]] 1969. Vuodesta 1976 vuorottelivat lyhytaikaiset kansanpuolueen ja keskustapuolueen hallitukset. Palme palasi valtaan 1982, mutta murhattiin 1986. Hänen jälkeensä pääministeriksi tuli [[Ingvar Carlsson]]. Vuoden 1991 laman aikaan pääministeriksi tuli [[Carl Bildt]] keskusta-oikeistolaisen kokoomuksen, liberaalien ja kristillisdemokraattien hallituksen johdossa. Carlsson palasi pääministeriksi 1994 vaalien jälkeen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.regeringen.se/sb/d/4136/a/26791 | Nimeke = Swedish Government | Julkaisija = Regeringskansliet}}</ref> Hän luopui virasta 1996, josta lähtien pääministerinä oli [[Göran Persson]]. Vuoden 1998 vaaleissa sosiaalidemokraatit menettivät kannatustaan ja liittoutuivat vasemmistopuolueen ja ympäristöpuolueen kanssa. Hallitusratkaisu jatkui vuodesta 2002. Sosiaalidemokraatit kärsivät tappion [[Ruotsin valtiopäivävaalit 2006|vuoden 2006 valtiopäivävaaleissa]], ja pääministeriksi tuli kokoomuspuolueen [[Fredrik Reinfeldt]]. Hän jatkoi pääministerinä myös [[Ruotsin valtiopäivävaalit 2010|vuoden 2010 valtiopäivävaalien]] jälkeen.<ref name="BBCTL"/> Seuraavan kerran valtiopäivävaalit järjestetään syyskuussa 2014.<ref name="CIA"/> Reinfeldtin hallituksen puolustusministeri Sten Tolgfors erosi Saudi-Arabian kanssa käytyjen asekauppojen vuonna 2012 aiheuttaman kohun vuoksi. Hänen seuraajakseen tuli huhtikuussa 2012 [[Karin Enström]].<ref>Suvi Turtiainen, Ruotsin uusi puolustusministeri on ammattisotilas. Helsingin Sanomat 19.4.2012 sivu B 1</ref>
  
==Kunnioita==
+
=== Kansainväliset suhteet ===
Ruotsalaiset ovat ystävällisiä ja tunnetusti välittömiä, joskin heidän kansallinen itsetuntonsa on melko korkea. Useimmat ruotsalaiset ajattelevat, että heidän yhteiskuntansa on maailman paras, vaikkakin todellisuudessahan se ei sitä ole. Jos vierailet ruotsalaisessa kodissa muista '''riisua kengät jalastasi'''. Vaikkei ruotsalainen aina muistaisi sanoa ''kiitos'' tai ''olkaa hyvä'' ei kannata luulla että hän on epäkohtelias. Toisinaan myös suomalaiset unohtavat tämän. Kuten Suomessakin, Ruotsissa on voimassa [[jokamiehenoikeudet]], joka mahdollistaa luonnossa liikkumisen ilman maanomistajan lupaa. Ruotsin jääkiekkomaajoukkuetta ei pidä (varsinkaan suomalaisena) haukkua jos ei tahallaan halua ärsyttää ruotsalaisia; useimmat ovat ylpeitä Tre Kronoristaan.
+
Ruotsi on ollut [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneiden kansakuntien]] jäsen vuodesta 1946, vuosi YK:n perustamisen jälkeen. Ruotsalainen [[Dag Hammarskjöld]] oli YK:n pääsihteeri vuosina 1953–1961.<ref name="BBCTL"/> Ruotsi ei kuulu sotilasliittoihin, mutta käytännössä se on ollut läheisessä yhteistyössä läntisten maiden kanssa. Se on esimerkiksi toiminut [[NATO]]n rauhankumppanina [[Balkan]]illa ja [[Afganistan]]issa.<ref>[http://www.sweden.gov.se/sb/d/11725/a/122836 Sweden and NATO] Regeringskansliet</ref>
  
==Ota yhteyttä==
+
Ruotsi on ollut [[Euroopan unioni]]n jäsen 1. tammikuuta 1995 lähtien. Ruotsalaiset hyväksyivät Euroopan unionin jäsenyyden kansanäänestyksen jälkeen, jossa 52,3 prosenttia ruotsalaisista tuki Euroopan unioniin liittymistä. Liittymissopimuksen mukaan Ruotsin tulee liittyä yhteisvaluutta [[euro]]on, kun se täyttää niin sanotut Emu-kriteerit. Ruotsalaiset kuitenkin hylkäsivät euron vuonna 2003 pidetyssä kansanäänestyksessä.<ref name="BBCTL"/>
  
{{sijainti|Pohjoismaat}}
+
== Hallinnollinen jako ==
{{käyttökelpoinen}}
+
{{Pääartikkeli|[[Ruotsin läänit]]|[[Luettelo Ruotsin kunnista|Ruotsin kunnat]]|[[Ruotsin maakäräjäkunnat]]|}}
  
[[WikiPedia:Ruotsi]]
+
Ruotsissa on 21 [[lääni]]ä (''län'') ja 290 [[kunta]]a (''kommun''). Kunnilla on laaja itsehallinto ja niiden päättävä elin on kunnanvaltuusto. Kuntien lisäksi maakunnilla on itsehallinto: maassa on 20 [[maakäräjäkunta]]a (''landsting''). Näistä [[Länsi-Götanmaa]]sta ja [[Skåne]]sta käytetään myös nimitystä alue (''region'').<ref>[http://www.skl.se/artikel.asp?C=3335&A=11736 Organisation] (Sveriges Kommuner och Landsting)</ref> [[Gotlanti]] on sekä kunta että lääni, ja maakäräjäkunnalle kuuluvista tehtävistä vastaa kunta. Ruotsissa järjestetään joka neljäs vuosi yleiset vaalit, joissa valitaan valtiopäiväedustajat, maakäräjäkuntien valtuustot ja kunnanvaltuustot.
[[Dmoz:Eurooppa/Ruotsi/]]
+
  
 +
Perinteisesti Ruotsi jaetaan myös kolmeen [[Ruotsin historialliset pääalueet|pääalueeseen]] (''landsdel'', aikaisemmin ''hufvuddel''; näitä ovat [[Sveanmaa]], [[Götanmaa]] ja [[Norlanti]]) sekä [[Ruotsin maakunnat|maakuntiin]] (''landskap''). Näillä jaotteluilla ei kuitenkaan nykyään ole hallinnollista merkitystä.
 +
 +
== Talous ==
 +
{{Pääartikkeli|[[Ruotsin talous]]}}
 +
 +
[[Tiedosto:Stockholm från Kungsholmen 2009.jpg|thumb|center|800px|Tukholma on Ruotsin pääkaupunki ja tärkein talouskeskus.]]
 +
[[Tiedosto:IKEA Store Elmhult.jpg|thumb|left|200px|[[IKEA]] on ruotsalaislähtöinen maailmanlaajuisesti tunnettu huonekalumyymäläketju.]]
 +
[[Tiedosto:X2000 Are.jpg|thumb|left|200px|[[X2000]] on ruotsalainen suurnopeusjuna.]]
 +
 +
Puutavara, vesivoima ja rautamalmi ovat Ruotsin ulkomaankauppaan suuntautuvan talouden perustana.<ref name="CIA"/> Palvelualoilla on kuitenkin yhä tärkeämpi osuus maan taloudessa. Vuonna 2010 palvelusektori tuotti 71,5 prosenttia bruttokansantuotteesta ja työllisti 70,7 prosenttia työvoimasta.<ref name="CIA"/> Julkinen sektori muodostaa taloudesta suuren osan ja työllistää noin 30 prosenttia työvoimasta (2009).<ref>[http://www.sweden.se/eng/Home/Work/Labor-market/Swedish-business-sectors/ Main Swedish business sectors] Sweden se</ref> Maan merkittävimmät luonnonvarat ovat [[sinkki]], [[rautamalmi]], [[kupari]], [[lyijy]], [[hopea]], [[uraani]] ja [[puu]]. Merkittävimmät vientituotteet ovat vuorostaan [[kone]]et, [[moottoriajoneuvo]]t, [[metsätalous]]tuotteet, [[rauta]], [[teräs]] ja [[kemikaali]]t.<ref name="CIA">{{CIA Factbook|sw|Sweden}} Viitattu 27.3.2010</ref> Työttömyyden on ennustettu pienenevän vuoden 2010 8,4 prosentista 7,5 prosenttiin 2011 ja edelleen 6,7 prosenttiin vuonna 2012.<ref>[http://www.arbetsformedlingen.se/download/18.6880a4dd130790d556980005067/outlook11-12.pdf Outlook 2011-2012]</ref>
 +
 +
Maatalous tuottaa vain 1,9&nbsp;prosenttia bruttokansantuotteesta ja työllistää prosentin työvoimasta. Se tuottaa [[ohra]]a, [[vehnä]]ä ja [[sokerijuurikas]]ta sekä [[liha]]a ja [[maito]]a.<ref name="CIA"/> Maatilat ovat keskittyneet maan etelä- ja keskiosiin. Rakennemuutoksen myötä tilakoko on suurentunut keskimäärin 32 hehtaariin, tiloja on enää 75&nbsp;000 (alle neljäsosa 1950-luvun tilamäärästä) ja monet ovat erikoistuneet. Myös metsätalous on merkittävää, ja maa on Kanadan jälkeen maailman toiseksi suurin havupuusta tehdyn sahatavaran viejä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finpro.fi/documents/10304/16101/Ruotsinmaaraportti15122011.pdf | Nimeke =Ruotsi Maaraportti | Julkaisija = Finpro | Selite = s. 17}}</ref>
 +
 +
Vuonna 2010 Ruotsin liikevaihdoltaan suurimmat yritykset olivat [[Volvo]], [[Vattenfall]], [[Ericsson]], [[Skanska]], [[SCA]], [[H&M]], [[TeliaSonera]], [[Electrolux]] ja [[ICA]].<ref>[http://www.ekonomifakta.se/sv/Fakta/Foretagande/Naringslivet/Sveriges-storsta-foretag/ De 10 största företagen i Sverige 2010] Ekonomi Fakta</ref> 2000-luvulla monet yhtiöt ovat siirtyneet yhä enemmän kansainväliseen omistukseen, mikä on myös Ruotsissa johtanut monien tuotantolaitosten lakkauttamiseen. Esimerkiksi [[Saab (automerkki)|Saab Automobile]] siirtyi [[General Motors]]ille ja sieltä hollantilais-venäläiseen omistukseen.<ref>[http://www.tuulilasi.fi/artikkelit/kiinalaiset-haluavat-edelleen-saabin Kiinalaiset haluavat edelleen Saabin] Tuulilasi 29.11. 2011</ref> Volvo Cars siirtyi jo aiemmin [[Ford Motor Company]]n kautta kiinalaisille.<ref>[http://www.iltasanomat.fi/autot/aisopimus-tehtiin-jo---kiinalaiset-ostavat-volvon/art-1288335320062.html Aisopimus tehtiin jo - Kiinalaiset ostavat Volvon] Ilta-Sanomat 18.6.2009</ref> Toisaalta ruotsalaiset yhtiöt ovat yhdistyneet naapurimaiden saman alan yhtiöiden kanssa muodostaen kansainvälisessä mitassa suurempia ja kilpailukykyisempiä yrityksiä, kuten [[Stora Enso]], [[TeliaSonera]], [[TietoEnator]] ja [[Nordea]].<ref>[http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=280&component=/PublishDB/Kirjat_kirjaesittely.asp&recID=965 Suomi-Ruotsi johtamismaaottelu - Puheenvuoroja yrityskulttuurien eroista] (kirjaesittely) Gummerus</ref>
 +
 +
Ruotsilla on 10 ydinreaktoria sähköntuotantoon, kolme [[Forsmarkin ydinvoimalaitos|Forsmarkissa]] Uppsalassa lähellä Tukholmaa, kolme [[Oskarshamnin ydinvoimalaitos|Oskarshamnissa]] ([[kiehutusvesireaktori|kiehutusvesireaktoreja]]) Smålandissa ja neljä [[Ringhalsin ydinvoimalaitos|Ringhalsissa]] (kolme [[painevesireaktori]]a ja yksi kiehutusreaktori) Hallandissa lähellä Göteborgia. Juutinrauman rannalla Malmön ja Helsingborgin välillä sijaitsevan [[Barsebäckin ydinvoimalaitos|Barsebäckin]] yksiköt suljettiin 1999 ja 2005. Suhde ydinvoimaan on ongelmallinen: kansanäänestyksessä 1980 hyväksyttiin ydinvoimasta luopuminen vuoteen 2010 mennessä, mutta päätös kumottiin vuonna 1997. Ydinvoimalla tuotetaan noin 50&nbsp;prosenttia sähköstä, eli 65–70 TWh vuodessa.<ref>[http://www.okg.se/templates/Page____317.aspx OKG- Frågor och svar]</ref><ref>[http://www.forsmark.com/templates/FKA_NewsPage.aspx?id=55 Forsmark - Frågor och svar]</ref><ref>[http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=300:ruotsin-oppositio-lupaa-sulkea-ydinvoimalat Ruotsin oppositio lupaa sulkea ydinvoimalat] Verkkouutiset / STT 20.3.2009</ref>
 +
 +
=== Liikenne ===
 +
Ruotsissa on kaikkiaan 249 lentopaikkaa, joista 152:lla on päällystetty kiitotie. Rautateiden kokonaispituus on 11&nbsp;633 kilometriä. Merkittäviä satamia ovat [[Brofjorden]] (Lysekilissä), [[Göteborg]], [[Helsingborg]], [[Luulaja]], [[Malmö]], [[Stenungsund]], [[Tukholma]], [[Trelleborg]] ja [[Visby]].<ref name="CIA"/> Ruotsin joukkoliikenne on hyvin järjestetty ja saa valtiolta runsaasti tukea. Samat liput kelpaavat junissa ja linja-autoissa. Junat ovat nopeampia kuin linja-autot, mutta varsinkin pohjoisessa on monia paikkoja, joihin ei pääse junalla. Nopeimmissa [[X2000]]-junissa peritään lisämaksua.<ref>[http://www.lonelyplanet.com/sweden/transport/getting-around Getting There] Lonely Planet</ref>
 +
 +
== Väestö ==
 +
[[Tiedosto:Bokbord på Stockholms Kulturfestival - 1.JPG|thumb|250px|Väkijoukkoa Tukholman Drottninggatanilla]]
 +
Vuonna 2010 Ruotsin väkiluku oli 9&nbsp;408&nbsp;028 henkeä.<ref name="SCB"/>. Noin 85 prosenttia väestöstä elää kaupungeissa<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.scb.se/statistik/_publikationer/BO0801_2007A01_BR_BO01SA0701.pdf | Nimeke = Bostads- och byggnadsstatistisk årsbok 2007 | Julkaisija = Statistiska Centralbyrån | Kieli = {{sv}} | Viitattu = 9.12.2011}}</ref>. Asukkaista valtaosa on ruotsinkielisiä, mutta Ruotsissa on myös huomattava [[ruotsinsuomalainen|suomalainen]] ja [[meänkieli]]nen vähemmistö: [[Ethnologue]]-sivuston mukaan edellisiä on noin 200&nbsp;000 ja jälkimmäisiä 40&nbsp;000−70&nbsp;000. Etnisesti [[Saamelaiset|saamelaisia]] on noin 14&nbsp;000.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ethnologue.com/show_country.asp?name=SE | Nimeke=Languages of Sweden | Ajankohta=2009 | Julkaisija=Ethnologue | Viitattu=9.4.2010 | Kieli={{en}} }}</ref>. [[Maahanmuuttajat Ruotsissa|Maahanmuuton]] takia ruotsalaisista oli vuonna 2007 13,4&nbsp;prosenttia ulkomailla syntyneitä. 17,3&nbsp;prosentilla asukkaista on ulkomaalaistausta. Muiden maiden kansalaisia on 5,7&nbsp;prosenttia Ruotsin väestöstä. Suurimmat maahanmuuttajien ryhmät ovat Suomesta, entisen [[Jugoslavia]]n alueilta ja [[Ruotsin irakilaiset|Irakista]].<ref>[http://www.immi.se/migration/statistik/20grupper.htm Statistik över invandring till Sverige] Immigrant Institutet 2005</ref>
 +
 +
=== Suurimmat kunnat ===
 +
[[Tiedosto:Invandrare utvandrare Sverige 1850-2007.svg|thumb|250px|Maahanmuutto ja maastamuutto Ruotsissa vuosina 1850–2007]]
 +
[[Tiedosto:Uppsala aerial view 1940 Cathedral University old town photo.jpg|thumb|250px|[[Uppsalan tuomiokirkko]] on yksi maan tärkeimmistä.]]
 +
[[Tiedosto:Royal Intitute of Technology building.JPG|thumb|250px|[[Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu]] Tukholmassa on Ruotsin vanhin ja suurin teknillistä opetusta tarjoava yliopisto.]]
 +
 +
{| class="wikitable"
 +
|-
 +
! Sijoitus
 +
! Kunta
 +
! Väkiluku 2008<ref>[http://www.citypopulation.de/Sweden-Mun.html Principal Muncipalities] Citypopulation</ref>
 +
! Pinta-ala (km²)
 +
! Väestötiheys
 +
|-align=right
 +
|1 ||align=left| [[Tukholma]] || 810 120 || 187,74 || 4 124,91
 +
|-align=right
 +
|2 ||align=left| [[Göteborg]] || 500 197 || 450,71 || 1 080,58
 +
|-align=right
 +
|3 ||align=left| [[Malmö]] || 286 535 || 155 56 || 1 752,60
 +
|-align=right
 +
|4 ||align=left| [[Uppsala]] || 190 668 || 2 189,10 || 84,01
 +
|-align=right
 +
|5 ||align=left| [[Linköping]] || 141 863 || 1 435,80 || 96,08
 +
|-align=right
 +
|6 ||align=left| [[Västerås]] || 134 684 || 962,78 || 137,46
 +
|-align=right
 +
|7 ||align=left| [[Örebro]] || 132 277 || 1 380,11 || 92,87
 +
|-align=right
 +
|8 ||align=left| [[Norrköping]] || 128 060 || 1 503,61 || 82,95
 +
|-align=right
 +
|9 ||align=left| [[Helsingborg]] || 126 754 || 346,25 || 353,35
 +
|-align=right
 +
|10 ||align=left| [[Jönköping]] || 125 154|| 1 488,75 || 81,43
 +
|-align=right
 +
|11 ||align=left| [[Uumaja]] || 112 728 || 2 331,39 || 47,58
 +
|-align=right
 +
|12 ||align=left| [[Lund]] || 107 351 || 430,27 || 238,11
 +
|-align=right
 +
|13 ||align=left| [[Borås]] || 101 487 || 915,22 || 108,88
 +
|-align=right
 +
|}
 +
 +
Katso myös
 +
* [[Luettelo Ruotsin kunnista]]
 +
* [[Luettelo Ruotsin kaupungeista]]
 +
 +
=== Kielet ===
 +
{{Pääartikkeli|[[Ruotsin kielipolitiikka]]}}
 +
 +
Ruotsissa puhutaan pääasiassa [[ruotsin kieli|ruotsia]], joka on lainsäädännössä vuonna 2009 määritelty sekä maan pääkieleksi että [[virallinen kieli|viralliseksi kieleksi]]. Suurin vähemmistökieli on [[suomen kieli|suomi]]. Euroopan unionin direktiivin johdosta viiden vähemmistökielen asema kirjattiin lakiin 1999; näitä ovat [[Saamelaiskielet|saame]], [[meänkieli]] (suomen murre), suomi, [[romanikieli]] ja [[jiddiš]]. Näillä kielillä on virallinen asema valtion virastoissa, oikeudessa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa tiettyjen kuntien alueella. Saamen kielellä on virallinen asema [[Arjeplog]]in, [[Jällivaara]]n, [[Jokimukka|Jokimukan]] ja [[Kiiruna (kunta)|Kiirunan]] kunnissa ja niiden läheisyydessä. Suomi ja meänkieli ovat virallisia Jällivaaran, [[Haaparanta|Haaparannan]], Kiirunan, [[Pajala]]n ja [[Ylitornion kunta|Ylitornion]] kunnissa.<ref name="NORDENSPRAK"/> Vuonna 2010 uudistettu kielilaki toi suomen vähemmistökieleksi 18 kuntaan Keski- ja Etelä-Ruotsissa, ja helmikuussa 2011 vielä viiteen muuhun kuntaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.sprakradet.se/9869 | Nimeke = Språksituationen i Sverige 2010| Selite = s.10 | Julkaosija = Språkrådet | Kieli = {{sv}} | Viitattu = 10.12.2011}}</ref> Romanilla ja jiddišillä on asema historiallisina vähemmistökielinä, ja Ruotsin hallituksella on tietty velvollisuus tukea niitä. Ruotsissa on paljon vähemmistökieliä suuren maahanmuuton seurauksesta.<ref name="NORDENSPRAK">[http://www.pohjola-norden.fi/fi/tietoa_pohjoismaista/ruotsi/kieli_ja_tiedotusvaalineet/?id=191 Ruotsin kieli ja tiedotusvälineet] Norden</ref>
 +
 +
Ruotsin kielellä on paljon toisistaan eroavia murteita.<ref>[http://swedia.ling.gu.se/ 1000 Svenska dialekter idag !] SweDia 2000</ref> Yleiskielen oikeinkirjoitukseen on vaikuttanut [[Vadstena]]n luostarista 1400-luvulta alkanut perinne. Tarve puhutun kielen yhtenäistämiseen tuli kansakoulun leviämisen myötä, ja silloin suosittiin Tukholman lähiympäristön kieltä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ling.gu.se/~anders/SWEDIA/FAQ/od3.html | Nimeke = Har dialekterna utvecklats ur rikssvenskan? | Julkaisu =De svenska dialekternas fonetik och fonologi år 2000 | Kieli ={{sv}} | Viitattu = 8.12.2011}}</ref>
 +
 +
=== Uskonto ===
 +
Ruotsalaisista 68,8 prosenttia kuului maan evankelis-luterilaiseen kirkkoon vuoden 2011 lopulla.<ref>[http://www.svenskakyrkan.se/default.aspx?id=890756&ptid=48063 Medlemmar i Svenska kyrkan 1972-2011.pdf] svenskakyrkan.se</ref> Vuonna 2005 tehdyssä kyselyssä 23 prosenttia ruotsalaisista ilmoitti uskovansa [[Jumala]]an, 53 prosenttia ilmoitti uskovansa johonkin ylempään voimaan ja 23 prosenttia ilmoitti etteivät usko mihinkään näistä.<ref>[http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/ebs/ebs_225_report_en.pdf Social values, Science and Technology] Eurobarometer 2005</ref> Vuonna 2007 tehdyn tutkimuksen mukaan kolmannes ruotsalaisista katsoo olevansa [[Kristinusko|kristittyjä]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kyrkpressen.fi/content/view/1094/895/ | Nimeke=Var tredje svensk kallar sig kristen | Tekijä=Fernström, Kristina | Julkaisu=Kyrkpressen | Ajankohta=29.3.2007 | Viitattu=7.12.2009}}</ref> Vuonna 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan vain 15 prosenttia Ruotsin evankelis-luterilaisen kirkon jäsenistä uskoo Jeesukseen.<ref>[http://www.thelocal.se/34370/20110615/ Swedish Church members 'don't believe in Jesus'] The Local 15.11.2011</ref> Kymmenessä vuodessa kuusi suurinta ruotsalaista vapaakirkkoa on menettänyt 70&nbsp;000 jäsentä, mikä on 15 prosenttia niiden jäsenkunnasta.<ref name="Ruotsin kirkolla jäsenkato - islam menestyy">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/88692-ruotsin-kirkolla-jasenkato-islam-menestyy| Nimeke =Ruotsin kirkolla jäsenkato - islam menestyy | Julkaisu=Uusi Suomi}}</ref>
 +
 +
Ruotsissa on paljon [[islam|muslimeja]], arviolta noin 450&nbsp;000, mutta vain neljäsosa heistä on uskonnollisia.<ref name="Ruotsin muslimit saivat oman rahaston"/> Vuonna 2000 Ruotsissa oli 90&nbsp;000 uskoa harjoittavaa muslimia, kun vuonna 2010 heitä oli 110&nbsp;000.<ref name="Ruotsin kirkolla jäsenkato - islam menestyy"/> Joidenkin tutkimusten mukaan Ruotsin muslimeista vain 5 prosenttia harjoittaa uskoaan siten, että käyvät aina perjantairukouksissa ja rukoilevat viisi kertaa päivässä, kuten [[Koraani]] käskee tehdä.<ref>[http://www.sydsvenskan.se/sverige/article140868.ece Djup splittring bland Malmös muslimer] Sydsvenskan 9.2.2006 {{sv}}</ref> Suurin osa Ruotsin muslimeista on [[sunnalaisuus|sunnalaisia]]. Vuonna 2008 Ruotsin muslimit saivat oman šaria-lakia noudattavan rahaston, joka sijoittaa islaminuskon periaatteiden mukaan.<ref name="Ruotsin muslimit saivat oman rahaston">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Ruotsin+muslimit+saivat+oman+rahaston/1135239129445| Nimeke =Ruotsin muslimit saivat oman rahaston | Julkaisija = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 2.9.2008}}</ref>
 +
 +
=== Koulutus ===
 +
Koulunkäynti on ilmaista ja pakollista yhdeksänvuotisen peruskoulun ajan, ikävuodet 7–16, mutta lähes kaikki kuusivuotiaat käyvät esikoulun. Peruskoulun jälkeen ne, jotka suorittavat tasokokeen ruotsissa, englannissa ja matematiikassa, pääsevät lukioon. Käytännössä suurin osa ikäluokasta aloittaa lukion. Kunnallisten peruskoulujen rinnalla on tarjolla yksityiskouluja, joita käy yhdeksän prosenttia peruskoululaisista ja 20 prosenttia lukiolaisista. Myös niissä opiskelu on oppilaalle ilmaista.<ref>[http://www.sweden.se/eng/Home/Education/Basic-education/Facts/Education-in-Sweden/ Education in Sweden] Sweden se the official gateway to Sweden</ref>
 +
 +
== Kulttuuri ==
 +
[[Tiedosto:Lindgren 1960.jpg|thumb|200px|Kirjailija [[Astrid Lindgren]]]]
 +
[[Tiedosto:Ingmar Bergman 1957.jpg|thumb|200px|Elokuvaohjaaja [[Ingmar Bergman]]]]
 +
[[Tiedosto:Midsommardans av Anders Zorn 1897.jpg|thumb|200px|[[Anders Zorn]], ''Midsommardans'', 1897.]]
 +
Vuonna 1928 pääministeri [[Per Albin Hansson]] kuvasi ruotsia sanalla kansankoti ( {{k-sv|folkhemmet}} ). Se oli hyvinvointivaltion vertauskuva vuosisadan loppuun asti. Käsitteeseen liittyi joukko yhteiskunnallisia instituutioita: päiväkodit, vanhainkodit, sairaalat, kunnalliset musiikkiopistot, ammattiliitot ja vappuparaatit. Toinen kansallisten symbolien joukko liittyy Ruotsin maaseutumenneisyyteen: lavatanssit, juhannussalko, joulupidot. Teollistuminen ja kaupungistuminen tapahtuivat maassa myöhään.<ref name="EC">[http://www.everyculture.com/Sa-Th/Sweden.html#b Sweden] Countries and their cultures</ref>
 +
 +
Ruotsalaisten ruokavaliossa on nykyisin kansainvälisiä elementtejä: pizzaa, pastaa ja kiinalaista ruokaa. Perinteinen kotiruoka, husmankost, koostuu perunasta, lihasta tai kalasta ja kastikkeesta.<ref name="EC"/>
 +
 +
Ruotsalainen  dynamiitin keksijä, kemisti ja insinööri [[Alfred Nobel]] määräsi testamentissaan omaisuutensa säätiölle, joka on jakanut vuodesta 1901 [[Nobel-palkinto]]ja uraauurtavasta työstä fysiikan, kemian, kirjallisuuden, rauhan, lääketieteen sekä taloustieteen aloilta.<ref>[http://www.nobelprize.org/alfred_nobel/index.html Alfred Nobel -The Man Behind the Nobel Prize] Nobelprize.org</ref>
 +
 +
Ruotsiin on tullut kahdeksan [[Nobelin kirjallisuuspalkinto|kirjallisuuden nobelia]]. Palkinnon ovat saaneet [[Selma Lagerlöf]] (1909), [[Verner von Heidenstam]] (1916), [[Erik Axel Karlfeldt]] (1931), [[Pär Lagerkvist]] (1951), [[Nelly Sachs]] (1966), [[Eyvind Johnson]] ja [[Harry Martinson]] (1974), sekä [[Tomas Tranströmer]] (2011)<ref>[http://www.nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/ All Nobel Prizes in Literature] Nobelprize.Org</ref> [[August Strindberg]]in näytelmiä, [[Astrid Lindgren]]in ja [[Selma Lagerlöf]]in lastenkirjoja sekä [[Harry Martinson]]in runoja on käännetty monille kielille. Etenkin 2000-luvulla myös ruotsalaiset dekkarikirjailijat kuten [[Stieg Larsson]] ja [[Henning Mankell]] ovat nouseet maailmanmaineeseen.<ref>[http://www.littvet.uu.se/forskning/avdelningen_for_litteratursociologi/Profilomraden/Svensk_skonlitteratur_i_varlden/ Svensk skönlitteratur i världen (SIV)] Uppsala Universitet {{sv}}</ref>
 +
 +
[[Ruotsalainen musiikki|Ruotsin musiikkimaailmasta]] tunnetaan monet kevyen musiikin tähdet ja yhtyeet, muun muassa [[ABBA]] ja [[Roxette]]. Klassisen musiikin piiristä tunnettuja ovat [[Carl Michael Bellman]], [[Jenny Lind]] ja [[Jussi Björling]]. [[Evert Taube]] jatkoi Bellmanin perinnettä lauluntekijänä. Uudemman polven klassisia laulajia ovat olleet [[Birgit Nilsson]], [[Anne-Sofie von Otter]] ja [[Nikolai Gedda]].<ref name="MCKULT">{{Kirjaviite | Nimeke = World and Its Peoples, Vol 9 Scandinavia and Finland | Sivu =1276-1277 | Julkaisija = Marshall Cavendish | Vuosi =2009 | Tunniste = ISBN 9780761478973}}</ref>
 +
 +
[[Ruotsin taide]]maailmassa [[Anders Zorn]] tunnetaan maalaismaisemista ja alastonkuvista ja [[Carl Larsson]] koti-aiheisista idyllisistä maalauksistaan.<ref name="MCKULT"/> 
 +
 +
[[Ruotsalainen arkkitehtuuri|Ruotsalaisen arkkitehtuurin]] kulta-aikaa oli 1920-luku, jonka tyyliin on palattu myöhempinäkin vuosikymmeninä.<ref>[http://www.stockholmtown.com/upload/Pressbransch/Pressidor/features/Architecture_history_ENG.pdf Architecture in Stockholm] Stockholm Town {{en}}</ref>
 +
[[Funktionalismi]] tuli Skandinaviaan Tukholman maailmannäyttelyssä 1930, jossa [[Gunnar Asplund]] oli pääsuunnittelijana.<ref>[http://www.moma.org/collection/browse_results.php?criteria=O%3AAD%3AE%3A27%7CA%3AAR%3AE%3A1&page_number=19&template_id=1&sort_order=1 Stockholm Exhibition, Stockholm, Sweden, Elevation of advertising tower] MoMA</ref>  Kansankodissa piti tuottaa kohtuuhintaisia toimivia asuntoja kaikille.  Seuraavan neljänkymmenen vuoden ajan Ruotsin arkkitehtien tärkein tehtävä oli asuntojen suunnittelu. Tasakatot ja suuret ikkunat eivät ole käytännöllisiä pohjoisen ilmastossa ja muutenkin puhtainta funktionalismia pehmennettiin kansallisilla vaikutteilla.  Asplundin Göteborgin raatihuoneen lisärakennus on puhtaaksiviljelty esimerkki tuolta kaudelta.<ref name="WAERN">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.swedcham.com.br/pdf/Sweden%20architechture.pdf | Tekijä = Rasmus Waern | Nimeke = Architecture in Sweden | Ajankohta = 2001 | Julkaisu = Swedish Culture | Julkaisija = Swedish Institute | Kieli = {{en}} | Viitattu = 12.12.2011}}</ref> Asplundin muita tunnettuja töitä ovat [[Tukholman kaupunginkirjasto]] ja [[Skogskyrkogården]]. <ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.archiplanet.org/architects/Erik_Gunnar_Asplund.html | Nimeke = Erik Gunnar Asplund | Julkaisu = Great Buildings}}</ref>
 +
 +
[[Elokuva Ruotsissa|Ruotsalainen elokuva]] menestyi jo varhain. Näyttelijät [[Greta Garbo]] ja [[Ingrid Bergman]] ja ohjaaja [[Ingmar Bergman]] menestyivät 1900-luvulla.<ref name="MCKULT"/> [[Lasse Hallström]], [[Roy Andersson]] ja [[Lukas Moodysson]] kuuluvat jo seuraavaan sukupolveen.<ref>[http://www.sweden.se/eng/Home/Lifestyle/Film/ Swedish Film] Official Gateway to Sweden</ref>
 +
 +
=== Tiedotusvälineet ===
 +
Ruotsin sähköistä mediaa hallitsi pitkään lupamaksurahoitteinen julkinen palvelu, jota hoitaa Sveriges Television eli [[SVT]]. Sen tärkein kilpailija on vuonna 1992 perustettu kaupallinen [[TV4 (Ruotsi)|TV4]]. Maa siirtyi digitaalitelevisioon varhain, analogialähetykset lopetettiin vuonna 2007. Monissa kotitalouksissa on kaapeli tai satelliittivastaanotin. Ensimmäiset kaupalliset radioasemat aloittivat vuonna 1993, ja niitä on nykyisin yli sata.<ref name="BBCPROFILE">{{Verkkoviite | Osoite=http://news.bbc.co.uk/2/hi/country_profiles/1021823.stm | Nimeke = Country profile Sweden | Julkaisija = BBC News}}</ref>
 +
 +
[[Dagens Nyheter]] on Ruotsin suurin aamulehti. Ruotsin tärkeimmät iltapäivälehdet ovat vuonna 1830 perustettu [[Aftonbladet]] sekä vuonna 1944 perustettu [[Expressen]]. Sanomalehtien tilaaminen kotiin on yleistä, ja ruotsalaiset ovat maailman ahkerimpien sanomalehtien lukijoiden joukossa. Maassa ilmestyy kuusi päivittäistä sanomalehteä: Tukholmassa Aftonbladet, Dagens Nyheter, Expressen ja [[Svenska Dagbladet]], Göteborgissa [[Göteborgs Posten]] ja Malmössä [[Sydsvenska Dagbladet]].<ref name="BBCPROFILE"/>
 +
 +
=== Maailmanperintökohteet ===
 +
[[Unesco]]n [[maailmanperintöluettelo]]ssa on Ruotsista 13 kulttuurikohdetta, yksi luontokohde  eli [[Höga Kusten]]/[[Merenkurkku|Merenkurkun saaristo]], yhteinen [[Suomi|Suomen]] kanssa ja yksi ”sekakohde”, [[Ruotsin Lappi]].
 +
Kulttuurikohteet ovat [[Tanumshede|Tanumin]] kalliopiirrokset pronssikaudelta, [[Öölanti|Etelä-Öölannin]] monipuolinen maatalousmaisema joka on ollut asutettuna esihistorialliselta ajalta asti, [[Birka]] ja [[Hovgården]] viikinkiajalta, Suuren kuparivuoren kaivosalue [[Falun]]issa 1200-luvulta,  [[Visby]]n hansakaupunki,  [[Gammelstad]]in kirkonkylän puutalot ja 1400-luvun kirkko [[Luulaja]]ssa,  1600-luvun markkinajohtaja [[Engelsberg]]in terästehdas,  [[Karlskrona]]n satamakaupunki 1600-luvulta, [[Drottningholmin linna|Drottningholmin]] kuninkaallinen tila 1700-luvulta,  [[Skogskyrkogården]] 1900-luvun alusta sekä [[Varbergin radioasema]] 1920-luvulta.<ref>[http://whc.unesco.org/en/statesparties/se Properties inscribed on the World Heritage List: Sweden] Unesco</ref>
 +
 +
=== Urheilu ===
 +
[[Tiedosto:Schweden-lettland.jpg|thumb|200px|Latvian ja Ruotsin välinen ottelu [[Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2005|vuoden 2005 jääkiekon MM-kilpailuissa]].]]
 +
 +
Ruotsi on erittäin menestynyt maa sekä kesä- että talviurheilulajeissa, joissa molemmissa Ruotsissa on hyvät harjoitteluolosuhteet. Maa on saanut kansainvälistä menestystä erityisesti [[jalkapallo]]ssa, [[jääkiekko|jääkiekossa]], [[golf]]issa, [[hiihto|hiihdossa]], [[yleisurheilu]]ssa ja [[tennis|tenniksessä]].<ref name="swedense">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sweden.se/eng/Home/Lifestyle/Sport-leisure/| Nimeke = Sport & leisure in Sweden| Julkaisu = Sweden.se| Julkaisija = Swedish Institute| Viitattu = 9.12.2011| Kieli = {{en}}}}</ref> Olympialaisiin [[Ruotsi olympialaisissa|Ruotsi on osallistunut]] joka kerta, lukuun ottamatta [[Kesäolympialaiset 1904|St. Louisin kisoja]] 1904.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sports-reference.com/olympics/countries/SWE/| Nimeke = Sweden| Julkaisu = sports-reference.com| Julkaisija = Sports Reference LLC| Viitattu = 9.12.2011| Kieli = {{en}}}}</ref> Ruotsi on isännöinyt kesäolympialaisia kertaalleen, kun ne järjestettiin [[Kesäolympialaiset 1912|1912 Tukholmassa]].<ref name="britannica">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/576478/Sweden| Nimeke = Sweden| Julkaisu = Encyclopædia Britannica | Ajankohta = 2011| Julkaisija = Encyclopædia Britannica Online | Viitattu = 9.12.2011| Kieli = {{en}}}}</ref> Ruotsissa on lisäksi järjestetty muun muassa [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1958|jalkapallon MM-kilpailut 1958]], [[Jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut 1992|EM-kilpailut 1992]], [[Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 1995|yleisurheilun MM-kilpailut 1995]] ja useasti [[Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut|hiihdon]] ja [[Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut|jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sverigeturism.se/smorgasbord/smorgasbord/natrecspo/sports/sports.html| Nimeke = Sports in Sweden| Julkaisu = Sverigeturism.se| Viitattu = 9.12.2011| Kieli = {{en}}}}</ref>
 +
 +
Jalkapallo on Ruotsin suosituin urheilulaji. [[Ruotsin jalkapallomaajoukkue|Jalkapallomaajoukkue]] on voittanut kultaa [[Jalkapallo kesäolympialaisissa 1948|olympialaisissa 1948]], hopeaa MM-kilpailuista 1958 ja pronssia [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1958|MM-kilpailuista 1994]].<ref>Nordström, s. 76.</ref> Maajoukkue on pelannut MM-kisojen lopputurnauksessa 11 kertaa. Marraskuussa 2011 se oli FIFAn rankigissa sijalla 18.<ref>[http://www.fifa.com/associations/association=swe/index.html Associations:Sweden] (osiot Honours ja FIFA Ranking) FIFA</ref> Tunnetuimpia pelaajia ovat olympiavoittajat [[Gunnar Gren]], [[Gunnar Nordahl]], joka on italialaisen huippuseura [[AC Milan]]in kautta aikojen paras maalintekijä, ja [[Nils Liedholm]] sekä [[Tomas Brolin]], [[Thomas Ravelli]] ja [[Zlatan Ibrahimović]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sverigeturism.se/smorgasbord/smorgasbord/natrecspo/sports/popular.html| Nimeke = The Most Popular Sports| Julkaisu = Sverigeturism.se| Viitattu = 9.12.2011| Kieli = {{en}}}}</ref><ref name="ohlsen39">Ohlsen & Bonetto, s. 39.</ref>
 +
 +
[[Ruotsin jääkiekkomaajoukkue|Ruotsin jääkiekkojoukkue]], Tre Kronor, on voittanut kaksi olympiakultaa ja kahdeksan maailmanmestaruutta.<ref>[http://www.sports-reference.com/olympics/sports/ICH/ Ice Hockey: Country Medal Readers] Sport reference</ref><ref>[http://www.puckworlds.com/2011/4/30/2144457/world-championship-preview-group-c Sweden] Puckworlds</ref> [[Ruotsin jääpallomaajoukkue]] on eräs kautta aikain perinteikkäimmistä ja menestyksekkäimmistä maajoukkueista. [[Ruotsin salibandymaajoukkue]] on voittanut 6 maailmanmestaruutta ja kaksi MM-hopeaa. Ruotsi on myös menestynein maa [[käsipallo]]n miesten maailman- ja Euroopan-mestaruuskilpailuissa. [[Brännboll]] on Ruotsissa suosittu [[baseball]]in ja [[pesäpallo]]n lähisukulaispeli, jota harrastetaan lähinnä amatööritasolla [[puisto]]issa, eikä sillä ole varsinaista organisoitua toimintaa.
 +
 +
Jääkiekon lisäksi monet muutkin talviurheilulajit ovat suosittuja. Vuosittain järjestettävä 90 kilometrin mittainen [[Vaasahiihto]] on maailman suurin hiihtotapahtuma.<ref name="ohlsen39"/> Tunnettuja ruotsalaisia maastohiihtäjiä ovat nelinkertainen olympiavoittaja [[Gunde Svan]] ja yhdeksän olympiamitalia voittanut [[Sixten Jernberg]].<ref name="ohlsen39"/><ref name="swewinter">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sports-reference.com/olympics/countries/SWE/winter/| Nimeke = Sweden Winter Sports| Julkaisu = sports-reference.com| Julkaisija = Sports Reference LLC| Viitattu = 9.12.2011| Kieli = {{en}}}}</ref> Muita menestyneitä talviurheilijoita ovat alppihiihtäjät [[Ingemar Stenmark]] ja [[Anja Pärson]] sekä taitoluistelua kehittänyt [[Gillis Grafström]].<ref name="britannica"/><ref name="swewinter"/>
 +
 +
Tennispelaajat [[Björn Borg]], [[Mats Wilander]] ja [[Stefan Edberg]] kuuluvat lajin kautta aikojen parhaimpiin. Borg voitti 11 [[Grand Slam]] -turnausta, Wilander 7 ja Edberg 6.<ref name="swedense"/> Menestynein golfinpelaaja on [[Annika Sörenstam]].<ref name="ohlsen39"/> Kuuluisia yleisurheilijoita ovat [[Carolina Klüft]], [[Patrik Sjöberg]] ja [[Stefan Holm]]. Kesäolympialaisissa eniten mitaleita ovat saaneet ampuja [[Alfred Swahn]] (9 mitalia) ja meloja [[Gert Fredriksson]] (8 mitalia).<ref name="swewinter">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sports-reference.com/olympics/countries/SWE/summer/| Nimeke = Sweden Summer Sports| Julkaisu = sports-reference.com| Julkaisija = Sports Reference LLC| Viitattu = 9.12.2011| Kieli = {{en}}}}</ref>
 +
 +
== Lähteet ==
 +
*{{Kirjaviite | Tekijä = Ohlsen, Becky & Bonetto, Cristian| Nimeke = Sweden| Suomentaja = | Vuosi = 2009| Julkaisupaikka = Footscray, Victoria| Julkaisija = Lonely Planet Publishing| Tunniste = ISBN 9781741047752| www = http://books.google.fi/books?id=RzA9ukD2rx4C| www-teksti = Google-kirjat | Viitattu = 9.12.2011| Kieli = {{en}}}}
 +
*{{Kirjaviite | Tekijä = Nordström, Byron J.| Nimeke = Culture and customs of Sweden| Suomentaja = | Vuosi = 2010| Julkaisupaikka = Santa Barbara, Kalifornia| Julkaisija = ABC-CLIO| Tunniste = ISBN 9781741047752| www = http://books.google.fi/books?id=RVEp3T5TLu4C| www-teksti = Google-kirjat | Viitattu = 9.12.2011| Kieli = {{en}}}}
 +
 +
=== Viitteet ===
 +
{{Viitteet|sarakkeet}}
 +
 +
== Aiheesta muualla ==
 +
{{Commonscat-rivi|Sweden}}
 +
* [http://maps.google.fi/maps?f=q&source=s_q&hl=fi&geocode=&q=Ruotsi&aq=&sll=62.593341,27.575684&sspn=16.299978,57.084961&ie=UTF8&hq=&hnear=Ruotsi&ll=60.130564,18.632813&spn=17.615743,57.084961&z=5 Ruotsi Google Maps -karttapalvelussa]
 +
* [http://www.visitsweden.com/ruotsi VisitSweden - Ruotsin matkailun virallinen verkkosivusto]
 +
* {{Wikitravel|Sweden}}
 +
 +
 +
{{Eurooppa}}
 +
{{EU-maat}}
 +
{{Metatieto|A}}
 +
 +
[[Luokka:Ruotsi|*]]
 +
 +
{{Link GA|es}}
 +
{{Link GA|no}}
 +
{{Link GA|eo}}
 +
{{Link GA|zh}}
 +
{{Link FA|vi}}
 +
{{Link FA|af}}
 +
{{Link LA|da}}
 +
{{Link LA|sv}}
 +
{{Link GA|ar}}
 +
{{Link FA|es}}
 +
 +
[[ace:Swèdia]]
 +
[[kbd:Шуэц]]
 +
[[af:Swede]]
 +
[[ak:Sweden]]
 +
[[als:Schweden]]
 +
[[am:ስዊድን]]
 +
[[ang:Sƿēoland]]
 +
[[ab:Швециа]]
 +
[[ar:السويد]]
 +
[[an:Suecia]]
 +
[[arc:ܣܘܝܕ]]
 +
[[roa-rup:Suidia]]
 +
[[frp:Suède]]
 +
[[ast:Suecia]]
 +
[[gn:Suesia]]
 +
[[az:İsveç]]
 +
[[id:Swedia]]
 +
[[ms:Sweden]]
 +
[[bm:Swedi]]
 +
[[bn:সুইডেন]]
 +
[[zh-min-nan:Sverige]]
 +
[[jv:Swédia]]
 +
[[su:Swédia]]
 +
[[be:Швецыя]]
 +
[[be-x-old:Швэцыя]]
 +
[[bcl:Suesya]]
 +
[[bi:Sweden]]
 +
[[bar:Schwedn]]
 +
[[bo:སི་ཝེ་དེན།]]
 +
[[bs:Švedska]]
 +
[[br:Sveden]]
 +
[[bg:Швеция]]
 
[[ca:Suècia]]
 
[[ca:Suècia]]
 +
[[ceb:Sweden]]
 +
[[cv:Швеци]]
 +
[[cs:Švédsko]]
 +
[[co:Svezia]]
 +
[[cy:Sweden]]
 +
[[da:Sverige]]
 
[[de:Schweden]]
 
[[de:Schweden]]
 +
[[dv:ސުވިޑަން]]
 +
[[dsb:Šwedska]]
 +
[[na:Widen]]
 +
[[dz:སུའི་ཌན་]]
 +
[[et:Rootsi]]
 +
[[el:Σουηδία]]
 
[[en:Sweden]]
 
[[en:Sweden]]
[[eo:Svedio]]
+
[[myv:Швеция Мастор]]
 
[[es:Suecia]]
 
[[es:Suecia]]
 +
[[eo:Svedio]]
 +
[[ext:Suécia]]
 +
[[eu:Suedia]]
 +
[[ee:Sweden]]
 +
[[fa:سوئد]]
 +
[[hif:Sweden]]
 +
[[fo:Svøríki]]
 
[[fr:Suède]]
 
[[fr:Suède]]
[[hu:Svédország]]
+
[[fy:Sweden]]
 +
[[fur:Svezie]]
 +
[[ga:An tSualainn]]
 +
[[gv:Yn Toolynn]]
 +
[[sm:Sweden]]
 +
[[gag:Şvețiya]]
 +
[[gd:An t-Suain]]
 +
[[gl:Suecia - Sverige]]
 +
[[gan:瑞典]]
 +
[[gu:સ્વિડન]]
 +
[[got:𐍃𐍅𐌴𐌰𐍂𐌴𐌹𐌺𐌹]]
 +
[[hak:Shuì-tién]]
 +
[[xal:Сведин Нутг]]
 +
[[ko:스웨덴]]
 +
[[haw:Kuekene]]
 +
[[hy:Շվեդիա]]
 +
[[hi:स्वीडन]]
 +
[[hsb:Šwedska]]
 +
[[hr:Švedska]]
 +
[[io:Suedia]]
 +
[[ilo:Suésia]]
 +
[[bpy:সুইডেন]]
 +
[[ia:Svedia]]
 +
[[ie:Svedia]]
 +
[[iu:ᔅᕗᕆᑭ]]
 +
[[os:Швеци]]
 +
[[zu:ISwidi]]
 +
[[is:Svíþjóð]]
 
[[it:Svezia]]
 
[[it:Svezia]]
[[ja:スウェーデン]]
+
[[he:שבדיה]]
 +
[[kl:Svenskit Nunaat]]
 +
[[kn:ಸ್ವೀಡನ್]]
 +
[[pam:Sweden]]
 +
[[ka:შვედეთი]]
 +
[[csb:Szwedzkô]]
 +
[[kk:Швеция]]
 +
[[kw:Swedherwyk]]
 +
[[rw:Suwede]]
 +
[[ky:Швеция]]
 +
[[sw:Uswidi]]
 +
[[kv:Швеция]]
 +
[[kg:Suedi]]
 +
[[ht:Syèd]]
 +
[[ku:Swêd]]
 +
[[lad:Suesia]]
 +
[[lez:Швеция]]
 +
[[la:Suecia]]
 +
[[ltg:Švedeja]]
 +
[[lv:Zviedrija]]
 +
[[lb:Schweden]]
 +
[[lt:Švedija]]
 +
[[lij:Sveçia]]
 +
[[li:Zwede]]
 +
[[ln:Swédi]]
 +
[[jbo:sueriges]]
 +
[[lg:Swiiden]]
 +
[[lmo:Svezia]]
 +
[[hu:Svédország]]
 +
[[mk:Шведска]]
 +
[[mg:Soeda]]
 +
[[ml:സ്വീഡൻ]]
 +
[[krc:Швеция]]
 +
[[mt:Żvezja]]
 +
[[mi:Huitene]]
 +
[[mr:स्वीडन]]
 +
[[xmf:შვედეთი]]
 +
[[arz:السويد]]
 +
[[mzn:سوئد]]
 +
[[cdo:Sôi-diēng]]
 +
[[koi:Шведму]]
 +
[[mdf:Шведмастор]]
 +
[[mn:Швед]]
 +
[[my:ဆွီဒင်နိုင်ငံ]]
 +
[[nah:Suecia]]
 
[[nl:Zweden]]
 
[[nl:Zweden]]
 +
[[nds-nl:Sveden]]
 +
[[ne:स्वीडेन]]
 +
[[new:स्वीडेन]]
 +
[[ja:スウェーデン]]
 +
[[nap:Sguezia]]
 +
[[ce:Швеци]]
 +
[[frr:Swärik]]
 +
[[pih:Swiiden]]
 +
[[no:Sverige]]
 +
[[nn:Sverige]]
 +
[[nrm:Suède]]
 +
[[nov:Suedia]]
 +
[[oc:Suècia]]
 +
[[mhr:Швеций]]
 +
[[or:ସ୍ଵିଡେନ]]
 +
[[uz:Shvetsiya]]
 +
[[pnb:سویڈن]]
 +
[[pap:Suecia]]
 +
[[ps:سويډن]]
 +
[[km:ស៊ុយអែត]]
 +
[[pms:Svessia]]
 +
[[nds:Sweden]]
 
[[pl:Szwecja]]
 
[[pl:Szwecja]]
 +
[[pnt:Σουηδία]]
 
[[pt:Suécia]]
 
[[pt:Suécia]]
 +
[[kaa:Shvetsiya]]
 +
[[crh:İsveç]]
 
[[ro:Suedia]]
 
[[ro:Suedia]]
 +
[[rm:Svezia]]
 +
[[qu:Suwidsuyu]]
 
[[ru:Швеция]]
 
[[ru:Швеция]]
 +
[[rue:Швеція]]
 +
[[sah:Швеция]]
 +
[[se:Ruoŧŧa]]
 +
[[sa:स्वीडन]]
 +
[[sc:Isvetzia]]
 +
[[sco:Swaden]]
 +
[[stq:Sweden]]
 +
[[sq:Suedia]]
 +
[[scn:Svezzia]]
 +
[[simple:Sweden]]
 +
[[ss:ISwideni]]
 +
[[sk:Švédsko]]
 +
[[sl:Švedska]]
 +
[[cu:Свєньско]]
 +
[[szl:Szwecyjo]]
 +
[[so:Iswiidhan]]
 +
[[ckb:سوید]]
 +
[[sr:Шведска]]
 +
[[sh:Švedska]]
 
[[sv:Sverige]]
 
[[sv:Sverige]]
[[wts:Category:Sweden]]
+
[[tl:Suwesya]]
 +
[[ta:சுவீடன்]]
 +
[[kab:Sswid]]
 +
[[roa-tara:Svezzie]]
 +
[[tt:Швеция]]
 +
[[te:స్వీడన్]]
 +
[[tet:Suésia]]
 +
[[th:ประเทศสวีเดน]]
 +
[[vi:Thụy Điển]]
 +
[[tg:Шветсия]]
 +
[[tpi:Suwidan]]
 +
[[chr:ᏍᏫᏕᏂ]]
 +
[[tr:İsveç]]
 +
[[tk:Şwesiýa]]
 +
[[tw:Sweden]]
 +
[[udm:Швеция]]
 +
[[uk:Швеція]]
 +
[[ur:سویڈن]]
 +
[[ug:شۋېتسىيە]]
 +
[[vec:Svèsia]]
 +
[[vep:Ročinma]]
 +
[[vo:Svedän]]
 +
[[fiu-vro:Roodsi]]
 +
[[wa:Suwedwesse]]
 +
[[zh-classical:瑞典]]
 +
[[vls:Zweedn]]
 +
[[war:Suecia]]
 +
[[wo:Suweed]]
 +
[[wuu:瑞典]]
 +
[[yi:שוועדן]]
 +
[[yo:Swídìn]]
 +
[[zh-yue:瑞典]]
 +
[[diq:İswec]]
 +
[[zea:Zweden]]
 +
[[bat-smg:Švedėjė]]
 +
[[zh:瑞典]]

Versio 7. heinäkuuta 2012 kello 16.31

Malline:Lupaava

Malline:Valtion tiedot

Ruotsin kuningaskunta (Malline:K-sv Malline:Lausunta) eli Ruotsi (Malline:K-sv) on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa. Sillä on yhteinen maaraja Suomen ja Norjan kanssa<ref name="CIA"/>. Ruotsi on pohjoismainen teollisuusmaa ja Euroopan unionin jäsen, mutta ei kuitenkaan kuulu Euroopan rahaliittoon. Maa on pinta-alaltaan (450 295 neliökilometriä) läntisen Euroopan kolmanneksi suurin valtio ja suurin Pohjoismaa. Ruotsissa on noin 9,5 miljoonaa asukasta, joten se on myös asukasluvultaan Pohjoismaista selvästi suurin. Maan pääkaupunki ja suurin kaupunki on Tukholma.

Ruotsin valtio muodostui keskiajalla ja se nousi suurvalta-asemaan Euroopassa 1600-luvulla. Maa kuitenkin menetti Skandinavian niemimaan ulkopuolelta valloittamansa alueet vähitellen 1700- ja 1800-luvuilla, lopulta Suomen vuonna 1809. 1800-luvun alkupuolelta lähtien Ruotsi on ollut puolueeton eikä se ole osallistunut Euroopassa käytyihin sotiin. Nykyisin maa on yksi maailman kehittyneimmistä ja rikkaimmista. Ruotsin väestötiheys on Euroopan unionin keskiarvon alapuolella, ja yli puolet maasta on metsää. Puutavara, vesivoima ja rautamalmi ovatkin Ruotsin talouden perustana, ja ruotsalaiset ovat perustaneet monia suuria yrityksiä, kuten Volvo, Vattenfall, Ericsson ja Skanska. Maalla on merkittävä kirjallinen perinne ja kansainvälisesti tunnettu musiikkiteollisuus, ja maan urheilijat ovat menestyneet hyvin sekä kesä- että talviurheilulajeissa.

Sisällysluettelo

Maantiede

Malline:Pääartikkeli

Ruotsin kartta

Ruotsin pinta-ala on 450 295 neliökilometriä.<ref name="CIA"/> Se rajoittuu idässä ja etelässä Itämereen ja lounaassa Pohjanmereen. Maa sijaitsee lähes kokonaisuudessaan Skandinavian niemimaalla. Gotlannin ja Öölannin suuret saaret Itämeressä kuuluvat Ruotsiin. Korkein kohta on 2 111 metriä korkea Kebnekaise Lapissa. Norjan halki pohjois−eteläsuunnassa kulkevat Skandit eli vanhalta nimeltään Kölivuoristo ulottuvat myös paikoin Ruotsiin, mutta niiden korkeimmat huiput jäävät Ruotsin puolella 1 500 metriin. Kolme suurta jokea, Uumajajoki, Tornionjoki ja Ångermanjoki, laskevat Pohjanlahteen. Vuorten eteläpuolella on järvialue. Suurin järvistä, Vänern, on Pohjois-Euroopan suurin järvi.<ref name="BGN"/>

Ilmasto

Ruotsin ilmastoon vaikuttavat sen pohjoinen sijainti ja Skandien antama suoja Atlantin lämpimiltä, kosteilta tuulilta. Suuressa osassa maata ilmasto on melko mantereinen, kesät ovat lämpimiä ja talvet kylmiä. Poikkeus on Göteborgin seudun länsirannikko, missä meri pysyy useimmiten sulana ja pitää talvet leutoina.<ref>Sweden Country guides. BBC News</ref> Köppenin ilmastoluokituksen mukaan Ruotsin eteläosissa ja rannikoilla vallitsee lämminkesäinen mannerilmasto, pohjoisosissa ja sisämaassa subarktinen mannerilmasto. Tuntureilla on paikoin myös tundraa.<ref>Sveriges klimat SMHI</ref>

Luonto ja luonnonsuojelu

Lapporten-vuoristolaakso

Yli puolet Ruotsista on metsän peitossa. Yleisimmät puulajit ovat kuusi (42 prosenttia), mänty (39 prosenttia) ja koivu (12 prosenttia).<ref>Sverige är ett skogsland Skogsstyrelsen Malline:Sv</ref> Alvareiksi kutsutaan kuivia kanervaa ja ketokasvillisuutta kasvavia kalkkikiviylänköjä, joita on Öölannissa.<ref>Stora Alvaret Ölanningen</ref> Ruotsin kuusi suurta nisäkäslajia ovat hirvi, ahma, susi, karhu, ilves ja myskihärkä. Hirviä on paljon, myös kaupunkien lähellä. Ahmat elävät lähinnä poronhoitoalueella ja karhut Luoteis-Ruotsissa, myskihärkiä tavataan Härjedalenissa ja Lounais-Ruotsissa.<ref>Kuusi suurta Visit Sweden</ref>

Ruotsissa on 29 kansallispuistoa. Ensimmäiset yhdeksän niistä perustettiin 1909. Niiden lisäksi maassa on 3 200 luonnonsuojelualuetta, jotka kattavat yhteensä neljä miljoonaa hehtaaria. Maan 4 000:sta Natura 2000 -alueesta noin 60 prosenttia on kansallispuistoja tai luonnonsuojelualueita.<ref>National parks and other ways to protect nature Naturvårdsverket</ref>

Historia

Malline:Pääartikkeli

Kustaa Vaasan muotokuva
Katu Tukholmassa maan siirtyessä oikeanpuoliseen liikenteeseen vuonna 1967

Esihistoria

Jääkauden loppuessa ihmisiä alkoi asettua Ruotsiin, ensin jäättömille rannikoille ja myöhemmin myös sisämaahan. Jäätikkö oli kokonaan kadonnut noin vuonna 7000 eaa. Asutus oli liikkuvaa, kesäisin kalastettiin ja pyydystettiin hylkeitä rannikolla, talveksi ainakin osa väestöstä siirtyi sisämaahan hirvijahtiin. Varhaisella kivikaudella asukkaita oli vain muutamia tuhansia. Noin 5000 vuotta eaa. saviastiat tulivat käyttöön.<ref>Malline:Verkkoviite</ref> Noin vuosina 4100–1700 eaa. kivikautiset yhteisöt Etelä- ja Keski-Ruotsissa harjoittivat jo maanviljelyä ja karjanhoitoa.<ref>Malline:Verkkoviite</ref> Pronssikaudella, noin 1700–500 eaa., muodostui luokkayhteiskunta, joka kykeni hallitsemaan arvometallien, kuten kullan ja pronssin, valmistusta ja omistusta. Yläluokan haudoista on löytynyt monenlaisia tarvekaluja kuolemanjälkeistä elämää varten.<ref>Malline:Verkkoviite</ref> Pronssikauden esineistä osa tehtiin paikallisesti, osa tuotiin manner-Euroopasta. Manner-Euroopassa alettiin käyttää rautaa arkiesineissä aiemmin kuin Skandinaviassa.<ref>Malline:Verkkoviite</ref>

Rauta tuli vähitellen käyttöön Skandinaviassakin, ja rautakausi ajoittui noin vuosiin 500 eaa.–1050 jaa. Rautakaudella kehitettiin riimukirjoitus, skandinaaveja värvättiin Rooman valtakunnan armeijaan ja kansainvaellukset muuttivat Euroopan valtarakenteita.<ref>Malline:Verkkoviite</ref><ref>Malline:Verkkoviite</ref>

Viikinkiajalta keskiajalle

Malline:Pääartikkeli

800- ja 900-lukujen aikana Etelä- ja Keski-Ruotsissa vallitsi viikinkikulttuuri. Ruotsalaiset viikingit kävivät kauppaa, sotivat ja liikkuivat Itämeren alueella, Venäjällä ja aina Mustallamerellä asti.<ref>Malline:Verkkoviite</ref> Kristinusko saapui Ruotsiin jo viikinkiajalla, mutta vakiintui lopullisesti vasta 1100-luvulla.<ref>Viking Religion BBC History</ref>

1200-luvun kuluessa Ruotsin valta vakiintui Länsi-Suomessa. Itäraja Novgorodia vastaan sovittiin Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323.<ref>Pohjoismaiden historia YLE </ref> Pohjois-Suomi ja Lappi jäivät vielä pitkiksi ajoiksi varsinaisen hallinnon ulkopuolelle. Ruotsi hivutti valtaansa myös Pohjanmaalle, mistä saatiin arvokasta suolalohta.<ref>Malline:Verkkoviite</ref>

Kalmarin unioni ja suurvaltakausi

Vuonna 1389 Tanskan ja Norjan valtionpäämiehestä Margareeta I:stä tuli myös Ruotsin hallitsija. Varsinainen Kalmarin unioni syntyi 1397, kun Margareetan sukulainen Eerik Pommerilainen kruunattiin koko Pohjolan kuninkaaksi Kalmarissa.<ref name="NORDEN">Malline:Verkkoviite</ref> 1400-luvulla Ruotsissa esiintyi sekä sisäisiä valtataisteluja että kapinointia unionia vastaan. Ruotsi erosi unionista Kustaa Vaasan johtaman kapinaliikkeen voimin. Kustaa Vaasa kruunattiin itsenäisen Ruotsin kuninkaaksi vuonna 1523. Kustaa Vaasan aikana Ruotsista tuli protestanttinen valtio, ja kuninkuudesta perinnöllistä.<ref name="EMB">Malline:Verkkoviite</ref>

1600-luvulla Ruotsista tuli eurooppalainen suurvalta, erityisesti kuningas Kustaa II Aadolfin aikana. Vuoteen 1658 mennessä Ruotsi hallitsi suuria osia Tanskasta, nykyistä Suomea, Inkerinmaata, Viroa, Latviaa ja Pohjois-Saksan tärkeitä kaupunkeja.<ref name="BGN">Background Note: Sweden US Department of State</ref> Vuosien 1611–1721 välisestä ajasta Ruotsi oli sodassa 72 vuotta.<ref name="EMB"/>

1700-luvulla Ruotsi kuitenkin menetti suurvalta-asemansa. Venäjästä tuli uusi pohjolan suurvalta, kun se kukisti Ruotsin suuressa Pohjan sodassa yhdessä Tanskan ja Saksi-Puolan kanssa. Ruotsi menetti suuren osan edellisellä vuosisadalla valtaamistaan alueista.<ref name="EMB"/> Vuonna 1808 alkaneessa Suomen sodassa Venäjä valtasi Ruotsilta Suomen, joka liitettiin Venäjään 17. syyskuuta 1809 Haminan rauhassa. Vuonna 1814 Ruotsin kruunu sai Napoleonin sotien jälkiseurauksena Norjan Tanskalta, mutta maita yhdisti poliittisesti vain yhteinen hallitsija.<ref name="EMB"/>

Ruotsi 1900- ja 2000-luvulla

Norja irtaantui Ruotsin kruunun hallinnasta vuonna 1905. Ensimmäisen maailmansodan aikana Ruotsi oli puolueeton, vaikka ympärysvallat toisinaan boikotoivat maata Saksan keisarikunnan kanssa tapahtuneen vilkkaan kaupankäynnin takia. Myös toisessa maailmansodassa Ruotsi oli puolueeton.<ref name="EMB"/> Sodan alkupuolella Ruotsi kävi vilkasta kauppaa Saksan kanssa ja myönsi saksalaisille joukoille kauttakulkuoikeuden. Ruotsi oli virallisesti puolueeton myös kylmässä sodassa, mutta todellisuudessa läheisessä yhteistyössä länsivaltojen kanssa.<ref>Headed towards the West: Swedish Neutrality and the German Question, 1949–1972 Contemporary European History, 15, 4 (2006), pp. 519–538 ⃝C 2006 Cambridge University Press</ref>

Maa liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995. Ruotsi hylkäsi euron neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä vuonna 2003. Vuonna 2008 maa ratifioi Lissabonin sopimuksen.<ref name="BBCTL">Malline:Verkkoviite</ref>

Kaksi merkittävää poliitikkoa on murhattu toisen maailmansodan jälkeen: pääministeri Olof Palme ammuttiin 1986 ja ulkoministeri Anna Lindh puukotettiin kuoliaaksi 2003.<ref name="EMB"/>

Oikeistopuolueiden allianssi voitti valtiopäivävaalit ja muodosti hallituksen 2006 ja 2010.<ref name="EMB"/> Vuonna 2010 myös nationalistinen Ruotsidemokraatit pääsi parlamenttiin.<ref name="BBCTL"/>

Politiikka

Malline:Pääartikkeli

Kaarle XVI Kustaa on Ruotsin nykyinen kuningas ja valtionpäämies.
Ruotsin parlamentti

Ruotsi on perustuslaillinen monarkia, jonka muodollinen päämies on kuningas. Nykyinen kuningas on Kaarle XVI Kustaa. Poliittista valtaa kuninkaalla ei ole. Lainsäädäntövaltaa Ruotsissa käyttää yksikamarinen parlamentti (valtiopäivät, Malline:K-sv), toimeenpanovaltaa pääministerin johtama hallitus ja tuomiovaltaa riippumattomat oikeusistuimet. Parlamentissa on 349 jäsentä.<ref name="CIA"/> Parlamentarismi on ollut käytössä vuodesta 1917<ref>Regeringsmakten i Sverige. Ett experiment i parlamentarism 1917-2009 SNS (Studieförbundet Näringsliv och Samhälle)</ref> ja naisilla äänioikeus vuodesta 1919.<ref>Malline:Verkkoviite</ref>

Ruotsissa on vallalla monipuoluejärjestelmä. Ruotsin eduskuntapuolueita ovat vuonna 2010 seuraavat (suluissa kansanedustajien määrä):<ref name="CIA"/>

Vaalit järjestetään joka neljäs vuosi syyskuun kolmantena sunnuntaina (vuoteen 1993 joka kolmas vuosi). Äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia ovat viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneet. Pohjoismaiden ja EU-maiden Ruotsissa asuvat kansalaiset saavat äänestää kunnallis- ja maakäräjävaaleissa. Maassa on 29 vaalipiiriä. Käytössä on suljettu listavaali, mutta 1998 lähtien myös osittainen henkilövaali. Yli 8 prosenttia puolueen äänistä saanut nousee henkilöäänimäärän mukaisessa järjestyksessä listan kärkeen. Kunnallis- ja maakäräjävaaleissa raja on 5 prosenttia ja vähintään 100/50 ääntä. Puolueen on ylitettävä 4 prosentin äänikynnys tai 12 prosenttia yhdessä vaalipiirissä saadakseen yhtään edustajia.<ref>Malline:Verkkoviite</ref>

Sisäpolitiikka

Toisen maailmansodan jälkeen vallassa on ollut pääasiassa sosiaalidemokraattinen puolue. Sen johtoon ja pääministeriksi tuli hyvinvointivaltion rakentajana ja maailmanpolitiikan ”omanatuntona” tunnettu Olof Palme 1969. Vuodesta 1976 vuorottelivat lyhytaikaiset kansanpuolueen ja keskustapuolueen hallitukset. Palme palasi valtaan 1982, mutta murhattiin 1986. Hänen jälkeensä pääministeriksi tuli Ingvar Carlsson. Vuoden 1991 laman aikaan pääministeriksi tuli Carl Bildt keskusta-oikeistolaisen kokoomuksen, liberaalien ja kristillisdemokraattien hallituksen johdossa. Carlsson palasi pääministeriksi 1994 vaalien jälkeen.<ref>Malline:Verkkoviite</ref> Hän luopui virasta 1996, josta lähtien pääministerinä oli Göran Persson. Vuoden 1998 vaaleissa sosiaalidemokraatit menettivät kannatustaan ja liittoutuivat vasemmistopuolueen ja ympäristöpuolueen kanssa. Hallitusratkaisu jatkui vuodesta 2002. Sosiaalidemokraatit kärsivät tappion vuoden 2006 valtiopäivävaaleissa, ja pääministeriksi tuli kokoomuspuolueen Fredrik Reinfeldt. Hän jatkoi pääministerinä myös vuoden 2010 valtiopäivävaalien jälkeen.<ref name="BBCTL"/> Seuraavan kerran valtiopäivävaalit järjestetään syyskuussa 2014.<ref name="CIA"/> Reinfeldtin hallituksen puolustusministeri Sten Tolgfors erosi Saudi-Arabian kanssa käytyjen asekauppojen vuonna 2012 aiheuttaman kohun vuoksi. Hänen seuraajakseen tuli huhtikuussa 2012 Karin Enström.<ref>Suvi Turtiainen, Ruotsin uusi puolustusministeri on ammattisotilas. Helsingin Sanomat 19.4.2012 sivu B 1</ref>

Kansainväliset suhteet

Ruotsi on ollut Yhdistyneiden kansakuntien jäsen vuodesta 1946, vuosi YK:n perustamisen jälkeen. Ruotsalainen Dag Hammarskjöld oli YK:n pääsihteeri vuosina 1953–1961.<ref name="BBCTL"/> Ruotsi ei kuulu sotilasliittoihin, mutta käytännössä se on ollut läheisessä yhteistyössä läntisten maiden kanssa. Se on esimerkiksi toiminut NATOn rauhankumppanina Balkanilla ja Afganistanissa.<ref>Sweden and NATO Regeringskansliet</ref>

Ruotsi on ollut Euroopan unionin jäsen 1. tammikuuta 1995 lähtien. Ruotsalaiset hyväksyivät Euroopan unionin jäsenyyden kansanäänestyksen jälkeen, jossa 52,3 prosenttia ruotsalaisista tuki Euroopan unioniin liittymistä. Liittymissopimuksen mukaan Ruotsin tulee liittyä yhteisvaluutta euroon, kun se täyttää niin sanotut Emu-kriteerit. Ruotsalaiset kuitenkin hylkäsivät euron vuonna 2003 pidetyssä kansanäänestyksessä.<ref name="BBCTL"/>

Hallinnollinen jako

Malline:Pääartikkeli

Ruotsissa on 21 lääniä (län) ja 290 kuntaa (kommun). Kunnilla on laaja itsehallinto ja niiden päättävä elin on kunnanvaltuusto. Kuntien lisäksi maakunnilla on itsehallinto: maassa on 20 maakäräjäkuntaa (landsting). Näistä Länsi-Götanmaasta ja Skånesta käytetään myös nimitystä alue (region).<ref>Organisation (Sveriges Kommuner och Landsting)</ref> Gotlanti on sekä kunta että lääni, ja maakäräjäkunnalle kuuluvista tehtävistä vastaa kunta. Ruotsissa järjestetään joka neljäs vuosi yleiset vaalit, joissa valitaan valtiopäiväedustajat, maakäräjäkuntien valtuustot ja kunnanvaltuustot.

Perinteisesti Ruotsi jaetaan myös kolmeen pääalueeseen (landsdel, aikaisemmin hufvuddel; näitä ovat Sveanmaa, Götanmaa ja Norlanti) sekä maakuntiin (landskap). Näillä jaotteluilla ei kuitenkaan nykyään ole hallinnollista merkitystä.

Talous

Malline:Pääartikkeli

Tukholma on Ruotsin pääkaupunki ja tärkein talouskeskus.
IKEA on ruotsalaislähtöinen maailmanlaajuisesti tunnettu huonekalumyymäläketju.
X2000 on ruotsalainen suurnopeusjuna.

Puutavara, vesivoima ja rautamalmi ovat Ruotsin ulkomaankauppaan suuntautuvan talouden perustana.<ref name="CIA"/> Palvelualoilla on kuitenkin yhä tärkeämpi osuus maan taloudessa. Vuonna 2010 palvelusektori tuotti 71,5 prosenttia bruttokansantuotteesta ja työllisti 70,7 prosenttia työvoimasta.<ref name="CIA"/> Julkinen sektori muodostaa taloudesta suuren osan ja työllistää noin 30 prosenttia työvoimasta (2009).<ref>Main Swedish business sectors Sweden se</ref> Maan merkittävimmät luonnonvarat ovat sinkki, rautamalmi, kupari, lyijy, hopea, uraani ja puu. Merkittävimmät vientituotteet ovat vuorostaan koneet, moottoriajoneuvot, metsätaloustuotteet, rauta, teräs ja kemikaalit.<ref name="CIA">Malline:CIA Factbook Viitattu 27.3.2010</ref> Työttömyyden on ennustettu pienenevän vuoden 2010 8,4 prosentista 7,5 prosenttiin 2011 ja edelleen 6,7 prosenttiin vuonna 2012.<ref>Outlook 2011-2012</ref>

Maatalous tuottaa vain 1,9 prosenttia bruttokansantuotteesta ja työllistää prosentin työvoimasta. Se tuottaa ohraa, vehnää ja sokerijuurikasta sekä lihaa ja maitoa.<ref name="CIA"/> Maatilat ovat keskittyneet maan etelä- ja keskiosiin. Rakennemuutoksen myötä tilakoko on suurentunut keskimäärin 32 hehtaariin, tiloja on enää 75 000 (alle neljäsosa 1950-luvun tilamäärästä) ja monet ovat erikoistuneet. Myös metsätalous on merkittävää, ja maa on Kanadan jälkeen maailman toiseksi suurin havupuusta tehdyn sahatavaran viejä.<ref>Malline:Verkkoviite</ref>

Vuonna 2010 Ruotsin liikevaihdoltaan suurimmat yritykset olivat Volvo, Vattenfall, Ericsson, Skanska, SCA, H&M, TeliaSonera, Electrolux ja ICA.<ref>De 10 största företagen i Sverige 2010 Ekonomi Fakta</ref> 2000-luvulla monet yhtiöt ovat siirtyneet yhä enemmän kansainväliseen omistukseen, mikä on myös Ruotsissa johtanut monien tuotantolaitosten lakkauttamiseen. Esimerkiksi Saab Automobile siirtyi General Motorsille ja sieltä hollantilais-venäläiseen omistukseen.<ref>Kiinalaiset haluavat edelleen Saabin Tuulilasi 29.11. 2011</ref> Volvo Cars siirtyi jo aiemmin Ford Motor Companyn kautta kiinalaisille.<ref>Aisopimus tehtiin jo - Kiinalaiset ostavat Volvon Ilta-Sanomat 18.6.2009</ref> Toisaalta ruotsalaiset yhtiöt ovat yhdistyneet naapurimaiden saman alan yhtiöiden kanssa muodostaen kansainvälisessä mitassa suurempia ja kilpailukykyisempiä yrityksiä, kuten Stora Enso, TeliaSonera, TietoEnator ja Nordea.<ref>Suomi-Ruotsi johtamismaaottelu - Puheenvuoroja yrityskulttuurien eroista (kirjaesittely) Gummerus</ref>

Ruotsilla on 10 ydinreaktoria sähköntuotantoon, kolme Forsmarkissa Uppsalassa lähellä Tukholmaa, kolme Oskarshamnissa (kiehutusvesireaktoreja) Smålandissa ja neljä Ringhalsissa (kolme painevesireaktoria ja yksi kiehutusreaktori) Hallandissa lähellä Göteborgia. Juutinrauman rannalla Malmön ja Helsingborgin välillä sijaitsevan Barsebäckin yksiköt suljettiin 1999 ja 2005. Suhde ydinvoimaan on ongelmallinen: kansanäänestyksessä 1980 hyväksyttiin ydinvoimasta luopuminen vuoteen 2010 mennessä, mutta päätös kumottiin vuonna 1997. Ydinvoimalla tuotetaan noin 50 prosenttia sähköstä, eli 65–70 TWh vuodessa.<ref>OKG- Frågor och svar</ref><ref>Forsmark - Frågor och svar</ref><ref>Ruotsin oppositio lupaa sulkea ydinvoimalat Verkkouutiset / STT 20.3.2009</ref>

Liikenne

Ruotsissa on kaikkiaan 249 lentopaikkaa, joista 152:lla on päällystetty kiitotie. Rautateiden kokonaispituus on 11 633 kilometriä. Merkittäviä satamia ovat Brofjorden (Lysekilissä), Göteborg, Helsingborg, Luulaja, Malmö, Stenungsund, Tukholma, Trelleborg ja Visby.<ref name="CIA"/> Ruotsin joukkoliikenne on hyvin järjestetty ja saa valtiolta runsaasti tukea. Samat liput kelpaavat junissa ja linja-autoissa. Junat ovat nopeampia kuin linja-autot, mutta varsinkin pohjoisessa on monia paikkoja, joihin ei pääse junalla. Nopeimmissa X2000-junissa peritään lisämaksua.<ref>Getting There Lonely Planet</ref>

Väestö

Väkijoukkoa Tukholman Drottninggatanilla

Vuonna 2010 Ruotsin väkiluku oli 9 408 028 henkeä.<ref name="SCB"/>. Noin 85 prosenttia väestöstä elää kaupungeissa<ref>Malline:Verkkoviite</ref>. Asukkaista valtaosa on ruotsinkielisiä, mutta Ruotsissa on myös huomattava suomalainen ja meänkielinen vähemmistö: Ethnologue-sivuston mukaan edellisiä on noin 200 000 ja jälkimmäisiä 40 000−70 000. Etnisesti saamelaisia on noin 14 000.<ref>Malline:Verkkoviite</ref>. Maahanmuuton takia ruotsalaisista oli vuonna 2007 13,4 prosenttia ulkomailla syntyneitä. 17,3 prosentilla asukkaista on ulkomaalaistausta. Muiden maiden kansalaisia on 5,7 prosenttia Ruotsin väestöstä. Suurimmat maahanmuuttajien ryhmät ovat Suomesta, entisen Jugoslavian alueilta ja Irakista.<ref>Statistik över invandring till Sverige Immigrant Institutet 2005</ref>

Suurimmat kunnat

Maahanmuutto ja maastamuutto Ruotsissa vuosina 1850–2007
Uppsalan tuomiokirkko on yksi maan tärkeimmistä.
Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu Tukholmassa on Ruotsin vanhin ja suurin teknillistä opetusta tarjoava yliopisto.
Sijoitus Kunta Väkiluku 2008<ref>Principal Muncipalities Citypopulation</ref> Pinta-ala (km²) Väestötiheys
1 Tukholma 810 120 187,74 4 124,91
2 Göteborg 500 197 450,71 1 080,58
3 Malmö 286 535 155 56 1 752,60
4 Uppsala 190 668 2 189,10 84,01
5 Linköping 141 863 1 435,80 96,08
6 Västerås 134 684 962,78 137,46
7 Örebro 132 277 1 380,11 92,87
8 Norrköping 128 060 1 503,61 82,95
9 Helsingborg 126 754 346,25 353,35
10 Jönköping 125 154 1 488,75 81,43
11 Uumaja 112 728 2 331,39 47,58
12 Lund 107 351 430,27 238,11
13 Borås 101 487 915,22 108,88

Katso myös

Kielet

Malline:Pääartikkeli

Ruotsissa puhutaan pääasiassa ruotsia, joka on lainsäädännössä vuonna 2009 määritelty sekä maan pääkieleksi että viralliseksi kieleksi. Suurin vähemmistökieli on suomi. Euroopan unionin direktiivin johdosta viiden vähemmistökielen asema kirjattiin lakiin 1999; näitä ovat saame, meänkieli (suomen murre), suomi, romanikieli ja jiddiš. Näillä kielillä on virallinen asema valtion virastoissa, oikeudessa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa tiettyjen kuntien alueella. Saamen kielellä on virallinen asema Arjeplogin, Jällivaaran, Jokimukan ja Kiirunan kunnissa ja niiden läheisyydessä. Suomi ja meänkieli ovat virallisia Jällivaaran, Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kunnissa.<ref name="NORDENSPRAK"/> Vuonna 2010 uudistettu kielilaki toi suomen vähemmistökieleksi 18 kuntaan Keski- ja Etelä-Ruotsissa, ja helmikuussa 2011 vielä viiteen muuhun kuntaan.<ref>Malline:Verkkoviite</ref> Romanilla ja jiddišillä on asema historiallisina vähemmistökielinä, ja Ruotsin hallituksella on tietty velvollisuus tukea niitä. Ruotsissa on paljon vähemmistökieliä suuren maahanmuuton seurauksesta.<ref name="NORDENSPRAK">Ruotsin kieli ja tiedotusvälineet Norden</ref>

Ruotsin kielellä on paljon toisistaan eroavia murteita.<ref>1000 Svenska dialekter idag ! SweDia 2000</ref> Yleiskielen oikeinkirjoitukseen on vaikuttanut Vadstenan luostarista 1400-luvulta alkanut perinne. Tarve puhutun kielen yhtenäistämiseen tuli kansakoulun leviämisen myötä, ja silloin suosittiin Tukholman lähiympäristön kieltä.<ref>Malline:Verkkoviite</ref>

Uskonto

Ruotsalaisista 68,8 prosenttia kuului maan evankelis-luterilaiseen kirkkoon vuoden 2011 lopulla.<ref>Medlemmar i Svenska kyrkan 1972-2011.pdf svenskakyrkan.se</ref> Vuonna 2005 tehdyssä kyselyssä 23 prosenttia ruotsalaisista ilmoitti uskovansa Jumalaan, 53 prosenttia ilmoitti uskovansa johonkin ylempään voimaan ja 23 prosenttia ilmoitti etteivät usko mihinkään näistä.<ref>Social values, Science and Technology Eurobarometer 2005</ref> Vuonna 2007 tehdyn tutkimuksen mukaan kolmannes ruotsalaisista katsoo olevansa kristittyjä.<ref>Malline:Verkkoviite</ref> Vuonna 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan vain 15 prosenttia Ruotsin evankelis-luterilaisen kirkon jäsenistä uskoo Jeesukseen.<ref>Swedish Church members 'don't believe in Jesus' The Local 15.11.2011</ref> Kymmenessä vuodessa kuusi suurinta ruotsalaista vapaakirkkoa on menettänyt 70 000 jäsentä, mikä on 15 prosenttia niiden jäsenkunnasta.<ref name="Ruotsin kirkolla jäsenkato - islam menestyy">Malline:Verkkoviite</ref>

Ruotsissa on paljon muslimeja, arviolta noin 450 000, mutta vain neljäsosa heistä on uskonnollisia.<ref name="Ruotsin muslimit saivat oman rahaston"/> Vuonna 2000 Ruotsissa oli 90 000 uskoa harjoittavaa muslimia, kun vuonna 2010 heitä oli 110 000.<ref name="Ruotsin kirkolla jäsenkato - islam menestyy"/> Joidenkin tutkimusten mukaan Ruotsin muslimeista vain 5 prosenttia harjoittaa uskoaan siten, että käyvät aina perjantairukouksissa ja rukoilevat viisi kertaa päivässä, kuten Koraani käskee tehdä.<ref>Djup splittring bland Malmös muslimer Sydsvenskan 9.2.2006 Malline:Sv</ref> Suurin osa Ruotsin muslimeista on sunnalaisia. Vuonna 2008 Ruotsin muslimit saivat oman šaria-lakia noudattavan rahaston, joka sijoittaa islaminuskon periaatteiden mukaan.<ref name="Ruotsin muslimit saivat oman rahaston">Malline:Verkkoviite</ref>

Koulutus

Koulunkäynti on ilmaista ja pakollista yhdeksänvuotisen peruskoulun ajan, ikävuodet 7–16, mutta lähes kaikki kuusivuotiaat käyvät esikoulun. Peruskoulun jälkeen ne, jotka suorittavat tasokokeen ruotsissa, englannissa ja matematiikassa, pääsevät lukioon. Käytännössä suurin osa ikäluokasta aloittaa lukion. Kunnallisten peruskoulujen rinnalla on tarjolla yksityiskouluja, joita käy yhdeksän prosenttia peruskoululaisista ja 20 prosenttia lukiolaisista. Myös niissä opiskelu on oppilaalle ilmaista.<ref>Education in Sweden Sweden se the official gateway to Sweden</ref>

Kulttuuri

Kirjailija Astrid Lindgren
Elokuvaohjaaja Ingmar Bergman
Anders Zorn, Midsommardans, 1897.

Vuonna 1928 pääministeri Per Albin Hansson kuvasi ruotsia sanalla kansankoti ( Malline:K-sv ). Se oli hyvinvointivaltion vertauskuva vuosisadan loppuun asti. Käsitteeseen liittyi joukko yhteiskunnallisia instituutioita: päiväkodit, vanhainkodit, sairaalat, kunnalliset musiikkiopistot, ammattiliitot ja vappuparaatit. Toinen kansallisten symbolien joukko liittyy Ruotsin maaseutumenneisyyteen: lavatanssit, juhannussalko, joulupidot. Teollistuminen ja kaupungistuminen tapahtuivat maassa myöhään.<ref name="EC">Sweden Countries and their cultures</ref>

Ruotsalaisten ruokavaliossa on nykyisin kansainvälisiä elementtejä: pizzaa, pastaa ja kiinalaista ruokaa. Perinteinen kotiruoka, husmankost, koostuu perunasta, lihasta tai kalasta ja kastikkeesta.<ref name="EC"/>

Ruotsalainen dynamiitin keksijä, kemisti ja insinööri Alfred Nobel määräsi testamentissaan omaisuutensa säätiölle, joka on jakanut vuodesta 1901 Nobel-palkintoja uraauurtavasta työstä fysiikan, kemian, kirjallisuuden, rauhan, lääketieteen sekä taloustieteen aloilta.<ref>Alfred Nobel -The Man Behind the Nobel Prize Nobelprize.org</ref>

Ruotsiin on tullut kahdeksan kirjallisuuden nobelia. Palkinnon ovat saaneet Selma Lagerlöf (1909), Verner von Heidenstam (1916), Erik Axel Karlfeldt (1931), Pär Lagerkvist (1951), Nelly Sachs (1966), Eyvind Johnson ja Harry Martinson (1974), sekä Tomas Tranströmer (2011)<ref>All Nobel Prizes in Literature Nobelprize.Org</ref> August Strindbergin näytelmiä, Astrid Lindgrenin ja Selma Lagerlöfin lastenkirjoja sekä Harry Martinsonin runoja on käännetty monille kielille. Etenkin 2000-luvulla myös ruotsalaiset dekkarikirjailijat kuten Stieg Larsson ja Henning Mankell ovat nouseet maailmanmaineeseen.<ref>Svensk skönlitteratur i världen (SIV) Uppsala Universitet Malline:Sv</ref>

Ruotsin musiikkimaailmasta tunnetaan monet kevyen musiikin tähdet ja yhtyeet, muun muassa ABBA ja Roxette. Klassisen musiikin piiristä tunnettuja ovat Carl Michael Bellman, Jenny Lind ja Jussi Björling. Evert Taube jatkoi Bellmanin perinnettä lauluntekijänä. Uudemman polven klassisia laulajia ovat olleet Birgit Nilsson, Anne-Sofie von Otter ja Nikolai Gedda.<ref name="MCKULT">Malline:Kirjaviite</ref>

Ruotsin taidemaailmassa Anders Zorn tunnetaan maalaismaisemista ja alastonkuvista ja Carl Larsson koti-aiheisista idyllisistä maalauksistaan.<ref name="MCKULT"/>

Ruotsalaisen arkkitehtuurin kulta-aikaa oli 1920-luku, jonka tyyliin on palattu myöhempinäkin vuosikymmeninä.<ref>Architecture in Stockholm Stockholm Town Malline:En</ref> Funktionalismi tuli Skandinaviaan Tukholman maailmannäyttelyssä 1930, jossa Gunnar Asplund oli pääsuunnittelijana.<ref>Stockholm Exhibition, Stockholm, Sweden, Elevation of advertising tower MoMA</ref> Kansankodissa piti tuottaa kohtuuhintaisia toimivia asuntoja kaikille. Seuraavan neljänkymmenen vuoden ajan Ruotsin arkkitehtien tärkein tehtävä oli asuntojen suunnittelu. Tasakatot ja suuret ikkunat eivät ole käytännöllisiä pohjoisen ilmastossa ja muutenkin puhtainta funktionalismia pehmennettiin kansallisilla vaikutteilla. Asplundin Göteborgin raatihuoneen lisärakennus on puhtaaksiviljelty esimerkki tuolta kaudelta.<ref name="WAERN">Malline:Verkkoviite</ref> Asplundin muita tunnettuja töitä ovat Tukholman kaupunginkirjasto ja Skogskyrkogården. <ref>Malline:Verkkoviite</ref>

Ruotsalainen elokuva menestyi jo varhain. Näyttelijät Greta Garbo ja Ingrid Bergman ja ohjaaja Ingmar Bergman menestyivät 1900-luvulla.<ref name="MCKULT"/> Lasse Hallström, Roy Andersson ja Lukas Moodysson kuuluvat jo seuraavaan sukupolveen.<ref>Swedish Film Official Gateway to Sweden</ref>

Tiedotusvälineet

Ruotsin sähköistä mediaa hallitsi pitkään lupamaksurahoitteinen julkinen palvelu, jota hoitaa Sveriges Television eli SVT. Sen tärkein kilpailija on vuonna 1992 perustettu kaupallinen TV4. Maa siirtyi digitaalitelevisioon varhain, analogialähetykset lopetettiin vuonna 2007. Monissa kotitalouksissa on kaapeli tai satelliittivastaanotin. Ensimmäiset kaupalliset radioasemat aloittivat vuonna 1993, ja niitä on nykyisin yli sata.<ref name="BBCPROFILE">Malline:Verkkoviite</ref>

Dagens Nyheter on Ruotsin suurin aamulehti. Ruotsin tärkeimmät iltapäivälehdet ovat vuonna 1830 perustettu Aftonbladet sekä vuonna 1944 perustettu Expressen. Sanomalehtien tilaaminen kotiin on yleistä, ja ruotsalaiset ovat maailman ahkerimpien sanomalehtien lukijoiden joukossa. Maassa ilmestyy kuusi päivittäistä sanomalehteä: Tukholmassa Aftonbladet, Dagens Nyheter, Expressen ja Svenska Dagbladet, Göteborgissa Göteborgs Posten ja Malmössä Sydsvenska Dagbladet.<ref name="BBCPROFILE"/>

Maailmanperintökohteet

Unescon maailmanperintöluettelossa on Ruotsista 13 kulttuurikohdetta, yksi luontokohde eli Höga Kusten/Merenkurkun saaristo, yhteinen Suomen kanssa ja yksi ”sekakohde”, Ruotsin Lappi. Kulttuurikohteet ovat Tanumin kalliopiirrokset pronssikaudelta, Etelä-Öölannin monipuolinen maatalousmaisema joka on ollut asutettuna esihistorialliselta ajalta asti, Birka ja Hovgården viikinkiajalta, Suuren kuparivuoren kaivosalue Falunissa 1200-luvulta, Visbyn hansakaupunki, Gammelstadin kirkonkylän puutalot ja 1400-luvun kirkko Luulajassa, 1600-luvun markkinajohtaja Engelsbergin terästehdas, Karlskronan satamakaupunki 1600-luvulta, Drottningholmin kuninkaallinen tila 1700-luvulta, Skogskyrkogården 1900-luvun alusta sekä Varbergin radioasema 1920-luvulta.<ref>Properties inscribed on the World Heritage List: Sweden Unesco</ref>

Urheilu

Latvian ja Ruotsin välinen ottelu vuoden 2005 jääkiekon MM-kilpailuissa.

Ruotsi on erittäin menestynyt maa sekä kesä- että talviurheilulajeissa, joissa molemmissa Ruotsissa on hyvät harjoitteluolosuhteet. Maa on saanut kansainvälistä menestystä erityisesti jalkapallossa, jääkiekossa, golfissa, hiihdossa, yleisurheilussa ja tenniksessä.<ref name="swedense">Malline:Verkkoviite</ref> Olympialaisiin Ruotsi on osallistunut joka kerta, lukuun ottamatta St. Louisin kisoja 1904.<ref>Malline:Verkkoviite</ref> Ruotsi on isännöinyt kesäolympialaisia kertaalleen, kun ne järjestettiin 1912 Tukholmassa.<ref name="britannica">Malline:Verkkoviite</ref> Ruotsissa on lisäksi järjestetty muun muassa jalkapallon MM-kilpailut 1958, EM-kilpailut 1992, yleisurheilun MM-kilpailut 1995 ja useasti hiihdon ja jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut.<ref>Malline:Verkkoviite</ref>

Jalkapallo on Ruotsin suosituin urheilulaji. Jalkapallomaajoukkue on voittanut kultaa olympialaisissa 1948, hopeaa MM-kilpailuista 1958 ja pronssia MM-kilpailuista 1994.<ref>Nordström, s. 76.</ref> Maajoukkue on pelannut MM-kisojen lopputurnauksessa 11 kertaa. Marraskuussa 2011 se oli FIFAn rankigissa sijalla 18.<ref>Associations:Sweden (osiot Honours ja FIFA Ranking) FIFA</ref> Tunnetuimpia pelaajia ovat olympiavoittajat Gunnar Gren, Gunnar Nordahl, joka on italialaisen huippuseura AC Milanin kautta aikojen paras maalintekijä, ja Nils Liedholm sekä Tomas Brolin, Thomas Ravelli ja Zlatan Ibrahimović.<ref>Malline:Verkkoviite</ref><ref name="ohlsen39">Ohlsen & Bonetto, s. 39.</ref>

Ruotsin jääkiekkojoukkue, Tre Kronor, on voittanut kaksi olympiakultaa ja kahdeksan maailmanmestaruutta.<ref>Ice Hockey: Country Medal Readers Sport reference</ref><ref>Sweden Puckworlds</ref> Ruotsin jääpallomaajoukkue on eräs kautta aikain perinteikkäimmistä ja menestyksekkäimmistä maajoukkueista. Ruotsin salibandymaajoukkue on voittanut 6 maailmanmestaruutta ja kaksi MM-hopeaa. Ruotsi on myös menestynein maa käsipallon miesten maailman- ja Euroopan-mestaruuskilpailuissa. Brännboll on Ruotsissa suosittu baseballin ja pesäpallon lähisukulaispeli, jota harrastetaan lähinnä amatööritasolla puistoissa, eikä sillä ole varsinaista organisoitua toimintaa.

Jääkiekon lisäksi monet muutkin talviurheilulajit ovat suosittuja. Vuosittain järjestettävä 90 kilometrin mittainen Vaasahiihto on maailman suurin hiihtotapahtuma.<ref name="ohlsen39"/> Tunnettuja ruotsalaisia maastohiihtäjiä ovat nelinkertainen olympiavoittaja Gunde Svan ja yhdeksän olympiamitalia voittanut Sixten Jernberg.<ref name="ohlsen39"/><ref name="swewinter">Malline:Verkkoviite</ref> Muita menestyneitä talviurheilijoita ovat alppihiihtäjät Ingemar Stenmark ja Anja Pärson sekä taitoluistelua kehittänyt Gillis Grafström.<ref name="britannica"/><ref name="swewinter"/>

Tennispelaajat Björn Borg, Mats Wilander ja Stefan Edberg kuuluvat lajin kautta aikojen parhaimpiin. Borg voitti 11 Grand Slam -turnausta, Wilander 7 ja Edberg 6.<ref name="swedense"/> Menestynein golfinpelaaja on Annika Sörenstam.<ref name="ohlsen39"/> Kuuluisia yleisurheilijoita ovat Carolina Klüft, Patrik Sjöberg ja Stefan Holm. Kesäolympialaisissa eniten mitaleita ovat saaneet ampuja Alfred Swahn (9 mitalia) ja meloja Gert Fredriksson (8 mitalia).<ref name="swewinter">Malline:Verkkoviite</ref>

Lähteet

Viitteet

Malline:Viitteet

Aiheesta muualla

Malline:Commonscat-rivi


Malline:Eurooppa Malline:EU-maat Malline:MetatietoMalline:Link GA Malline:Link GA Malline:Link GA Malline:Link GA Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link LA Malline:Link LA Malline:Link GA Malline:Link FA

ace:Swèdia kbd:Шуэц af:Swede ak:Sweden als:Schweden am:ስዊድን ang:Sƿēoland ab:Швециаan:Suecia arc:ܣܘܝܕ roa-rup:Suidia frp:Suède ast:Suecia gn:Suesia az:İsveç id:Swedia ms:Sweden bm:Swedi bn:সুইডেন zh-min-nan:Sverige jv:Swédia su:Swédia be:Швецыя be-x-old:Швэцыя bcl:Suesya bi:Sweden bar:Schwedn bo:སི་ཝེ་དེན། bs:Švedska br:Sveden bg:Швецияceb:Sweden cv:Швеци cs:Švédsko co:Svezia cy:Sweden da:Sverigedv:ސުވިޑަން dsb:Šwedska na:Widen dz:སུའི་ཌན་ et:Rootsi el:Σουηδίαmyv:Швеция Масторext:Suécia eu:Suedia ee:Sweden fa:سوئد hif:Sweden fo:Svøríkify:Sweden fur:Svezie ga:An tSualainn gv:Yn Toolynn sm:Sweden gag:Şvețiya gd:An t-Suain gl:Suecia - Sverige gan:瑞典 gu:સ્વિડન got:𐍃𐍅𐌴𐌰𐍂𐌴𐌹𐌺𐌹 hak:Shuì-tién xal:Сведин Нутгhaw:Kuekene hy:Շվեդիաhsb:Šwedska hr:Švedska io:Suedia ilo:Suésia bpy:সুইডেন ia:Svedia ie:Svedia iu:ᔅᕗᕆᑭ os:Швеци zu:ISwidi is:Svíþjóðkl:Svenskit Nunaat kn:ಸ್ವೀಡನ್ pam:Sweden ka:შვედეთი csb:Szwedzkô kk:Швеция kw:Swedherwyk rw:Suwede ky:Швеция sw:Uswidi kv:Швеция kg:Suedi ht:Syèd ku:Swêd lad:Suesia lez:Швеция la:Suecia ltg:Švedeja lv:Zviedrija lb:Schweden lt:Švedija lij:Sveçia li:Zwede ln:Swédi jbo:sueriges lg:Swiiden lmo:Sveziamk:Шведска mg:Soeda ml:സ്വീഡൻ krc:Швеция mt:Żvezja mi:Huitene mr:स्वीडन xmf:შვედეთი arz:السويد mzn:سوئد cdo:Sôi-diēng koi:Шведму mdf:Шведмастор mn:Швед my:ဆွီဒင်နိုင်ငံ nah:Sueciands-nl:Sveden ne:स्वीडेन new:स्वीडेनnap:Sguezia ce:Швеци frr:Swärik pih:Swiiden no:Sverige nn:Sverige nrm:Suède nov:Suedia oc:Suècia mhr:Швеций or:ସ୍ଵିଡେନ uz:Shvetsiya pnb:سویڈن pap:Suecia ps:سويډن km:ស៊ុយអែត pms:Svessia nds:Swedenpnt:Σουηδίαkaa:Shvetsiya crh:İsveçrm:Svezia qu:Suwidsuyurue:Швеція sah:Швеция se:Ruoŧŧa sa:स्वीडन sc:Isvetzia sco:Swaden stq:Sweden sq:Suedia scn:Svezzia simple:Sweden ss:ISwideni sk:Švédsko sl:Švedska cu:Свєньско szl:Szwecyjo so:Iswiidhan ckb:سوید sr:Шведска sh:Švedskatl:Suwesya ta:சுவீடன் kab:Sswid roa-tara:Svezzie tt:Швеция te:స్వీడన్ tet:Suésia th:ประเทศสวีเดน vi:Thụy Điển tg:Шветсия tpi:Suwidan chr:ᏍᏫᏕᏂ tr:İsveç tk:Şwesiýa tw:Sweden udm:Швеция uk:Швеція ur:سویڈن ug:شۋېتسىيە vec:Svèsia vep:Ročinma vo:Svedän fiu-vro:Roodsi wa:Suwedwesse zh-classical:瑞典 vls:Zweedn war:Suecia wo:Suweed wuu:瑞典 yi:שוועדן yo:Swídìn zh-yue:瑞典 diq:İswec zea:Zweden bat-smg:Švedėjė

Kirjoitusjärjestelmät

Toiminnot

Docents

Muilla kielillä