Auta Wikitravelia kasvamaan muokkaamalla artikkelia! Opi tästä

Japanin matkasanakirja

Wikitravel
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Japania (日本語 nihongo) puhutaan lähinnä Japanissa.

Ymmärrä[muokkaa]

Hiragana-merkistö (ひらがな)
a i u e o

a

i

u

e

o
k
ka

ki

ku

ke

ko
s
sa

shi

su

se

so
t
ta

chi

tsu

te

to
n
na

ni

nu

ne

no
h
ha

hi

fu

he

ho
m
ma

mi

mu

me

mo
y
ya

yu

yo
r
ra

ri

ru

re

ro
w
wa

(w)o

n
g
ga

gi

gu

ge

go
z
za

ji

zu

ze

zo
d
da

ji

zu

de

do
b
ba

bi

bu

be

bo
p
pa

pi

pu

pe

po
ky きゃ
kya
  きゅ
kyu
  きょ
kyo
sh しゃ
sha
  しゅ
shu
  しょ
sho
ch ちゃ
cha
  ちゅ
chu
  ちょ
cho
hy ひゃ
hya
  ひゅ
hyu
  ひょ
hyo
gy ぎゃ
gya
  ぎゅ
gyu
  ぎょ
gyo
j じゃ
ja
  じゅ
ju
  じょ
jo
by びゃ
bya
  びゅ
byu
  びょ
byo

Japanissa kirjoitetaan käyttämällä kolmea eri merkistöä: tavumerkistöjä hiraganaa ja katakanaa sekä Kiinasta peräisin olevaa kanji-merkistöä. Kaikkia kolmea merkistöä käytetään, ja jopa saman sanan sisällä voi olla eri merkistöjä. Näistä merkistöistä hiragana on yleishyödyllisin, ja kaikki sanat voidaan kirjoittaa sitä käyttäen, vaikka ne normaalisti kirjoitettaisiinkin kanjeilla. Hiragana-merkkejä on 46, kuten myös katakana-merkkejä. Kanji-merkkejä onkin sitten tuhansia, tosin hallituksen määrittelemällä yleisesti käytettyjen kanjien listalla on noin 2000 merkkiä.

Lausu[muokkaa]

Suomalaiselle japanin lausuminen on yllättävän helppoa. Monet sanat lausutaan kuten ne suomeksikin lausuttaisiin, ja suomalaiselle vieraita äänteitä on vähän. Japanissa tavutus on vielä tiukempaa kuin suomessa: jokainen sana muodostuu tavuista, jotka vuorostaan muodostuvat konsonantista (ei välttämätön), vokaalista ja mahdollisesta n-kirjaimesta. Esim. legendaarinen sumopainija yo-ko-ha-ma hu-ma-hu-tan ja suutari ha-yo-shi-ko mo-no-shi ovat siis ääntämykseltään täydellistä japania, vaikkeivat kyllä valitettavasti tarkoita yhtään mitään.

Japania voi kirjoittaa latinalaisilla aakkosilla useammalla järjestelmällä, mutta ylivoimaisesti yleisin on Hepburn, jota käytetään Wikitravelissa ja myös tässä matkasanakirjassa.

Vokaalit[muokkaa]

Japanissa on lyhyitä ja pitkiä vokaaleja, joiden erolla on merkitystä, kuten suomen kielessäkin. Pitkä vokaali merkitään romanisoidussa japanissa kirjaimen päälle vedetyllä viivalla, esimerkiksi sana sentō [sentoo].

kuten suomen "a"
aa, ā 
kuten suomen "aa"
kuten suomen "e"
ei, ē 
kuten suomen "ee" (esim. sensei lausutaan "sensee")
kuten suomen "i"
ii, ī 
kuten suomen "ii"
kuten suomen "o"
ō 
kuten suomen "oo"
suomen "u":n ja "y":n väliltä, hieman ruotsin "u":n tavoin, sanan lopussa usein hiljainen (esim. desu lausutaan "des'")
ū 
suomen "uu":n ja "yy":n väliltä

Konsonantit[muokkaa]

Japanin konsonantit lausutaan kuten suomessa, seuraavilla poikkeuksilla:

ch 
kuten englannin sanassa "cheese"
fu 
kuten suomen "hu" (esim. fuji lausutaan "hudži")
sanan alussa kova g, kuten englannin sanssa "get", tai sanan keskellä lähempänä äng-äännettä (esim "manga" lausutaan kuin suomalainen lausuisi sen)
dž kuten englannin sanassa "joke"
yleensä suomen "n", mutta "m" jos seuraava kirjain on m, b, tai p (esim. gunma lausutaan "gumma")
merkillinen sekoitus l, r, ja d-kirjaimia; suomalainenkin "r" kyllä yleensä ymmärretään
sh 
suhu-äs, š
kuten suomen "j" (esim. yokohama lausutaan "jokohama")
kuten englannin sanassa "zone"

Y-kirjain voi myös esiintyä konsonanttiklustereissa kuten kyo ("kjo"), myo ("mjo"), ryo ("rjo"). Näistä viimeinen on varmaan suomalaisille japanin vaikein äänne lausua, mutta esim. muryō (無料) eli "ilmainen" ei ole hirmuisen kaukana tutusta suomen sanasta murjoo.

Painotus[muokkaa]

Japanissa sanapainolla ei ole kovinkaan merkittävää roolia. Kannattaa pyrkiä välttämään suomalaista taipumusta painottaa ensimmäistä tavua, ja sen sijaan lausua vain kaikki tasapitkänä pötkönä.

Kielioppi[muokkaa]

Japanin kielioppi on joissain piirteissään niin lähellä suomea, että kielten on jopa epäilty olevan sukulaisia. Verbit ja adjektiivit taipuvat kutakuinkin kuten suomessakin, kun taas substantiivien perään liitetään partikkeleita, jotka eivät ole hirmuisen kaukana suomen sijamuodoista. Indoeurooppalaisten kielten vihulaisia kuten sukuja tai artikkeleita ei ole japanissakaan, verbit eivät taivu persoonan mukaan, eikä yksikköä ja monikkoa ei erotella ollenkaan. Ihan yksinkertaiseksi kielioppia ei silti voi haukkua: verbien taivutus ja partikkelien valinta voi mennä melkoisen monimutkaiseksi ja kohteliaisuustasot lisäävät ihan uuden ulottuvuuden kieleen.

Verbien ja adjektiivien taivutus
Vartalo
mi
perusmuoto
見る miru, "näen"
kohtelias perusmuoto
見ます mimasu, "näen" (koht.)
kielteinen muoto
見ない minai, "en näe"
koht. kielt. muoto
見ません mimasen, "en näe" (koht.)
imperfekti
見た mita, "näin"
koht. imperfekti
見ました mimashita, "näin" (koht.)
kielt. imperfekti
見なかった minakatta, "en nähnyt"
koht. kielt. imperfekti
見ませんでした mimasendeshita, "en nähnyt" (koht.)
potentiaali
見える mieru, "voin nähdä"
koht. potentiaali
見えます miemasu, "voin nähdä" (koht.)
kielt. potentiaali
見えない mienai, "en voi nähdä"
vartalo
aka
adjektiivi
赤い akai, "punainen"
kielteinen muoto
赤くない akakunai, "ei punainen"
kielt. imperfekti
赤くなかった akakunakatta, "ei ollut punainen"

Lauseen muodostaminen[muokkaa]

Partikkelien lausuminen

Hiragana-tavut ha, he and wo lausutaan wa, e and o jos niitä käytetään partikkeleina.

Japanin kielioppi suosiii järjestystä subjekti-objekti-verbi (vrt. suomen subjekti-verbi-objekti), mutta sanoja voi pyöritellä ympäriinsä melko vapaasti, sillä partikkeleilla merkitään sanojen funktio (vrt. suomen sijamuodot). Verbi ankkuroidaan kuitenkin aina lauseen loppuun. Tärkemmät partikkelit ovat subjektin/teeman は wa (nominatiivi) ja objektin を o (akkusatiivi).

Minä näin elokuvan.
映画見ました。
Watashi-wa eiga-o mimashita.
Minä-[subjekti] elokuva-[objekti] näin.

Jos aivan tarkkoja ollaan, japani erottelee lauseen teeman (は wa) lauseen subjektista (が ga), mutta aloittelija voi melko surutta aina käyttää wa-muotoa. Muita näppäriä partikkeleita ovat:

の no 
omistusliite (genetiivi)
äidin lapsi
haha no ko
で de, に ni 
paikka ja aika (allatiivi, inessiivi, adessiivi)
Tokiossa
東京で
Tōkyō-de
kello kahdelta
2時に
niji-ni
から kara, へ e, まで made 
alkaen, kohti, asti
Tästä alkaen Osakaa kohti Naraan asti.
ここから大阪へ奈良まで
koko kara Ōsaka-e Nara-made
と to, か ka 
ja, tai
Tämä ja tuo.
これとそれ
kore to sore
Tämä tai tuo.
これかそれ
kore ka sore
か? ka? 
muodostaa kysymyksen (vrt. suomen kö?)
Oletko menossa Tokioon?
東京に行きますか?
Tōkyō ni ikimasu ka?

Olla-verbi[muokkaa]

Japanin kielessä ei ole yksiselitteistä olla-verbiä. Yksinkertaisin tapa muodostaa "A on B"-tyyppisiä lauseita on "A wa, B desu"-rakenne:

私は、山田です。 Watashi wa, Yamada desu ("Minä [olen] Yamada.")
これは、りんごです。 Kore wa, ringo desu ("Tämä [on] omena.")
それは、赤いです。 Sore wa, akai desu ("Tuo [on] punainen.").

Sana です desu ei ole verbi vaan kohtelias kopula (yhdistävä sana), jonka voi jättää pois tuttavallisessa puheessa tai korvata muilla kopuloilla kuten でした deshita (kohtelias imperfekti), でしょう deshō (kohtelias ehdotus) or だ da (perustyyli). Kuten suomessa, は wa-tavulla merkityn subjektin voi usein jättää pois ja päätellä kontekstista:

あなたはだれですか? Anata wa dare desu ka? ("Kuka [olet] sinä?")
山田です。 Yamada desu. ("[Olen] Yamada.")
これは何ですか? Kore wa nan desu ka? ("Mikä [on] tämä?")
りんごです。 Ringo desu. ("[Tämä on] omena.")
それは何色ですか? Sore wa nani-iro desu ka? ("Minkä värinen [on] tuo?")
赤いです。 Akai desu. ("[Tuo on] punainen.")

Verbit いる iru > imasu ja ある aru > arimasu ilmaisevat henkilön tai esineen sijaintia. Sanoaksesi "A on (sijaitsee) B:ssä", käytä rakennetta A ga B ni imasu/arimasu:

山田さんがここにいます。 Yamada-san ga koko ni imasu. ("Herra Yamada on tässä.")
本が棚にありますか? Hon ga tana ni arimasu ka? ("Kirja hyllyllä onko?")
はい、あります。 Hai, arimasu. ("Kyllä, [kirja] on [hyllyllä].")

Toisten kutsuminen[muokkaa]

Kohteliaisuushierarkian seurauksena japanissa on laaja kirjo minä ja sinä pronominejä. Turvallisimmat yleismuodot ovat:

minä 
watashi
sinä 
あなた anata
hän 
あの人 ano hito (kirj. "tuo ihminen")
me 
私たち watashitachi
te 
あなた anatatachi
he 
あの人たち ano hitotachi

Erityisesti sinä/te-muotojen käyttämistä kuitenkin karsastetaan ja niiden sijasta käytetään erinäisiä titteleitä, joista yleisimmät ovat:

さん -san 
Kohtelias kutsumamuoto, miehille ja naisille; Yamada-san voi olla herra, neiti tai rouva Yamada.
-sama 
Asteen verran kohteliaampi. Kaupan tai hotellin asiakas on お客様 okyaku-sama, eli "herra/neiti/rouva asiakas".
ちゃん -chan 
Lapsille ja hyville (nais)ystäville
-kun 
Hyville miesystäville.

Matkasanasto[muokkaa]

Yleisiä kylttejä


営業中 
Avoinna
準備中 
Suljettu
入口 
Sisään
出口 
Ulos
押 
Työnnä
引 
Vedä
お手洗い 
WC
男 
Miehet
女 
Naiset
禁止 
Kielletty

Alkeet[muokkaa]

Hyvää päivää 
こんにちは。 Konnichiwa.
Mitä kuuluu? 
お元気ですか。 O-genki desu ka?
Kiitos, hyvää. 
元気です。 Genki desu.
Mikä sinun nimesi on? 
お名前は何ですか。 O-namae wa nan desu ka?
Nimeni on ______ . 
____ です。 ____ desu.
Hauska tavata. 
始めまして。 Hajimemashite.
Voisitko/saisinko... 
お願いします。 Onegai shimasu.
Kiitos. (muodollinen) 
どうもありがとうございます。 Dōmo arigatō gozaimasu.
Kiitos. (epämuodollinen) 
どうも。 Dōmo.
Ole hyvä 
どういたしまして。 Dō itashimashite.
Kyllä 
はい。 Hai.
Ei. 
いいえ。 Iie.
Anteeksi (huomion herättäminen
すみません。 Sumimasen.
Anteeksi (anteeksipyyntö
御免なさい。 Gomen-nasai.
Näkemiin. 
さようなら。 Sayōnara.
Hei hei 
じゃね。 Ja ne.
En puhu japania (hyvin). 
日本語が(よく)話せません。 Nihongo ga (yoku) hanasemasen.
Puhutko japania? 
日本語を話しますか。Nihongo wo hanashimasuka?
Puhuuko kukaan täällä englantia? 
だれか英語が話せますか。 Dareka eigo ga hanasemasuka?
Apua! 
助けて! Tasukete!
Varo! 
危ない! Abunai!
Hyvää huomenta. 
お早うございます。 Ohayō gozaimasu.
Hyvää iltaa. 
こんばんは。 Konbanwa.
Hyvää yötä. 
お休みなさい。 Oyasuminasai.
En ymmärrä 
分かりません。 Wakarimasen.
Missä on vessa? 
トイレはどこですか。 Toire wa doko desu ka?

Ongelmat[muokkaa]

Anna minun olla rauhassa! 
Älä koske! 
触るな!Sawaru na!
Kutsun poliisin. 
警察を頼みます。Keisatsu o tanomimasu.
Poliisi! 
警察!Keisatsu!
Pysähdy! Varas! 
止めて! 泥坊! Tomete! Doroboo!
Tarvitsen apuasi. 
助けて下さい。Tasukete kudasai.
Nyt on hätä. 
緊急です。 Kinkyū desu.
Olen eksynyt. 
迷子です。 Maigo desu.
Laukkuni katosi. 
かばんをなくしました。 Kaban o nakushimashita.
Lompakkoni katosi. 
財布をなくしました。 Saifu o nakushimashita.
Olen kipeä. 
病気です。 Byōki desu.
Olen loukkaantunut. 
怪我しました。Kega shimashita.
Tarvitsen lääkärin. 
医者を呼んでください。 Isha o yonde kudasai.
Voinko soittaa? 
 電話を使ってもいいですか。Denwa o tsukatte mo ii desu ka?
Kutsukaa ambulanssi! 
救急車を呼んで下さい。Kyūkyūsha o yonde kudasai.

Numerot[muokkaa]

Yleensä Japanissa käytetään meille tuttuja arabialaisia numeroita, mutta joskus saatat nähdä myös japanilaisia numeroita käytettävän.

〇, 零 (zero, rei)
一 (ichi)
二 (ni)
三 (san)
四 (yon, shi)
五 (go)
六 (roku)
七 (nana, shichi)
八 (hachi)
九 (kyū)
10 
十 (jū)
11 
十一 (jū-ichi)
12 
十二 (jū-ni)
13 
十三 (jū-san)
14 
十四 (jū-yon)
15 
十五 (jū-go)
16 
十六 (jū-roku)
17 
十七 (jū-nana)
18 
十八 (jū-hachi)
19 
十九 (jū-kyuu)
20 
二十 (ni-jū)
21 
二十一 (ni-jū-ichi)
22 
二十二 (ni-jū-ni)
23 
二十三 (ni-jū-san)
30 
三十 (san-jū)
40 
四十(yon-jū)
50 
五十 (go-jū)
60 
六十 (ro-ku-jū)
70 
七十(nana-jū)
80 
八十 (hachi-jū)
90 
九十 (kyū-jū)
100 
百 (hyaku)
200 
二百 (ni-hyaku)
300 
三百 (san-byaku)
1000 
千 (sen)
2000 
二千 (ni-sen)
10 000 
一万 (ichi-man)
1 000 000 
百万 (hyaku-man)
100 000 000 
一億 (ichi-oku)
numero _____ (juna, bussi, jne
_____番 (____ ban)
puoli 
半分 (hanbun)
vähemmän 
少ない (sukunai)
enemmän 
多い (ooi)

Aika[muokkaa]

nyt 
今 ima
myöhemmin 
 後で ato de
ennen 
前に mae ni
aamu 
朝 asa
iltapäivä 
午後 gogo
ilta 
夕方 yūgata
yö 
夜 yoru

Kellonaika[muokkaa]

Puheessa käytetään yleensä AM/PM merkintää kellonaikojen ilmoittamiseen (午前 gozen aamulla, 午後 gogo illalla) , mutta kirjoitetut aikataulut ym. käyttävät 24 tunnin kelloa.

kello yksi aamulla 
午前1時 (gozen ichiji)
kello kaksi aamulla 
午前1時 (gozen niji)
keskipäivä 
正午 shōgo
kello kolmetoista 
午後1時 (gogo ichiji)
kello neljätoista 
午後2時 (gogo niji)
keskiyö 
零時 reiji

Kesto[muokkaa]

_____ minuuttia
分 -fun (ippun, nifun, sanpun,...) (1 minuuttia, 2 minuuttia, 3 minuuttia,...)
_____ tuntia
時間 -jikan (ichi-jikan, ni-jikan, san-jikan,...)
_____ päivää
日 -nichi
_____ viikkoa
週間 shūkan (isshūkan, nishūkan, sanshūkan,...)
_____ kuukausi / kuukautta 
ヶ月 kagetsu (ikkagetsu, nikagetsu, sankagetsu,...)
_____ vuosi / vuotta 
年間 nenkan (ichinenkan, ninenkan, sannenkan,...)

Päivät[muokkaa]

tänään 
今日 kyō
eilen 
昨日 kinō
huomenna 
明日 ashita
toissapäivänä 
一昨日 ototoi
ylihuomenna 
明後日 asatte
tällä viikolla 
今週 konshū
viime viikolla 
先週 senshū
ensi viikolla 
来週 raishū
sunnuntai 
日曜日 nichiyōbi
maanantai 
月曜日 getsuyōbi
tiistai 
火曜日 kayōbi
keskiviikko 
水曜日 suiyōbi
torstai 
木曜日 mokuyōbi
perjantai 
金曜日 kinyōbi
lauantai 
土曜日 doyōbi

Kuukaudet[muokkaa]

tammikuu 
一月 ichigatsu
helmikuu 
二月 nigatsu
maaliskuu 
三月 sangatsu
huhtikuu 
四月 shigatsu
toukokuu 
五月 gogatsu
kesäkuu 
六月 rokugatsu
heinäkuu 
七月 shichigatsu
elokuu 
 八月 hachigatsu
syyskuu 
九月 kugatsu
lokakuu 
十月 jūgatsu
marraskuu 
十一月 jūichigatsu
joulukuu 
十二月 jūnigatsu

Värit[muokkaa]

Japanissa käytetään myös laajalti englannista lainattuja värejä, jotka on listattu toisena vaihtoehtona alla.

musta 
黒い kuroi, burakku
valkoinen 
白い shiroi, howaito
harmaa 
灰色 hai-iro, gurei
punainen 
赤い akai, reddo
sininen 
青い aoi, buruu
keltainen 
黄色い kiiroi, ieroo
vihreä 
緑色 midori iro, guriin
oranssi 
オレンジ色 orenji iro, daidai-iro
violetti 
紫色 murasaki iro
ruskea 
茶色 chairo, buraun
pinkki 
ピンク pinku

Liikenne[muokkaa]

Paikannimet[muokkaa]

Kanada 
カナダ Kanada
Tanska 
デンマーク Denmâku
Viro 
エストニア Esutonia
Suomi 
フィンランド Finrando
Ranska 
フランス Furansu
Saksa 
ドイツ Doitsu
Japani 
日本 Nippon, Nihon
Norja 
ノルウェイ Norwei
Venäjä 
ロシア Roshia
Espanja 
スペイン Supein
Ruotsi 
スウェーデン Suêden
USA 
アメリカ Amerika
Helsinki 
ヘルシンキ Herushinki
Lontoo 
ロンドン Rondon
Pariisi 
パリ Pari
Pietari 
サンクトペテルブルク Sankuto-peteruburuku
Tukholma 
ストックホルム Sutokkuhorumu

Bussi ja juna[muokkaa]

Paljonko lippu <paikkaan> maksaa? 
____までいくらですか。____ made ikura desu ka?
Yksi lippu _____, kiitos. 
_____ まで一枚お願いします。_____ made ichimai onegai shimasu.
Minne tämä juna/bussi menee? 
この[電車/バス]はどこへ行きですか。Kono densha/basu wa doko yuki desu ka?
Missä on _____n juna/bussi? 
_____行きの[電車/バス]はどこですか? _____ yuki no densha/basu wa doko desuka?
Pysähtyykö tämä juna/bussi _____ssa? 
この[電車/バス]は _____ に止まりますか Kono densha/basu wa _____ ni tomarimasuka?
Milloin _____n juna/bussi lähtee? 
_____ 行きの[電車/バス]は何時に出発しますか_____ yuki no densha/basu wa nanji ni shuppatsu shimasuka?
Milloin tämä juna/bussi saapuu _____? 
この[電車/バス]は何時に _____ に着きます? Kono densha/basu wa nanji ni _____ ni tsukimasuka?

Ohjeet[muokkaa]

Miten pääsen _____ ? 
____へはどうやって行きますか。 ____ewa douyatte ikimasuka.
...juna-asemalle? 
駅 eki
...bussiasemalle? 
バス停 basutei
...lentokentälle? 
空港 kuukou
...keskustaan? 
ダウンタウン dauntaun
...retkeilymajaan? 
ユースホステル yuusu hosuteru
... _____-hotelliin? 
____ホテル ____hoteru
...Yhdysvaltojen/Kanadan/Australian/Brittien konsulaattiin? 
アメリカ/カナダ/オーストラリア/イギリス大使館 amerika/kanada/oosutoraria/igirisu taishikan
Missä on paljon... 
どこは______が多いですか。 Doko wa_____ga ooi desu ka.
...hotelleja? 
ホテル hoteru
...ravintoloita? 
レストラン resutoran / 食堂 shokudoo
...baareja? 
バー baa
...nähtävyyksiä? 
見物 kenbutsu
Voitko näyttää kartalla? 
地図を使って見せてください。Chizu o tsukatte misete kudasai.
katu 
道 michi
Käänny vasemmalle. 
左に曲がって。Hidari ni magatte.
Käänny oikealle. 
右に曲がって。Migi ni magatte.
vasen 
左 hidari
oikea 
右 migi
eteenpäin 
まっすぐ massugu
kohti _____ 
_____n ohi  
ennen _____ 
Varo _____. 
risteys 
pohjoinen 
北 kita
etelä 
南 minami
itä 
東 higashi
länsi 
西 nishi
ylämäki 
上り坂 noborizaka
alamäki 
下り坂 kudarizaka

Taksi[muokkaa]

Taksi! 
タクシイ!Takushii!
_____, kiitos. 
____までおねがいします。 ___ made onegaishimasu.
Paljonko maksaa mennä _____
____まではいくらですか。 ___ made wa ikura desu ka?
Sinne, kiitos. 
そこへおねがいします。 Soko e onegaishimasu.

Majoitus[muokkaa]

Onko teillä vapaita huoneita? 
部屋がありますか。 Heya ga arimasu ka?
Miten paljon olisi huone yhdelle/kahdelle hengelle? 
一人/二人の部屋はいくらですか。 Hitori/futari no heya wa ikura desu ka?
Tuleeko huoneen mukana... 
部屋に____がありますか。 Heya ni _____ ga arimasu ka?
...lakanat? 
シイツ shiitsu
...kylpyhuone? 
お風呂 o-furo
...puhelin? 
電話 denwa
...televisio? 
テレビ terebi
Voinko nähdä huoneen ensin? 
まず部屋を見ていいですか。 mazu heyao mite iidesuka.
Onko teillä mitään hiljaisempaa? 
もっと静かな部屋はないですか。 motto shizukana heyawa naidesuka.
...isompaa? 
もっと大きな motto ookina
...puhtaampaa? 
もっときれいな motto kireina
...halvempaa? 
もっと安い motto yasui
Otan sen. 
ここにします。 kokoni shimasu.
Yövyn _____ yötä. 
____泊します。 ____haku shimasu.
Voitteko ehdottaa toista hotellia? 
他にいいホテルはありませんか。 hokani ii hoteruwa arimasenka.
Onko teillä turvasäilöä? 
金庫はありますか。 kinko wa arimasuka.
...turvalokeroita? 
ロッカー rokkaa
Kuuluuko aamiainen/illallinen hintaan? 
Mihin aikaan on aamiainen/illallinen? 
朝ご飯/夕ご飯は何時ですか。 Asagohan/yuugohan wa nanji desu ka?
Olkaa hyvä ja siivotkaa huoneeni. 
部屋を片付けてください。 Heya o katazukete kudasai.
Voitteko herättää minut kello _____? 
____時に起こしてください。 ____jini okoshite kudasai.
Haluaisin kirjautua ulos. 
 チェックアウトをしたいです。 Chekku-auto o shitai desu.

Raha[muokkaa]

Hyväksyttekö euroja? 
ユーロは使えますか。 yuuro wa tsukaemasuka.
Hyväksyttekö Amerikan dollareita? 
ドルは使えますか。 doru wa tsukaemasuka.
Voinko maksaa luottokortilla? 
クレジットカードは使えますか。 kurejitto kaado wa tsukaemasuka.
Voiko teillä vaihtaa rahaa? 
両替してもらえますか。 ryoogae shite moraemasuka.
Missä voin vaihtaa rahaa? 
どこで両替できますか。 dokode ryoogae dekimasuka.
Voiko teillä vaihtaa matkashekkejä? 
トラベラーズチェックは両替できますか。 toraberaazu chekku wa ryoogae dekimasuka.
Missä voin vaihtaa matkashekkejä? 
どこでトラベラーズチェックが両替できますか。 dokode toraberaazu chekku ga ryoogae dekimasuka.
Mikä on vaihtokurssi? 
レートはいくらですか? reeto wa ikuradesuka.
Missä on 
ATMはどこですか? ee tii emu wa dokodesuka.

Syöminen[muokkaa]

Pöytä yhdelle/kahdelle kiitos. 
一人/二人です。Hitori/futari desu.
Saisinko ruokalistan? 
メニュ一おねがいします。 Menyū onegaishimasu.
Onko teillä paikallisia erikoisuuksia? 
この辺の名物はありますか? Kono hen no meibutsu wa arimasuka?
Olen kasvissyöjä. 
ベジタリアンです。 Bejitarian desu.
En syö sianlihaa. 
豚肉は食べられません。 Butaniku wa taberaremasen.
En syö naudanlihaa. 
牛肉は食べられません。 Gyuuniku wa taberaremasen.
Voitteko tehdä siitä kevyttä? 
päivän ateriaa 
今日の定食 kyō no teishoku
a la carte 
一品料理 (ippinryōri)
aamiainen 
朝食 (chōshoku) / 朝ご飯 (asagohan)
lounas 
昼食 (chūshoku) / 昼ご飯 (hirugohan)
illallinen 
夕食 (yūshoku) / 晩ご飯 (bangohan)
Saisinko _____. 
_____ を下さい。(_____ o kudasai.)
Saisinko jotain _____n kanssa. 
_____が入ってるものを下さい。 (____ ga haitteru mono o kudasai.)
kana 
鶏肉 (toriniku)
naudanliha 
牛肉 (gyūniku)
kala 
魚 sakana
kinkku 
ハム hamu
makkara 
ソ一セ一ジ sōseeji
juusto 
チ一ズ chiizu
munia 
卵 tamago
salaatti 
サラダ sarada
leipä 
パン pan
paahtoleipä 
トースト (tōsuto)
nuudelit 
麺類 (menrui)
riisi 
米/ご飯 kome (raaka) / gohan (ruuaksi valmistettu)
pavut 
豆 (mame)
Saisinko lasin _____? 
_____ を一杯下さい。 (____ o ippai kudasai.)
Saisinko kupin _____? 
_____ を一本下さい。 (_____ o ippon kudasai.)
Saisinko pullon _____? 
_____ を一本下さい。 (_____ o ippon kudasai.)
kahvia 
コ一ヒ一 kōhii
teetä (vihreä) 
お茶 ocha
teetä (musta) 
紅茶 kōcha
mehua 
ジュ一ス juusu
soodavettä 
vettä 
お水 o-mizu
olutta 
ビ一ル biiru
puna/valko-viiniä 
赤ワイン/白ワイン akawain/shirowain
Saisinko _____? 
suolaa 
塩 shio
pippuria 
胡椒 koshō
voita 
バタ一 bataa
Anteeksi, tarjoilija? 
すみません sumimasen
Olen valmis. 
Herkullista. 
おいしかったです。 Oishikatta desu.
Paljon kiitoksia ruuasta. 
ごちそうさまでした。 Gochisōsamadeshita.
Voitteko tyhjentää pöydän? 
Lasku, kiitos. 
お勘定下さい。O-kanjō kudasai.

Baarit[muokkaa]

Myyttekö alkoholia? 
アルコ一ルを売りますか。 Arukooru o urimasu ka.
Onko teillä pöytiintarjoilua? 
Yksi olut/kaksi olutta kiitos. 
ビ一ル一本/二本をください。 Biiru ippon/nihon o kudasai. (pullo tai tuoppi)
Lasi puna/valkoviiniä kiitos. 
赤ワイン/白ワイン一杯をください。 Akawain/shirowain ippai o kudasai.
Yksi tuoppi kiitos. 
生ビ一ル一本をください。 Namabiiru ippon o kudasai. (hanaolutta)
Yksi pullo kiitos. 
一本をください。 Ippon o kudasai.
_____-_____, kiitos. 
viskiä 
ウイスキ一 uisukii
vodkaa 
ヲッカ一 wokkaa
rommia 
vettä 
お水 o-mizu
soodavettä 
tonic-vettä 
トニック tonikku
appelsiinimehua 
オレンジジュ一ス orenji juusu
kolaa 
コ一ラ koora
Onko teillä pikkupurtavia? 
スナックがありますか。 Sunakku ga arimasu ka.
Yksi vielä, kiitos. 
もう一杯をください。 Moo ippai o kudasai.
Toinen kierros, kiitos. 
Mihin aikaan suljette? 
閉店時間は何ですか。 Heitenjikan wa nan desu ka.

Ostokset[muokkaa]

Onko teillä tätä minun koossani? 
私のサイズでありますか? (Watashi no saizu de arimasuka?)
Paljonko tämä maksaa? 
Kore wa ikura desu ka?
Se on liian kallis. 
Takasugimasu.
Miten olisi _____? 
kallis 
高い takai
halpa 
安い yasui
Minulla ei ole varaa siihen. 
そんなにお金は持っていません。 Sonna-ni o-kane wa motte imasen.
En tahdo sitä. 
要らないです。Iranai desu.
En ole kiinnostunut. 
興味がありません。 kyoomi ga arimasen.
Hyvä, otan sen. 
じゃあ、それにします。 Ja, sore ni shimasu.
Voinko saada muovipussin? 
袋をください。 hukuro o kudasai.
Lähetättekö tavaroita myös (ulkomaille)
(海外に)送れますか。 (kaigaini)okuremasuka.
Tarvitsen... 
...をください。 ...o kudasai.
...hammastahnaa. 
歯磨き粉 hamigakiko
...hammasharjan. 
歯ブラシ haburashi
...tampooneita. 
タンポン (tanpon)
...saippuaa. 
石鹸 sekken
...shampoota. 
シャンプ一 shanpuu
...särkylääkettä. 
痛み止め itamidome
...flunssalääkettä. 
風邪薬 kazegusuri
...vatsalääkettä. 
腹痛の薬 hukutsuu no kusuri
...partaterän. 
剃刀の刃 kamisori no ha
...sateenvarjon. 
傘 kasa
...aurinkovoidetta. 
日焼け止め (hiyakedome)
...postikortin. 
絵葉書 e-hagaki
...postimerkkejä. 
切手 kitte
...pattereita. 
電池 denchi
...kirjepaperia. 
紙 (kami)
...kynän. 
ペン pen (täytekynä), 鉛筆 enpitsu (lyijykynä)
...englanninkielisiä kirjoja. 
英語の本 eigo no hon
...englanninkielisiä lehtiä. 
英語の雑誌 eigo no zasshi
...englanninkielisen sanomalehden. 
英語の新聞 eigo no shinbun
...englanti-japani sanakirjan. 
英和辞典 eiwa jiten

Ajaminen[muokkaa]

Haluaisin vuokrata auton. 
車を借りたいです。 kuruma o karitaidesu.
Voinko saada vakuutuksen? 
保険に入りたいです。 hoken ni hairitaidesu.
stop 
止まれ tomare
yksisuuntainen 
一方通行 ippoo tsuukoo
antaa tietä/'kolmio' 
ei pysäköintiä 
駐車禁止 chuusha kinshi
nopeusrajoitus 
速度制限 sokudo seigen
bensa-asema 
ガソリンスタンド gasorin sutando
bensiini 
ガソリン gasorin
diesel 
ディーゼル diizeru

Virkavalta[muokkaa]

En ole tehnyt mitään väärää. 
何も悪いことはしていません。 nanimo waruikotowa shiteimasen.
Se oli väärinkäsitys. 
それは誤解です。 sore wa gokai desu.
Minne viette minut? 
どこに連れて行くんですか。 dokoni tsurete ikundesuka.
Olenko pidätetty? 
逮捕されたのですか。 taiho saretanodesuka.
Olen Suomen kansalainen. 
私はフィンランド国籍です。 watashi ha finrando kokuseki desu.
Haluan puhua Suomen/EU:n suurlähetystön kanssa
フィンランド/ヨーロッパ連合の大使館と話がしたいです。 finrando/yooroppa rengoo no taishikan to hanashiga shitaidesu.
Haluan puhua lakimiehelle. 
弁護士と話がしたいです。 bengoshi to hanashiga shitaidesu.
Voinko vain maksaa sakot nyt? 
罰金で済みますか。 bakkin de sumimasuka.

Opi lisää[muokkaa]

  • Kanjikaveri - Kätevä suomenkielinen sivusto japanin opiskeluun, jossa myös suomi-japani-suomi sanakirja

Kirjoitusjärjestelmät

Toiminnot

Docents

Muilla kielillä

muut sivustot