Auta Wikitravelia kasvamaan muokkaamalla artikkelia! Opi tästä

Alankomaat

Wikitravel
Ohjattu sivulta Hollanti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
noframe
Sijainti
noframe
Lippu
Nl-flag.png
Perustiedot
Pääkaupunki Amsterdam; Haagissa sijaitsee parlamentti
Valtiomuoto perustuslaillinen monarkia
Valuutta Euro (EUR)
Pinta-ala 41 526 km2
Väkiluku 16 339 835 (elokuu 2006)
Kieli hollanti, friisi
Uskonto katolisia 31%, protestantteja 21%, muslimeja 4.4%, muita 3.6%, uskontokuntiin kuulumattomia 40%
Sähkö 230V/50Hz (eurooppalainen pistoke)
Puhelinnumero +31
Internet-domaini .nl
Aikavyöhyke (UTC) UTC +1

Alankomaiden kuningaskunta, lyhyemmin Alankomaat (hollanniksi Nederland) sijaitsee Länsi-Eurooppassa Belgian ja Saksan välissä. Maasta käytetään myös rinnakkaisnimitystä Hollanti, vaikka todellisuudessa Pohjois-Hollannin ja Etelä-Hollannin provinssit muodostavat vain osan maasta.

Alueet[muokkaa]

Alankomaiden kartta

Alankomaat jaetaan 12 provinssiin:

Kaupungit[muokkaa]

  • Amsterdam - maan vapaamielisenä tunnettu pääkaupunki, jonka kaunis arkkitehtuuri, kanaalit, museot sekä villi yöelämä vetävät vuosittain puoleensa miljoonia turisteja.
  • Haag - maan hallinnollinen pääkaupunki, jossa sijaitsevat mm. parlamentti, kuningattaren asunto, Kansainvälinen tuomioistuin sekä rikostuomioistuin sekä kaikki ulkomaiset suurlähetystöt. Haagissa sijaitsee myös Scheveningen, Alankomaiden tunnetuin rantakohde.
  • Rotterdam - Alankomaiden toiseksi suurin kaupunki, josta löytyy maailman toiseksi suurin satama. Toisen maailmansodan aikana pommitettu kaupunki on nykyään täynnä modernia arkkitehtuuria sekä sykkivää yöelämää.
  • Maastricht - maan eteläisin, Saksan ja Belgian rajalta löytyvä kaunis keskiaikainen yliopistokaupunki, joka väittää itseään maan vanhimmaksi.
  • Utrecht - eläväinen histoiallinen opiskelijakaupunki puolen tunnin junamatkan päässä Amsterdamista.
  • Eindhoven - Philipsin kotikaupunki Amsterdamin ja Maastrichtin välissä. Eindhovenin lentokenttä on toistaiseksi Hollannin ainut, jolle esim. Ryanair lentää tällä hetkellä.
  • Groningen - Hollannin salattu helmi pohjoisessa. Rento 180 000 asukkaan yliopistokaupunki, jonka väestö on hyvin nuorta. Tämä näkyy mm. siinä, että kaupunki on Hollannin ainut, jossa baareilla ei ole käytännössä lainkaan kiinteitä aukioloaikoja, mikä takaa hyvin vilkkaan yöelämän Amsterdamin seutua halvemmilla hinnoilla.

Muut kohteet[muokkaa]

  • Keukenhof [1] Maailman suurin kukkapuutarha Lissen kaupungissa Amsterdamin lähellä, jonka tulppaanit ja muut kukat houkuttelevat paikalle joka kevät miljoonia turisteja. Huom! Avoinna vain parin kuukauden ajan yleensä maalis-toukokuussa.
  • Afsluitdijk [2], 32 kilometriä pitkä pato, joka erottaa Pohjanmeren ja Pohjanmeren entisen lahden Zuiderseen järveksi (IJsselmeer). Paton päällä kulkee moottoritie ja padolla on pysähdyspaikkoja jossa voi pysähtyä katselemaan.
  • Efteling [3] Hollannin suurin sekä yksi maailman vanhimmista huvipuistoista. Fantasia- ja satuteema.
  • Kinderdijk [4] UNESCON Maailmanperintökohde, kylä täynnä perinteisiä hollantilaisia tuulimyllyjä Etelä-Hollannissa.
  • Texel - Friisian suurin ja asutuin saari, jonka dyynit ja kauniit maisemat soveltuvat hyvin uimaretkille, pyöräilylle, ratsastukselle jne.
  • Dierenpark Emmen[5] - Yksi maan suurimmista eläintarhoista Drenthen provinssissa. Avoinna päivittäin.
  • Apenheul Primate Park[6] - Pelkästään apinoille omistettu eläintarha Apeldoornissa, jonne pääsee junalla suoraan esim. Amsterdamista ja Schipholin lentokentältä. Yli 30 eri apinalajia juoksentelee vapaasti tarhan metsissä, napaten varomattomilta turisteilta välillä hattuja ja aurinkolaseja.

Ymmärrä[muokkaa]

Kulttuuri[muokkaa]

Vaikka Alankomaat tunnetaan ulkomailla yleisesti sosiaalisesta vapaamielisyydestä (koskien esimerkiksi mietoja huumausaineita, prostituutiota, seksuaalivähemmistöjä sekä eutanasiaa) sekä postikorttien tuulimyllyistä ja puukengistä, on tämä maantieteellisesti pieni maa paljon muutakin. Kyseessä on yksi maailman tiheimmin asututuista alueista (401 asukasta/km2!), joka on kaiken lisäksi vielä hyvin kansainvälinen, joten maan sisältä löytyy suuria alueellisia eroja sekä erilaisia kulttuureja.

Ideologia ja uskonto[muokkaa]

Maa on ollut aina 1970-luvulle saakka sosiaalisesti hyvin jakautunut jopa institutionaalisella tasolla katolisiin, protestantteihin (kalvinisteihin) sekä vaihdellen sosialisteihin, ateisteihin, liberaaleihin ja muihin, jotka eivät kokeneet samaistumista uskonnollisten ryhmittymien kanssa.[7] Erot esimerkiksi protestanttien ja katolisten välillä ovat modernisaatiokehityksen ja maallistumisen myötä pienentyneet huomattavasti, mutta kadonneet ne eivät suinkaan ole. Maassa esiintyy vieläkin voimakkaan uskonnollisia alueita. Tämä kalvinistinen ns. Bible Belt käsittää lähinnä kyliä Zealandin, Etelä-Hollannin, Gelderlandin sekä Utrechtin provinsseissa. Valtaosa hollantilaisista ei kuitenkaan julkisesti harjoita mitään uskontoa.

Arvot ja asenteet[muokkaa]

Alankomaissa vierailu tai asuminen ei tavallisesti aiheuta Pohjoismaiselle matkaajalle aluksi suurta kulttuurishokkia. Molemmilla alueilla yhteiskunta jakaa samantapaiset mentaliteetit, jotka ovat sekoitus hyvinvointivaltion periaatteita sekä yksilökeskeisiä arvoja. Hollannissa jälkimmäinen korostuu ehkä kuitenkin enemmän kuin Pohjoismaissa: paikalliset ovat usein individualistisia sekä uskovat vahvasti yksilön vapauteen.

Monia asioita suvaitaan, mutta tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ne yksimielisesti hyväksyttäisiin saatikka että niistä pidettäisiin. Kaikenlainen keskustelu sekä myös äänekäs valittaminen ovatkin se osa alankomaalaista kulttuuria, joka saattaa hätkähdyttää matkailijaa. Asioista muodostetaan usein vahva mielipide jo siinä vaiheessa, kun teema tunnetaan nipinnapin.

Maan keskeinen sijainti Euroopassa sekä myös meren läsnäolo on vaikuttanut oleellisesti hollantilaiseen luonteenlaatuun asettamalla elämälle teknisiä haasteita (joista esimerkkeinä maan vaikuttavat patorakennelmat ja muu veteen liittyvä insinöörintyö) kuin tarjonnut perustan merenkäynnille, löytöretkille kuin myös kolonialismille.

Monikulttuurisuus[muokkaa]

Alankomaiden menneisyys yhtenä Euroopan keskeisimpänä kaupankävijöinä sekä myös siirtomaavaltiona on jättänyt jälkeensä sen, että maassa asuu vieläkin paljon ihmisiä entisistä alusmaista, eritoten Indonesiasta sekä Alankomaiden Antilleilta. Maassa 1960-luvulta alkaen harjoitettu liberaali maahanmuuttopolitiikka on kerännyt maahan joukon etnisiä vähemmistöjä, kuten turkkilaisia sekä marokkolaisia.

Suurin osa maahanmuuttajista on sopeunut hyvin ja omaksunut hollantilaiset arvot. Asenteet maahanmuuttoa kohtaan ovat kuitenkin koventuneet viime vuosina, sillä osa näistä etnisistä vähemmistöistä ei ole välttämättä integroitunut alankomaalaiseen yhteiskuntaan halutulla tavalla, mikä on johtanut sosiaalisiin ongelmiin sekä poliittisiin jännitteisiin ja jopa väkivaltaan 2000-luvun alussa (tunnetuimpana poliitikko Pim Fortuynin murha vuonna 2002 sekä elokuvaohjaaja Theo Van Goghin murha 2004).

Tule[muokkaa]

Lentokoneella[muokkaa]

Finnair ja KLM lentävät suoraan Helsingistä Amsterdamiin. Halpalentoyhtiöistä Ryanair sekä Wizzair lentävät muista Euroopan kohteista (esim. Tukholmasta) Eindhoveniin. Groningeniin sekä muualle maan pohjoisosiin pääsee helpoiten lentämällä Tampereelta Ryanairilla Bremeniin Pohjois-Saksassa, josta on suora bussiyhteys Groningeniin useita kertoja päivässä.

Junalla[muokkaa]

Saksasta, Ranskasta ja Belgiasta on hyviä junayhteyksiä Alankomaihin. Esimerkkejä matkustusajoista Amsterdamista eri suurkaupunkeihin:

Kansainvälisiä junalippuja myy Alankomaiden sisälle esimerkiksi NS Hispeed.[8]

Autolla[muokkaa]

Naapurimaista Saksasta ja Belgiasta pääsee hyvin autolla Alankomaihin. Lukuisia autovuokraamoita löytyy jokaisesta keskikokoisestakin kaupungista.

Bussilla[muokkaa]

Eurolines[9] on suurin kansainvälinen bussifirma, joka operoi Alankomaiden ja muiden maiden välillä. Busseja ajetaan Hollantiin esim. Puolasta, Milanosta, Pariisista ja Brysselistä, ja hinnaltaan ne ovat varsin huokeita varsinkin alle 26-vuotiaille.

Semi Tours [10] liikennöi Bosnia-Herzegovinasta useita kertoja viikossa Alankomaihin sekä Belgiaan. Menopaluu maksaa n. 160€.

Bremenin keskustasta ja lentokentältä Pohjois-Saksasta on Public Expressillä[11] suora bussiyhteys Groningeniin useita kertoja päivässä. Yhdensuuntainen lippu kustantaa n. 23€, menopaluu 33€ (kesällä 2011).

Laivalla[muokkaa]

Hollannista pääsee lautalla esimerkiksi Englantiin, Tanskaan sekä Norjaan mm. Rotterdamista sekä Amsterdamista.

Amsterdamissa ja muissa isoissa kaupungeissa on mahdollista tutustua maisemiin eri perspektiivistä kanaaliristeilyjen muodossa. Myös varsinkin Kuningattarenpäivänä (kansallinen juhlapäivä huhtikuun lopussa) kanaalit tuppaavat olla täynnä oranssiin pukeutuneita hollantilaisia veneissään juhlimassa ja soittamassa musiikkia.

Purjehtiminen on Hollannissa suosittu harrastus ja maan tuulinen ilmasto sekä kaikkialla lähellä oleva meri suovat tälle hyvät olosuhteet.

Liiku[muokkaa]

Kävellen[muokkaa]

Alankomaiden kaupungeissa on helppo ja mukava kävellä ympäriinsä, sillä kaupunkien keskustat ovat usein varsin kompakteja. Autoja ei matkailijan tarvitse varoa normaalia enempää, mutta pyöräilijöitä kylläkin. Alankomaissa pyöräilijä on nimittäin kingi ja pyöräkaistoilta on syytä pysyä poissa. Varsinkin Amsterdam on tunnettu kamikazemaisista fillaristeistaan, jotka eivät välttämättä soita edes kelloa varoittaakseen varomatonta turistia lähestymisestään.

Pyörällä[muokkaa]

Polkupyörä on Alankomaissa ykkösmenopeli vähänkään pitkäkestoisimmilla reissuilla. Halpa ja kätevä menopeli osoittautuu käytännössä autoa paremmaksi ja nopeammaksi ratkaisuksi kaupungeissa, joissa monissa autolla ajaminen on varsinainen painajainen. Monissa paikoissa on pyöräilijöille omat kaistansa ja jopa liikennevalot. Maaseudullakin on usein mahdollista seurata opastettuja pyöräilyreittejä maisemakierroksilla.

Muutamia huomioita pyöräilystä Alankomaissa:

  • Pyöräilijät noudattavat samoja liikennesääntöjä kuin moottoriajoneuvojen kuljettajat.
  • Pyöräkaistat on merkitty sinivalkoisella liikennemerkillä, katuun maalatulla merkillä tai punaisella asfaltilla. Pyöräkaistojen käyttäminen on pakollista. Huom! Aja aina tien oikealla puolella vaikka näkisitkin pyöräkaistoja molemmilla puolella tietä ja olisit itse menossa vasemmalle.
  • Mikäli pyöräkaistaa ei ole, pyöräilijöiden odotetaan ajavan muun liikenteen seassa, ei jalkakäytävällä.
  • Kääntyminen on hyvä ilmaista käsimerkeillä.
  • Lukitse aina pyöräsi mielellään kahdella lukolla! Lukitse se myös aina kiinni johonkin mieluiten rungosta, ei koskaan pelkästä eturenkaasta. Pyörävarkaudet ovat tavattoman yleisiä Alankomaissa; pelkästään Amsterdamissa varastetaan useita satoja pyöriä päivässä.
  • Pyöräilijöiden on pimeällä käytettävä toimivia valoja niin edessä (valkoinen valo) kuin takana (punainen valo). Riittäväksi valoksi voidaan laskea esim. omiin vaatteisiin kiinnitetty pieni LED-lamppu. Valotta ajaminen on riski itsellesi ja ympäristölle ja lisäksi otat riskin saada 40€ sakon. Hollannin poliisi on tunnetusti varsin rento, mutta pyöräilyyn liittyvistä rikkeistä rangaistaan hanakasti.
  • Älä koskaan osta pyörää kadunmieheltä, vaikka halpa hinta houkuttaisikin. Jäädessäsi kiinni tästä rapsahtaa sinulle nimittäin tuntuvat sakot sekä saat itsellesi rikosrekisterin.

Autolla[muokkaa]

Autolla pääsee kätevästi maaseudulle, mutta suurimmissa kaupungeissa (etenkin Amsterdamissa) autolla liikkuminen on usein todella hankalaa. Varsinkin Ranstad (Amsterdamin ja muiden suurimpien kaupunkien muodostama urbaani alue) on hyvin tiheään asuttu ja siksi pahatkin liikenneruuhkat ovat tällä alueella sekä myös muualla maassa jokapäiväinen näky.

Autovuokraamoita löytyy jokaisesta vähänkään suuremmasta kaupungista.

Junalla[muokkaa]

Alankomaiden junayhteydet hoitaa Nederlandse Spoorvegen [12].

Peukalokyydillä[muokkaa]

Alankomaat on keskiverto liftausmaa. Lyhyiden välimatkojen taittaminen voi kuitenkin olla varsin hidasta varsinkin kaupunkien ulkopuolella. Huoltoasemat moottoriteiden varsilla isojen kaupunkien ulkopuolella ovat hyviä lifauspaikkoja.

Isoimmista kaupungista löytyy virallinen liftauspaikka (liftershalte) keskustasta tai kaupungin reunamilta, esimerkiksi:

Amsterdam

  • Itään tai sisämaahan pyrkiville löytyy liftauspaikka Prins Bernhardpleinilta, ennen Amsterdam Amstelin rautatieasemaa (Amstel-joen vasemmalla puolella). Johtaa A10-tien S112-rampille E231-A1/E35-A2:n suuntaan.

Utrecht

  • De Galgewaardin jalkapallostadionia läheisyydessä lähellä huoltoasemaa sekä Waterliniewegin ramppia, pohjoiseen A27/A28-tielle, etelään A2/A12/A27.

Groningen

  • Emmaviaduct-tiellä (200m länteen keskusrautatieasemalta). Autot kulkevat etelään, itään tai länteen (Saksaa kohti) eli liftauskyltti on hyvä tehdä, ettei tule pysäytelleeksi väärään suuntaan kulkevia autoja.

Maastricht

  • De Geusselt -futisstadionin lähellä A2-tien alussa. E25-A2 Eindhoveniin ja A79 Heerleniin.

Puhu[muokkaa]

Alankomaat on virallisesti kaksikielinen. Valtaosa väestöstä puhuu germaanisiin kieliin kuuluva hollanti sekä Frieslandissa osa paikallisesta väestöstä puhuu friisin kieltä, joka on englannin lähin elävä sukulaiskieli. Lisäksi maassa puhutaan useita paikallisia murteita, jotka voivat olla hankalia ymmärtää jopa maanmiehille.

Matkailija pärjää käytännössä kaikkialla englannilla. Hollantilaiset ovat maailman parhaiden ei-natiivien englanninpuhujien joukossa eivätkä yleensä epäröi näyttää taitojaaan myös muissa kielissä (joskin usein aksentti on hyvin tunnistettava). Vanhempien ihmisten kohdalla englannin taito ei välttämättä ole niin kaksista mutta monet heistä puhuvat saksaa tai ranskaa.

Vaikka hollantia osaamatta maassa pärjäisikin, osoittaa muutaman paikallisen ilmaisun hallinta kuitenkin kohteliaisuutta sekä kiinnostusta paikallista kulttuuria kohtaan.

Hollantilainen 'g' on kurkkuäänne ja siksi monelle hankala lausuttava. Myös 'r' lausutaan eri tavalla kuin Suomessa. Takavokaalit eivät myöskään äänny suussa välttämättä kovin luontevasti, mutta kirjoitettuna hollanti on jokseenkin ymmärrettävää englannin-, saksan- tai ruotsintaitoisille.

Tee[muokkaa]

Tapahtumia[muokkaa]

  • Koko maa sekoaa jalkapallosta aina kahden vuoden välein joko Euroopan-mestaruuskilpailuiden tai MM-kisojen aikaan. Jalkapallo on Hollannin ehdottomasti tärkein urheilulaji ja arvokisojen tärkeimpien otteluiden aikaan suurimmissa kaupungeissa pystytetään usein suuria screenejä baareihin ja keskusaukioille, kuten Rembrandtpleinille Amsterdamissa. Seuraavan kerran Euroopan mestaruudesta pelataan kesällä 2012 ja maailmanmestaruudesta vuonna 2014. Maan kansallisen liigan Eredivisien pelien seuraaminen on myös suosittua ajanvietettä.
  • Kuningattaren päivä (Koninginnedag) Joka vuosi 30.4. paitsi jos tämä päivä sattuu olemaan sunnuntai; tässä tapauksessa päivää juhlitaan jo edellisenä lauantaina. Maan tärkein kansallinen juhlapäivä, jolloin koko maa bailaa edellisenä iltana (koninginnenacht)joka kaupungissa ja kylässä. Varsinaisena kuningattaren päivänä kaupungin keskustat ja naapurustot täyttyvät kirpputoreista, konserteista sekä peleistä ja leikeistä oranssiin pukeutuneena.
  • A Campingflight to Lowlands Paradise, lyhyemmin Lowlands[13] Maan suosituimpia festivaaleja, jonka n. 200 artistin musiikkitarjonta vaihtelee aina alternativesta hiphopiin. Lisäksi katutaidetta, teatteria jne.
  • Pinkpop Festival[14] Toinen suosittu jokakesäinen rockfestivaali maan eteläkärjessä.

Elektroninen musiikki on hyvin suosittua Alankomaissa. Maasta tulee paljon tunnettuja DJ:tä sekä klubitarjontaa niin housen, trancen, dubstepin, drum'n'basen jne. ystäville löytyy kenties paremmin kuin mistään muusta Euroopan maasta Englannin ohella. Bilekalenteri Partyflockiin[15] on listattu päiväkohtaisesti suurimpia klubi-iltoja ympäri maata. Näiden lisäksi maassa järjestetään useita tanssimusiikin tapahtumia, esimerkiksi:

  • Sensation[16] (Tunnettu ennen nimellä Sensation White) Yksi maailman suurimmista tanssitapahtumista, jossa 40,000 ihmistä kokoontuu tanssimana valkoisiin pukeutuneena housemusiikin tahtiin joka heinäkuu Amsterdam ArenAlla. Sensationin kiertäviä kansainvälisiä versioita järjestetään joka vuosi ympäri maailmaa. Sisartapahtuma, hardstyle-musiikkin keskittyvä Sensation Black järjestetään nykyisin Belgiassa.
  • Dance Valley[17] Jokakesäinen elektronisen musiikin festivaali Spaarnwoudessa. Yli 40,000 kävijää joka vuosi.
  • Mystery Land[18] Maan vanhin tanssimusiikkin keskittynyt festivaali Haarlemmermeerissa joka elokuun viimeisenä lauantaina. N. 60,000 kävijää.

Osta[muokkaa]

Hintataso[muokkaa]

Alankomaiden hintataso on jonkin verran alhaisempi kuin Suomen varsinkin ruuan suhteen. Muut peruselintarvikkeet ja esimerkiksi vaatteet ovat kuitenkin hintaluokaltaan varsin samaa tasoa. Alkoholin ja varsinkin oluen verotus on Alankomaissa huomattavasti Suomea kevyempää.

Vuokrat voivat kohota todella korkeiksi suurimmissa kaupungeissa. Tämän vuoksi Suomen tyyppinen yksiöissä ja kaksioissa asuminen ei ole varsinkaan opiskelijalle todellinen vaihtoehto (eikä sitä oikeastaan edes haluta) vaan useimmat opiskelijat asuvat yhteisesti vuokratuissa kimppakämpissä.

Syö[muokkaa]

Alankomaalainen keittiö ei komeile maailmanmaineessa mutta maittavaa, konstailematonta ruokaa saa matkailija varmasti syödäkseen. Tyypillinen ruoka-annos koostuu suomalaistyyppisesti perunoista, lihasta sekä kasviksista. Tunnetuimpia perinteisiä hollantilaisia ruokalajeja ovat esim. stamppot (kasviksilla ja toisinaan pekonilla maustettua perunamuusia lihan tai makkaran kanssa), haring (raakana syötävää silakkaa raa'an sipulin kanssa) sekä gehaktballen (lihapullia).

Ruokakulttuuri on saanut paljon vaikutteita maan entisiltä siirtomailta kuten Indonesiasta sekä Surinamista. Maa on myös kuuluisa laajasta valikoimastaan herkullisia juustoja, joihin lukeutuu mm. Gouda, Edam, Leerdammer sekä Maasdam. Lisäksi Hollannin ruokakulttuuriin kuuluvat makeat herkut, joista ehdottomasti kannattaa maistaa ainakin siirappivohveleita (stroopwafel) sekä suomalaista salmiakkia kovasti muistuttavia makeisia, jotka tunnetaan nimellä drop(je).

Jokainen hollantilainen on myös varttunut maapähkinävoita syöden, joka eroaa amerikkalaisesta versiostaan melko paljon ja josta löytyy myös tulisia versioita. Maapähkinävoi on myös keskeistä hollantilais-indonesialaisen keittiön saté-kastikkeelle.

Maassa ei tyypillisesti syödä lämmintä lounasta vaan lounaaksi riittää tavallisesti voileipä, joka voidaan täyttää niin suolaisilla lisukkeilla kuin vaikkapa suklaaströsselillä (hagelslag).

Juo[muokkaa]

Alankomaissa saavat 16-vuotiaat ostaa mietoja alkoholijuomia (alle 15%) ja 18-vuotiaat tätä vahvempia.

Maa on tunnettu vaaleista lagereistaan, joista kuuluisin lienee yksi maailman myydyimpiä oluita, Heineken. Olutmaana Hollanti ei kenties vedä vertoja naapurilleen Belgialle, mutta maasta löytyy kuitenkin laaja valikoima alkoholituotteita, joista tunnetuin lienee jenever tai genever, englantilaisen ginin kantamuoto.

Kahvia maassa juodaan lähes yhtä paljon kuin Suomessa ja sen kanssa nautitaan usein pikkuleipä (koekje).

Polta[muokkaa]

Alankomaiden kahvilat ja baarit ovat virallisesti olleet savuttomia muutaman vuoden ajan, mutta käytännössä noin puolet baareista ei enenevissä määrin enää toteuta kieltoa.[19]

Alankomaat on tunnettu sallivaisesta päihdepolitiikastaan. Käytännössä kannabis ei kuitenkaan ole täysin laillista vaan ainoastaan dekriminalisoitu eli sen käytöstä, pienten määrien hallussapidosta tai rajoitetusta kotikasvatuksesta ei rangaista. Pieniä määriä (maks. 5 grammaa kerrallaan) kannabista voivat täysi-ikäiset henkilöt ostaa omaan käyttöön ns. coffeeshopeista, joista suurimmassa osassa voi myös polttaa sekä nauttia alkoholittomia virvokkeita sisällä. Ironisesti tupakan polttaminen näissä kahviloissa on kielletty.

Vaikka marihuanaa ja hasista on vapaasti saatavilla, ei se tarkoita, että sitä kannattaisi vapaasti polttaa joka paikassa. Käytännössä tästä ei kadullakaan rangaista mutta sauhuttelu coffeeshoppien tai oman kodin ulkopuolella on yleisesti paheksuttua ja sitä pidetään typerien turistien puuhana. Vain eurooppalaista keskiarvoa paljon pienempi osa hollantilaisista nimittäin itse polttaa säännöllisesti, ja tämä harrastus yleensä tapaa sikäläisillä jäädä teini-iän myötä.

Nuku[muokkaa]

Majoittautuminen on yleisesti ottaen budgettimatkailijalle varsin kallista Alankomaissa. Halvimpienkin hostellien hinnat alkavat n.20€/yö. Sesonkiajat vaikuttavat myös hintoihin todella paljon varsinkin suurissa kaupungeissa.

Hostelleissa ei yleensä ole keittiötä vaan ateriointi tapahtuu joko niiden omissa ravintoloissa tai muualla.

Toinen majoitusvaihtoehto on bed & breakfast -tyyppiset majatalot, joissa hintaan kuuluu yösijan lisäksi aamiainen. Suurimmissa kaupungeissa b&b-majoituspaikkoja löytyy runsaasti ja myös maaseudulla tarjonta on yleensä varsin hyvä, varsinkin suosittujen ulkoilu- ja pyöräilyreittien varrella. Hinnat vaihtelevat yleisesti ottaen 40 ja 100 euron välillä/yö. Ne eivät välttämättä tarjoa kaikkia samoja mukavuuksia kuin hotellit, mutta palvelu on persoonallista ja ystävällistä ja samalla matkailija saa yleensä mahdollisuuden tutustua paikallisiin.

Opiskele[muokkaa]

Alankomaissa on paljon korkeakouluja. Maan koulutusjärjestelmä noudattaa nykyään yleiseurooppalaista ylemmän ja alemman korkeakoulututkinnon (kandidaatti-maisteri) jakoa. Alankomaissa voi suorittaa tutkintoja niin ammattikorkekouluissa (hogeschool, HBO) kuin yliopistoissakin (universiteit). Englanninkielistä opetustarjontaa löytyy koko ajan runsaammin ja ulkomaalaisille opiskelijoille voidaan myöntää stipendejä sekä apurahoja.

Alankomaissa on myös mahdollista opiskella vaihto-oppilaana, sillä maa kuuluu moneen kansainvälisen vaihtosopimuksen piiriin (esim. Erasmus) ja sillä on myös suoria kahdenvälisiä sopimuksia monen suomalaisen yliopiston kanssa. Maassa opiskelee väliaikaisesti paljon ulkomaalaisia opiskelijoita.

Työskentele[muokkaa]

EU:n kansalaiselle työskentely Alankomaissa pitäisi byrokratian puolesta olla melko helppoa, mutta käytännössä maasta on melko vaikea löytää töitä, ellei puhu ainakin kohtalaista hollantia. Eri asia on kuitenkin suurissa kaupungeissa toimivat kansainväliset firmat tai turistibisneksen työpaikat, joissa hollannin taito ei ole niin välttämätön.

Pysy turvassa[muokkaa]

Alankomaita pidetään yleisesti turvallisena matkakohteena. Isoimmissa kaupungeissa kannattaa kuitenkin olla varuillaan taskuvarkaiden varalta. Myös polkupyörävarkaudet ovat tavattoman yleisiä: maassa varastetaan tuhansia pyöriä joka päivä. Oma fillari kannattaakin suojata mielellään kahdella lukolla ja lukita aina kiinni johonkin, esimerkiksi aitaan (mieluiten rungosta, ei pelkästä eturenkaasta).

Pysy terveenä[muokkaa]

  • Kraanavesi on juotavaa kaikkialla Alankomaissa.
  • Prostituutio on Alankomaissa laillista (tietyin ehdoin) mutta suojaseksin muistaminen on seksinmyyntipaikoissa ehdottoman välttämätöntä, sillä sukupuolitaudit ovat alan alituinen ongelma.
  • Yleinen hätänumero on 112.
  • Terveydenhuolto on yleiseurooppalaisella tasolla. Valtaosissa sairaaloista henkilökunta osaa englantia. Suomalaisen on hyvä pitää matkustaessa mukana eurooppalainen sairaanhoitokortti (European Health Insurance Card, Kela-kortin kansainvälinen vastine).
  • Alankomaissa saa sairaanhoidon useimmiten maksutta. Jos toimii ohjeitten mukaan ja joutuu silti maksamaan hoidosta täyden hinnan, voi Alankomaissa ollessaan hakea korvausta kuittien ja eurooppalaisen sairaanhoitokorttin perusteella maan sairauskassasta. [20]

Kunnioita[muokkaa]

Alankomaalaiset ovat yleisesti ottaen erittäin rentoja kansaa, jolla on vähän sosiaalisia tabuja. Päinvastoin, heitä syytetään usein liiallisesta suorasukaisuudesta sekä avoimuudesta, joka saattaa hätkähdyttää muualta tulevaa. Sikäläiset saattavat myös ajattelemattomuuttaan käyttää termejä, joita muualla pidettäisiin loukkaavina.

Vältettäviä keskustelunaiheita on kuitenkin yleisesti esimerkiksi henkilökohtainen varakkuus, tulotaso sekä muut rahaan liittyvät asiat. Myös oman uskonnollisen kannan vahva esiintuominen tai toisen uskonnollisen kannan utelu tai varsinkaan sen arvostelu ei välttämättä tee kyselijästä suosittua, sillä hollantilaiset uskovat vahvasti henkilökohtaiseen vapauteen näissä asioissa.

Kuten muuallakin, kukaan ei halua kuulla omaa kotimaataan solvattavan liiaksi, vaikka itse siitä lausuisikin jotakin vähemmän mairittelevaa. Pidättäydy siis latomasta tiskiin kaikkia negatiivisia havaintojasi keskustelukumppanillesi samoin kuin todennäköisesti haluaisit itsellesi tehtävän.

Hollantilaiset suhtautuvat voimakkaaseen nationalismiin myös epäluuloisesti, vaikka itse sonnustautuvatkin muutaman kerran vuodessa oranssiin (joka on kuningashuoneen väri). Kyseessä on kuitenkin todennäköisemmin jalkapalloon tai kuningattaren syntymäpäivään liittyvä yleinen karnevaalihenkinen ele kuin todellinen kansallistunteen ilmaus.

Monarkia sekä Orania-Nassau-hallitsijasuku jakaa maan sisällä mielipiteitä, mutta toistaiseksi sillä on ollut kansan enemmistön kannatus ja kuningattarella on paljon kansallista symbolista merkitystä hollantilaisille. Myös tuleva kruununperijä Willem-Alexander sekä tämän argentiinalainen puoliso prinsessa Máxima ovat hyvin suosittuja kansan keskuudessa.

Seksuaaliset vähemmistöt[muokkaa]

Alankomaat on yleisesti hyvin liberaali mitä tulee suhtautumiseen seksuaalivähemmistöihin. Maata pidetään yhtenä maailman homoystävällisimmistä maista, joka on myös poliittisesti seksuaalivähemmistöjen oikeuksien edellejäkävijä. Kyseessä on yksi ensimmäisistä valtioista, joka salli samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliitot (2001). Myöskään julkisten ilmaukset omasta seksuaalisesta suuntautumisesta eivät yleensä järkytä kanssaihmisiä.

Vaikka maahan mahtuu myös homoihin kohdistunutta kritiikkiä ja vastustusta (erityisesti maan muslimipopulaation keskuudessa), yleisesti ottaen Alankomaat on LGBT-matkailijoille turvallinen ja miellyttävä matkustusmaa.

Ota yhteyttä[muokkaa]

  • Alankomaiden maatunnus soittaessa on +31 (tai 0031).
  • Suomalaiset matkapuhelimet toimivat Alankomaissa hyvin.
  • Yleisöpuhelimia löytyy lähinnä rautatieasemilta, ja niistä jotkin hyväksyvät vain korttimaksuja.
  • Internet-kahviloita löytyy useimmista kaupungeista. Langaton verkko alkaa yleistyä ja sellainen löytyy esimerkiksi Schipholin lentokentältä sekä kaikista NS:n junista.
Tämä artikkeli on vasta runko ja kaipaa enemmän sisältöä. Siinä on malline, muttei vielä tarpeeksi muuta tietoa. Sukella sisään ja auta sitä kasvamaan käyttökelpoiseksi!



Kirjoitusjärjestelmät

Toiminnot

Docents

Muilla kielillä

muut sivustot