Auta Wikitravelia kasvamaan muokkaamalla artikkelia! Opi tästä

Eurooppa

Wikitravel
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Täsmennyssivulla on muita määritteitä sanalle Eurooppa.}} Malline:Maanosa

Eurooppa on maanosa, jota rajaavat Atlantin valtameri lännessä, Pohjoinen jäämeri pohjoisessa, Uralvuoret ja Uraljoki idässä, Kaspianmeri, Kaukasusvuoret ja Mustameri kaakossa sekä Välimeri etelässä. Eurooppa muodostaa Aasian kanssa laajan Euraasian mantereen, jonka läntisen viidenneksen se käsittää. Pinta-alaltaan (noin 10,3 miljoonaa neliökilometriä) Eurooppa on maailman toiseksi pienin maanosa, hieman suurempi kuin Oseania. Euroopassa asuu hieman yli 800 miljoonaa ihmistä, joten se on asukasluvultaan kolmanneksi suurin maanosa Aasian ja Afrikan jälkeen. Euroopassa on 50 valtiota.

Nimen alkuperä[muokkaa]

Nimi Eurooppa on mahdollisesti peräisin kreikkalaisen mytologian prinsessa Europasta, joka joutui härän hahmon ottaneen Zeuksen sieppaamaksi. Toisen teorian mukaan nimi tulee foinikialaisten auringonlaskua merkitsevästä sanasta ereb.


Matkailuneuvonta[muokkaa]













Euroopan määritelmä[muokkaa]

Usein Euroopalle piirretään useita erilaisia rajoja, jotka perustuvat poliittisiin, taloudellisiin, kulttuurisiin tai käytännöllisiin näkökohtiin. Tämä on johtanut siihen, että on monta eri Eurooppaa, jotka eivät ole identtisiä keskenään. Eri maita on luettu mukaan tai jätetty pois sen mukaan, minkä piirteiden on katsottu olevan keskeisiä Euroopan määrittelyn kannalta.

Keskiajalla Don-jokea pidettiin yleisesti Euroopan itärajana.<ref>Iso tietosanakirja, 3. osa (Edom-Gotthielf), art. Eurooppa, Otava 1933</ref> Ural-vuoristoa on pidetty maanosien rajana 1500-luvulta lähtien, jolloin se oli myös Venäjän itärajana. Käsitykset siitä, missä kohdassa Euroopan kaakkoisraja kulkee Mustanmeren ja Kaspianmeren välillä, ovat myöhemminkin olleet vakiintumattomia ja vaihdelleet myös poliittisista syistä. Nykyisin rajan katsotaan tässä kohdassa tavallisimmin kulkevan Kaukasus-vuoristossa Venäjän etelärajan kohdalla tai lähellä sitä, jolloin Georgia, Armenia ja Azerbaidžan luetaan Aasiaan kuuluviksi. Kun viimeksi mainitut kuuluivat vielä Neuvostoliittoon, ne luettiin kuitenkin toisinaan Eurooppaan kuuluviksi ja maanosien rajan katsottiin kulkevan Neuvostoliiton silloista etelärajaa Kaspianmereen saakka. Toisinaan kuitenkin Kaukasiaa on kokonaisuudessaan pidetty Aasiaan kuuluvana ja maanosien rajan katsottu kulkevan Asovanmeren perukasta Volgan suulle.<ref>Otavan Suuri Ensyklopedia, 2. osa (Cid-Harvey), art. Eurooppa, Otava 1977, ISBN 951-1-04170-3</ref>

Kaikki nykyisen maantieteellisen määritelmän mukaiset Euroopan maat ovat Valko-Venäjää ja Vatikaanivaltiota lukuun ottamatta jäseninä laajassa Euroopan valtioiden yhteistyöjärjestössä, Euroopan neuvostossa, johon kuuluvat myös tavallisesti Aasian puolelle luetut Georgia, Armenia ja Azerbaidžan.

Nykyään termiä Eurooppa käytetään lisääntyvässä määrin tarkoitettaessa Euroopan unionin jäsenmaita.<ref>Eurooppanaisia ja Eurooppa-ongelmia Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2005</ref> Tällä hetkellä liitossa on 27 maata (joista Kypros kuuluu maantieteellisesti Aasiaan). Lisäksi muutamat maat neuvottelevat jäsenyydestä, ja useiden muiden maiden uskotaan aloittavan neuvottelut tulevaisuudessa. EU-keskeisen käytännön perusteella esimerkiksi Suomi ja Ruotsi eivät ole kuuluneet Eurooppaan ennen vuotta 1995, eivätkä Norja tai Sveitsi ole siihen koskaan kuuluneet. Talouspoliittisena käsitteenä Euroopalla voidaan tarkoittaa myös Euroopan talousaluetta, johon kuuluvat EU-maiden lisäksi Norja, Islanti, ja Liechtenstein.

Euroopan poliittinen kartta

Euroopan alaryhmittymiä:

Historia[muokkaa]

{{Pääartikkeli|Euroopan historia Euroopan kulttuuriperintö pohjautuu etenkin antiikin Kreikkaan, Rooman valtakuntaan ja Lähi-idästä tulleeseen kristinuskoon.

1400-luvulta lähtien eurooppalaiset valtakunnat, erityisesti Espanja (aiemmin Kastilia), Portugali sekä myöhemmin Alankomaat, Ranska ja Britannia (aiemmin Englanti) rakensivat suuria kolonialistisia imperiumeja Afrikkaan, Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan sekä Aasiaan.

Teollinen vallankumous alkoi Euroopassa 1700-luvun lopulla ja kiihdytti osaltaan raaka-aineiden ja markkina-alueiden kysyntää.

Merkittävä vaihe Euroopan historiassa on myös toisen maailmansodan jälkeen vallinnut poliittinen tila. Kylmän sodan aikana Eurooppa oli jaettu kahteen suureen poliittiseen ja taloudelliseen blokkiin: sosialistisiin valtioihin Itä-Euroopassa ja kapitalistisiin valtioihin Länsi-Euroopassa. Vuoden 1990 tietämillä itäblokki hajosi.

Maantiede[muokkaa]

Euroopan topografinen kartta
Pääartikkeli: Euroopan maantiede

Eurooppa on oikeastaan vain ryhmä Euraasian läntisiä niemimaita, joita ovat Itämeren erottamat Fennoskandia ja Keski-Eurooppa sekä jälkimmäisestä pohjoiseen erkanevat Bretagnen niemimaa ja Jyllanti sekä etelään Välimereen erkanevat Iberian niemimaa, Italia ja Balkan<ref>Malline:Cite web </ref>. Venäjälle tultaessa niemimaa levenee, kunnes se kohtaa Aasian rajan Uralvuorilla.

Euroopan pinnanmuodot vaihtelevat paljon pienillä etäisyyksillä. Eteläosassa on useita vuoristoja, merkittävimpinä Alpit, Pyreneet, Karpaatit ja Kaukasus Aasian rajan tuntumassa. Pohjoisessa on laaja ja alava Pohjois-Euroopan tasanko, ja vuoristoja on Skotlannissa sekä Skandit Skandinaviassa. Euroopan alueella sijaitsee useita suuria saaria, kuten Iso-Britannia, Islanti ja Irlanti.

Maantieteellisiä ääripäitä[muokkaa]

Ilmasto ja kasvillisuus[muokkaa]

Euroopan eteläosat kuuluvat subtrooppiseen ilmastovyöhykkeeseen, mutta suurin osa kuuluu lauhkeaan vyöhykkeeseen. Vain kaikkein pohjoisimmat osat kuuluvat kylmään vyöhykkeeseen. Euroopassa, kuten muuallakin maapallolla paikallinen kasvillisuus on määräytynyt lämpötilan ja sateisuuden mukaan. Euroopassa on Golf-virran lämmittävän voiman ansiosta varsin subtrooppinen kasvillisuus. Euroopan pohjoisosissa, Jäämeren rannikolla maasto on puutonta ja vähäisen haihtumisen takia hyvin soista tundraa. Tyypillisiä alueen kasvilajeja ovat runsailla soilla kasvava tupasvilla ja rahkasammal, sekä yleisesti kaikkialla Pohjois-Euroopan tundralla kasvavat vaivaiskoivu ja variksenmarja. Euroopan tundraseuiduilla talvet ovat kylmiä, ja yhtämittaiset pakkasjaksot kestävät yleensä lokakuulta huhtikuulle. Kesät ovat lyhyitä ja helteitä saadaan vain harvoin. Europpan tundraseuduilla sateet painottuvat loppukesään.

Etelämpänä saavutaan metsänrajalle, mistä alkaa pohjoinen havumetsävyöhyke, taiga. Skandinaviassa metsänrajan muodostaa tunturikoivu noin 70-71 leveyspiirillä, Venäjällä sen muodostaa lähinnä mänty. Etelämpänä Skandinaviassa ensin mänty syrjäyttää koivun kanssa tunturikoivun noin 68-69 leveyspiirien tienoilla, ja edelleen etelämpänä kuusi yleistyy ajaen männyn ja koivun karuimmille kasvupaikoille viimeistään noin 66-65 leveyspiirille tultaessa. Näillä seuduin kasvillisuus on havumetsävyöhykettä tyypillisimmillään: kuusi-koivumetsiä rehevillä mailla ja männiköitä kuivilla mailla. Kaikkein kosteimmilla mailla on kuitenkin yleisesti turvesoita. Sama kasvillisuustyyppi jatkuu tästä vielä pitkälle etelään, noin 60. leveyspiirille saakka. Pohjois-Euroopan havumetsät kasvavat alueella jonka kesät vaihtelevat viileästä kuumaan vuodesta riippuen, ja talvet ovat pääsääntöisesti kylmiä ja lumisia. Sateet painottuvat syksyyn, ja tuulisinta on loppusyksystä ja alkutalvesta.

60 leveyspiirin tuntumassa taiga alkaa Euroopassa vaihettua ensin sekametsiksi, lopulta paljon etelämpänä Keski-Euroopalle tyypillisiksi lehtimetsiksi, idässä myös aroiksi. Sekametsien piirteitä alkaa näkyä pohjoisesta etelään tultaessa Suomen etelä-ja lounaisrannikolla, Tukholman seudulla Ruotsissa, Norjassa taas jo niinkin pohjoisessa kuin Trondheim, mikä johtuu Golfvirran lämmittävästä vaikutuksesta. Selvin merkki sekametsävyöhykkeen läheisyydestä näkyy Etelä-Suomessa esimerkiksi runsaasta lehti-ja sekametsille tyypillisestä kevätaspektista valkovuokkoineen. Sekametsäalue eli hemiboreaalinen vyöhyke ulottuu noin 60. leveyspiiriltä 55. leveyspiirille, eli tämän kasvillisuustyypin pääaluetta ovat Etelä-Ruotsi, Etelä-Norja, Baltian maat, osa Valko-Venäjää ja osa Venäjää. Tyypillisesti sekametsissä on sekä taigan että lauhkeiden lehtimetsien piirteitä. Rehevillä mailla vallitsevat tyypillisesti kuusi- ja lehtipuuvaltaiset sekametsät, joissa kuusien rinnalla kasvaa runsaasti koivua, haapaa, pihlajaa, raitaa, vaahteraa, tammea, lehmusta, jalavaa ja pähkinä­pensasta. Lännessä, kuten Etelä-Ruotsissa kasvaa myös pyökkiä. Karuilla seuduilla on lähinnä männiköitä, kuten taigallakin. Pohjois-Euroopan sekametsien alueella talvet voivat olla joko hyvin kylmiä ja lumisia, tai lauhoja ja sateisia, riippuen vuodesta. Kesät ovat pääsääntöisesti lämpimiä, vain harvoin hyvin viileitä. Sateet painottuvat syyskuukausiin, mutta sadantaa tapahtuu vuoden ympäri.

55. leveyspiiriltä aina 45. leveyspiirille saakka kasvillisuus on kosteilla seuduilla lehtimetsää, Itä-Euroopan kuivemmilla seudulla taas joko sekä lehtimetsän ja arokasvillisuuden muodostamaa metsäaroa, hieman harvempaa puistoaroa, tai aivan puhdasta aroa. Vuorten rajaamassa Unkarin altaassa kasvaa myös kuivaa aroa, paikallisittain pustaa. Lehtimetsäisillä seuduilla on hyvin monenlaisia metsätyyppejä. Kosteikkojen varsilla kasvaa saarni-ja tervalepikköjä, pyökki hallitsee parhaimmilla paksumultaisilla kasvupaikoilla, hieman karummilla paikoilla valtalajeja ovat tammi, koivu ja lehmus, kaikkein karuimmilla metsämailla kasvaa lähinnä mäntyä ja katajaa. Metsäaroilla kasvaa puina lähinnä tammea, mutta siellä kasvaa myös runsaammin tiettyjä juuri metsäaroille sopeutuneita valoa kaipaavia spesialisteja kuten omenapuita. Arokasvillisuus muistuttaa lännessä, ja metsäaroilla monin paikoin niittyä, tai ketoa kukkineen ja ruohikkoineen, mutta edelleen itään päin mentäessä vain sitkeimmät ruoholajit menestyvät, ja maisema muuttuu tasaisen yksipuoliseksi ruohomereksi. Lehtimetsävyöhykkeen talvia luonnehtii äärimmäinen ailahtelevuus. Keski-Euroopan talvi voi olla kokonaan lumeton, myrksyinen ja leuto. Joskus kuitenkin esiintyy pitkiäkin pakkasjaksoja keskitalvesta. Pysyvää lumipeitettä ei lehtimetsävyöhykkeellä saada. Kesät ovat yleensä miellyttävän lämpimiä, joskus tukalankin kuumia. Sateet painottuvat syksyyn ja talveen. Aroseuduilla ilmasto on äärevämpi.

45. leveyspiirin tuntumassa Euroopassa kasvillisuus on vielä edelleen lehtimetsää, idässä aroa. Kuitenkin etelämmäs mentäessä ilmasto alkaa hiljalleen muuttua talvisateiden ilmastoksi, mikä näkyy myös kasvillisuudessa. Lännessä talveksi lehtensä tiputtavien lehtipuiden rinnalle ilmaantuu heti 45. leveyspiirin eteläpuolella myös nahkealehtisiä ainavihantia lehtipuita, kuten korkkitammia. Tämä välimerenkasvillisuuden ja lehtimetsien vaihettumisvyöhyke on nähtävissä Espanjan pohjoisrannikolla, Pohjois-Italiassa ja Etelä-Ranskassa selvimmin. Idässä arot törmäävät sen sijaan vuoristoihin, kuten Kaukasukseen, jonka rinteillä kasvaa hyvin monimuotoisia metsiä. Tämä vyöhyke sijaitsee ilmastovyöhykkeellä, jota luonnehtii leudot runsassateiset, jopa myrkyiset talvet ja vähäsateisemmat kuumat kesät. Sadantaa saadaan kuitenkin vuoden ympäri ja talven kylmimpään aikaan lämpötila voi päivisin olla vain muutama lämpöaste.

Varsinaista Välimeren kasvillisuutta kasvaa Euroopassa lähinnä kaikkialla Välimeren rannoilla, mutta myös pienenä erillisenä "taskuna" Krimin niemimaan eteläkärjessä vuorten ja meren välissä Mustanmeren rannikolla. Välimeren kasvillisuus lienee maapallon yksi monimuotoisimmista kasvillisuustyypeistä. Alueella kasvaa niin nahkealehtisiä sankkoja ainavihantia metsiä, korkeita metsämäisiä piikkipensastoja, matalampia tiheitä pensastoja siellä täällä kasvavine nahkealehtisine puineen, suuria kosteikkoja ja marskimaita jokien suistoilla jne. Kaikkein kuivimmilla seuduilla kasvaa jopa puoliaavikon kasveja yhdessä nahkealehtisen matalan pensaston kanssa. Välimeren kasvillisuus on rehevintä seuduilla, joissa on runsaimmat talvisateet. Kesällä ja alkusyksyllä koko alueella on lähes sateetonta ja kuumaa, mutta sateisen talven jälkeen maalis-huhtikuussa luonto on hyvin rehevää ja täydessä kukassa. Kesän kuivan kauden aikana kasvien, kuten sitruspuiden, mantelipuiden, korkkitammen ja oliivien hedelmät taas kypsyvät.

Euroopan valtiot[muokkaa]

Valtio Pinta-ala (km²) Asukasluku
(arvio 1.7.2002)
Väestötiheys
(as. / km²)
Pääkaupunki valtiomuoto viralliset kielet valuutta
Etelä-Eurooppa: 2 474 861,39 248 791 884 100,5
Malline:Albania 28 748 3 544 841 123,3 Tirana tasavalta albania lek
Malline:Andorra 468 68 403 146,2 Andorra la Vella ruhtinaskunta katalaani euro
Malline:Bosnia ja Hertsegovina 51 129 4 448 500 77,5 Sarajevo liittovaltio bosnia, serbia, kroatia Bosnian ja Hertsegovinan vaihdettava markka
Malline:Bulgaria 110 910 7 621 337 68,7 Sofia tasavalta bulgaria Bulgarian leva
Malline:Espanja 504 758 47 077 100 80,4 Madrid perustuslaillinen monarkia espanja euro
Malline:Italia 301 230 57 715 625 191,6 Rooma tasavalta italia euro
Malline:Kreikka 125 911 13 256 317 81,5 Ateena tasavalta kreikka euro
Malline:Kroatia 56 542 4 390 751 77,7 Zagreb tasavalta kroaatti kuna
Malline:Kyproksen tasavallan lippu Kypros
Kypros kuuluu maantieteellisesti Lähi-itään.

5 995 780 133 130,1 Nikosia tasavalta kreikka, turkki euro
Malline:Makedonia 25 333 2 054 800 81,1 Skopje tasavalta makedonia Makedonian denaari
Malline:Malta 316 397 499 1 257,9 Valletta tasavalta malta, englanti euro
Malline:Monaco 1,95 31 987 16 403,6 Monaco ruhtinaskunta ranska euro
Malline:Montenegro 13 812 616 258 48,7 Podgorica tasavalta montenegro, albania, serbia euro
Malline:Portugali 91 568 10 409 995 110,1 Lissabon tasavalta portugali euro
Malline:Romania 238 391 21 698 181 91,0 Bukarest tasavalta romania Romanian leu
Malline:San Marino 61 27 730 454,6 San Marino tasavalta italia euro
Malline:Serbia 88 361 7 495 742 89,4 Belgrad tasavalta serbia Serbian dinaari
Malline:Slovenia 20 273 2 337 945 95,3 Ljubljana tasavalta sloveeni euro
Malline:Turkki
Turkki sijaitsee maantieteellisesti suurimmaksi osaksi Aasiassa. Bosporinsalmen länsipuolinen osa Turkkia kuuluu Eurooppaan.

783 562 70 586 256 93 Ankara tasavalta turkki Turkin liira
Malline:Vatikaanin lippu Vatikaani 0,44 900 2 045,5 Città del Vaticano absoluuttinen vaalimonarkia, teokratia italia euro
Itä-Eurooppa: 20 777 073 232 642 107 11,2
Malline:Armenia 1 29 800 3 229 900 101 Jerevan tasavalta armenia Armenian dram
Malline:Azerbaidžan
Azerbaidžan sijaitsee maantieellisesti Aasiassa ja Euroopassa jonka Etelä-Kaukasian niemimaa erottaa ne toisistaan

39 730 4 198 491 105,7 Baku tasavalta azeri manat
Malline:Georgia
Georgia sijaitsee maantieellisesti Aasiassa ja Euroopassa jonka Etelä-Kaukasian niemimaa erottaa ne toisistaan

69 700 4 661 473 64 Tbilisi tasavalta georgia Georgian lari
Malline:Kazakstan
Kazakstan sijaitsee maantieteellisesti suurimmaksi osaksi Aasiassa. Uraljoen länsipuolinen osa Kazakstania kuuluu Eurooppaan.

2 717 300 15 185 844 Astana tasavalta kazakki ja venäjä tenge
Malline:Moldova 33 843 4 434 547 131,0 Chișinău tasavalta moldova Moldovan leu
Malline:Ukraina 603 700 48 396 470 80,2 Kiova tasavalta ukraina Ukrainan hryvnia
Malline:Valko-Venäjä 207 600 10 335 382 49,8 Minsk tasavalta valkovenäjä, venäjä Valko-Venäjän rupla
Malline:Venäjä
Venäjä sijaitsee maantieteellisesti suurimmaksi osaksi Aasiassa. Uralvuoriston länsipuolinen osa Venäjää kuuluu Eurooppaan.

17 075 400 142 200 000 26,8 Moskova liittotasavalta venäjä Venäjän rupla
Länsi-Eurooppa: 936 752 150 468 507 160,6
Malline:Alankomaat 41 526 16 318 199 393,0 Amsterdam, Haag perustuslaillinen monarkia hollanti euro
Malline:Belgia 30 510 10 274 595 336,8 Bryssel perustuslaillinen monarkia hollanti,ranska, saksa euro
Malline:Irlanti 70 280 4 374 119 55,3 Dublin tasavalta englanti, iiri euro
Malline:Luxemburg 2 586 448 569 173,5 Luxemburg perustuslaillinen monarkia luxemburg, saksa, ranska euro
Malline:Ranska 547 030 59 765 983 109,3 Pariisi tasavalta ranska euro
Malline:Yhdistynyt kuningaskunta 244 820 62 100 835 244,2 Lontoo parlamentaarinen monarkia englanti Englannin punta
Keski-Eurooppa: 922 752 153 061 220 165,9
Malline:Itävalta 83 858 8 169 929 97,4 Wien liittotasavalta saksa euro
Malline:Liechtenstein 160 32 842 205,3 Vaduz perustuslaillinen monarkia saksa Sveitsin frangi
Malline:Puola 312 685 38 625 478 123,5 Varsova tasavalta puola Puolan zloty
Malline:Saksa 358 021 83 251 851 233,2 Berliini liittotasavalta saksa euro
Malline:Slovakia 48 845 5 422 366 111,0 Bratislava tasavalta slovakia euro
Malline:Sveitsi 41 290 7 301 994 176,8 Bern valaliitto saksa, ranska, italia, retoromaani Sveitsin frangi
Malline:Tšekki 78 866 10 256 760 130,1 Praha tasavalta tšekki Tšekin koruna

Malline:!-!Malline:Unkari||Malline:Nts||Malline:Nts||Malline:Nts||Budapest||tasavalta||unkarin kieli||Unkarin forintti

Pohjois-Eurooppa: 1 432 323 31 616 977 22,1
Malline:Islanti 103 000 279 384 2,7 Reykjavík tasavalta islanti Islannin kruunu
Malline:Latvia 64 589 2 366 515 36,6 Riika tasavalta latvian kieli euro
Malline:Liettua 65 200 3 601 138 55,2 Vilna tasavalta liettua euro
Malline:Norja 324 220 4 525 116 14,0 Oslo perustuslainen monarkia norja Norjan kruunu
Malline:Ruotsi 449 964 9 256 744 19,7 Tukholma perustuslainen monarkia ruotsi Ruotsin kruunu
Malline:Suomi 336 593 5 612 537 15,4 Helsinki tasavalta suomi, ruotsi euro
Malline:Tanska 43 094 5 368 854 124,6 Kööpenhamina perustuslaillinen monarkia tanska Tanskan kruunu
Malline:Viro 45 226 1 415 681 31,3 Tallinna tasavalta viro euro
Yhteensä: 26 650 000 731 000 000 70
  • 1 Armenian ja Kyproksen katsotaan kuuluvan maantieteellisesti Aasiaan, mutta kulttuurisesti ja historiallisesti Eurooppaan.

Epäitsenäiset valtiot[muokkaa]

Malline:Korjattava/Määritelmä

valtio pinta-ala (km²) asukasluku asukastiheys (per asukas km²) pääkaupunki emämaa
Flag of Abkhazia.svg Abhasia 8 432 216 000 29 Suhumi julistautunut Georgiasta itsenäiseksi mutta vain viiden valtion tunnustamana
Flag of Åland.svg Ahvenanmaa 1 552 26 008 16,8 Maarianhamina Malline:Suomi
Flag of the Faroe Islands.svg Färsaaret 1 399 46 011 32,9 Tórshavn Malline:Tanska
Flag of Gibraltar.svg Gibraltar 5,9 27 714 4 697,3 Gibraltar Malline:Britannia
Malline:Guernsey 78 64587 828,0 St. Peter Port Malline:Britannia
Flag of the Isle of Man.svg Mansaari 572 73 873 129,1 Douglas Malline:Britannia
Malline:Jersey 116 89 775 773,9 Saint Helier Malline:Britannia
Flag of Kosovo.svg Kosovo 10 887 1 804 838 220 Pristina Kuulunut Serbiaan autonomisena alueena; julistautui itsenäiseksi vuonna 2008; suurin osa kansainvälisestä yhteisöstä tunnustanut itsenäisyyden.
Flag of Nagorno-Karabakh.svg Vuoristo-Karabah 11 458 138 800 12 Stepanakert Alue on irtautunut Azerbaidžanista yksipuolisesti vuonna 1991, mutta mikään muu maa ei ole tunnustanut sen itsenäisyyttä.
Flag of the Turkish Republic of Northern Cyprus.svg Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta 3 355 265,100 78 Nicosia Pohjois-Kypros on vuonna 1983 perustettu valtio, mutta mikään muu maa ei ole tunnustanut sen itsenäisyyttä paitsi Turkki
Flag of South Ossetia.svg Etelä-Ossetia 3 900 70 000 18 Tskhinvali julistautunut Georgiasta itsenäiseksi mutta vain kolmen valtio tunnustamana
Malline:Norjan lippu Huippuvuoret ja Jan Mayen 62 049 2 868 0,046 Longyearbyen Malline:Norja
Flag of Transnistria (state).svg Transnistria 4 163 537 000 133 Tiraspol itsenäistynyt Moldovasta yksipuolisesti. Alue sijaitsee Moldovan kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisäpuolella eikä mikään valtio ole tunnustanut sitä.

Kaupungit[muokkaa]

Euroopassa on 17 yli 1,5 miljoonan asukkaan kaupunkia. Vuoteen 1950 asti maailman suurimpien kaupunkien joukossa oli eurooppalaisia pääkaupunkeja, mutta kehitysmaiden väestönkasvu ja kaupungistuminen ovat muuttaneet tilanteen.

Väestö[muokkaa]

Euroopassa asuu nykyisin noin 680 miljoonaa henkeä. Väkiluvun kasvu on hidasta verrattuna muihin maanosiin. Sen sijaan väestön ikääntyminen on nopeaa: vuonna 2005 yli 65-vuotiaiden osuus oli 16 prosenttia väestöstä, vuoteen 2050 mennessä sen on laskettu kasvavan 28 prosenttiin.<ref>The Geopolitics of world population change Center for Strategic & International Studies, 2007</ref>

Kielet[muokkaa]

Euroopan pääaakkoset, Kypros ja Turkki on laskettu mukaan Malline:Legend Malline:Legend Malline:Legend Malline:Legend Malline:Legend

Euroopassa puhutaan noin 230 kieltä, mikä on vain 3 % maailman kielten lukumäärästä.<ref>Interactive Language Map The National Virtual Translation Center, 2007</ref> Indoeurooppalaisten kielten puhujia on yli 90 prosenttia. Suurimmat kieliryhmät ovat slaavilaiset, germaaniset ja romaaniset kielet.

Uskonnot[muokkaa]

Malline:Pääartikkeli Eurooppalaisista noin 75 % on kristittyjä, 8 % muslimeja. Muslimeista suurin osa asuu Venäjän ja Turkin Euroopan-puoleisissa osissa, Bosnia-Hertsegovinassa ja Albaniassa.<ref>Muslims in Europe BBC, 2005</ref> Noin 17 % ei tunnusta mitään uskontoa. Juutalaisia on alle yksi prosentti.

Lähteet[muokkaa]

Malline:Viitteet

Kirjallisuus[muokkaa]

Suomeksi[muokkaa]

  • Ville Hytönen & Pauli Rautiainen (toim.): Uusi Atlantis. Puheenvuoroja Euroopan utopioista ja dystopioista. Turku. Savukeidas, 2009.
  • Simo Sipola (toim.): Uuden Euroopan raunioilla. Helsinki. Teos, 2012.

Englanniksi[muokkaa]

  • Norman Davies: Europe: A History

Katso myös[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]


Malline:Commonscat Malline:Maanosat Malline:Maan alueet Malline:MetatietoMalline:Link FA


Malline:Link FA

Malline:Link GA

ace:Iërupa kbd:Еуропэ af:Europa ak:Yurop als:Europa am:አውሮፓ ang:Europe ab:Европаan:Europa arc:ܐܘܪܘܦܐ (ܝܒܫܬܐ) roa-rup:Europa frp:Eropa as:ইউৰোপ ast:Europa gn:Europa ay:Iwrupa az:Avropa bjn:Irupa id:Eropa ms:Eropah bm:Eropa bn:ইউরোপ zh-min-nan:Europa map-bms:Eropah jv:Éropah su:Éropa ba:Европа be:Еўропа be-x-old:Эўропа bcl:Europa bi:Yurop bar:Eiropa bo:ཡོ་རོབ་གླིང་། bs:Evropa br:Europa (kevandir) bg:Европаceb:Uropa cv:Европа cs:Evropa cbk-zam:Europa sn:Europe tum:Europe co:Europa cy:Ewrop da:Europa pdc:Eiropaanv:Béésh Bichʼahníí Bikéyah dsb:Europa na:Iurop et:Euroopa el:Ευρώπηext:Uropa eu:Europa ee:Europa fa:اروپا hif:Europe fo:Evropafy:Jeropa ff:Yuroopu fur:Europe ga:An Eoraip gv:Yn Oarpey sm:Europa gag:Evropa gd:An Roinn-Eòrpa gl:Europa glk:اوروپپا gu:યુરોપ got:𐌰𐌹𐍅𐍂𐍉𐍀𐌰 hak:Êu-chû xal:Европha:Tūrai haw:‘Eulopa hy:Եվրոպաhsb:Europa hr:Europa io:Europa ig:Obodo Békè ilo:Europa ia:Europa ie:Europa iu:ᐃᐆᕌᑉ os:Европæ zu:IYurobhu is:Evrópakl:Europa kn:ಯುರೋಪ್ pam:Europa ka:ევროპა csb:Eùropa kk:Еуропа kw:Europa rw:Burayi ky:Европа sw:Ulaya kv:Европа kg:Mputu ht:Ewòp ku:Ewropa lad:Evropa lbe:Европа lez:Европа lo:ເອີລົບ la:Europa ltg:Europa lv:Eiropa to:ʻEulope lb:Europa (Kontinent) lt:Europa lij:Euròpa li:Europa ln:Erópa jbo:rontu'a lg:Bulaaya lmo:Europamk:Европа mg:Eoropa ml:യൂറോപ്പ് krc:Европа mt:Ewropa mi:Ūropi mr:युरोप xmf:ევროპა arz:اوروبا mzn:اوروپا قاره cdo:Ĕu-ciŭ mwl:Ouropa koi:Европа mn:Европ my:ဥရောပ nah:Europannds-nl:Europa (continent) cr:ᐲᑖᑐᐁᐧ ne:युरोप new:युरोपnap:Europa frr:Euroopa pih:Urup no:Europa nn:Europa nrm:Ûrope nov:Europa oc:Euròpa mhr:Европо or:ଇଉରୋପ om:Yuurooppi uz:Yevropa pa:ਯੂਰਪ pfl:Europa pnb:یوروپ pap:Oropa ps:اروپا km:អឺរ៉ុប pcd:Urope pms:Euròpa nds:Europapnt:Ευρώπηνkaa:Evropa crh:Avropa ksh:Europarmy:Europa rm:Europa qu:Iwruparue:Европа sah:Европа se:Eurohpá sa:यूरोप् sg:Aêropa sc:Europa sco:Europe stq:Europa st:Uropa nso:Europa sq:Evropa scn:Europa si:යුරෝපය simple:Europe sd:يُورَپ ss:IYurophu sk:Európa sl:Evropa cu:Єѵрѡпа szl:Ojropa so:Yurub ckb:ئەوروپا srn:Ropa sr:Европа sh:Evropatl:Europa ta:ஐரோப்பா kab:Turuft roa-tara:Europe tt:Аурупа te:ఐరోపా tet:Europa th:ทวีปยุโรป vi:Châu Âu ti:ኣውሮጳ tg:Аврупо tpi:Yurop chr:ᏳᎳᏛ chy:Hóxovê-hooma tr:Avrupa tk:Ýewropa udm:Европа uk:Європа ur:یورپ ug:ياۋروپا vec:Eoropa vep:Evrop vo:Yurop fiu-vro:Õuruupa wa:Urope zh-classical:歐羅巴洲 vls:Europa war:Europa wo:Tugal wuu:欧洲 ts:Yuropa yi:אייראפע yo:Europe zh-yue:歐洲 diq:Ewropa zea:Europa bat-smg:Euruopa

Kirjoitusjärjestelmät

Toiminnot

Docents

Muilla kielillä