Auta Wikitravelia kasvamaan muokkaamalla artikkelia! Opi tästä

Etelä-Korea

Wikitravel
Aasia : Itä-Aasia : Etelä-Korea
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Varoitus matkustajalle

Varoitus: Etelä-Korean rajanaapuri Pohjois-Korea on ilmoittanut olevansa sotatilassa Etelä-Korean kanssa. Pohjois-Korea on kehottanut matkailijoita poistumaan Korean niemimaalta, mutta Pohjois-Korea ei ole tehnyt mitään akuutteja tai Etelä-Koreaa uhkaavia iskuja. Matkailijan on varmuuden vuoksi tarkkailtava Suomen ulkoministeriön matkailurajoituksia.


noframe
Sijainti
noframe
Lippu
Ks-flag.png
Perustiedot
Pääkaupunki Soul
Valtiomuoto tasavalta
Valuutta Won (KRW)
Pinta-ala 98480 km2
Väkiluku 48 846 823 (heinäkuu 2005 arvio)
Kieli korea
Uskonto uskonto1, uskonto2
Sähkö 220V/60Hz
Puhelinnumero +82
Etelä-Korean kartta

Etelä-Korea (한국, 韓國 Hanguk) [1], virallisesti Korean tasavalta (대한민국, 大韓民國 Daehan Minguk) on valtio Aasiassa. Sen rajanaapuri on Pohjois-Korea.

Alueet[muokkaa]

Kaupungit[muokkaa]

Muut kohteet[muokkaa]

Ymmärrä[muokkaa]

Korealla on pitkä historia, jonka aikana maata on hallinnut kolme dynastiaa: Silla, Choson ja Koryon, sekä mongolit ja japanilaiset. Etelä-Korea tai Korean tasavalta syntyi Korean sodan jälkeen kun Korean niemimaa jakautui kahtia; kommunistiseen Pohjois-Koreaan ja kapitalistiseen Etelä-Koreaan. Jako on hyvin keinotekoinen ja osa kylmän sodan valtataistelua, ja sitä pitääkin nykyään yllä lähinnä Pohjois-Korean sotilasjohto sekä etelän nirso asenne ottaa pohjoisen ongelmat kantaakseen.

Suhteet Japaniin eivät ole lämpimät johtuen useista konflikteista 1500 luvulta aina toisen maailmansodan tapahtumiin. Yhdysvaltojen läsnäolosta ei Koreassa pidetä sen enempää kuin Okinawallakaan, sillä sotilaiden kanssa on ollut vastaavia ongelmia molemmissa paikoissa.

Tule[muokkaa]

Suomalaiset saavat Etelä-Koreaan saapuessa kolmen kuukauden oleskeluluvan. Muita viisumeita varten Etelä-Korealla on suurlähetystö Helsingissä (Fabianinkatu 8 A, puh. 09-2515000).

Vaikka Etelä-Korea onkin osa manner-Aasiaa, Pohjois-Korean läpi toistaiseksi on mahdotonta kulkea, joten Etelä-Koreaan on tultava lentäen tai laivalla.

Lentokoneella[muokkaa]

Soul-Incheon (IATA: ICN) on Aasian moderneimpia kenttiä ja Korean Airin ja Asianan keskus. Finnair aloitti suorat lennot Helsingistä kesällä 2008. Finnair kuljettaa myös rahtia Seouliin kahdesti viikossa alk. toukokuu 2010. Jotkut yhtiöt, mm. Lufthansa, lentävät myös suoraan Busaniin muualta Euroopasta.

Laivalla[muokkaa]

Sekä Japanista että Kiinasta on useampia laivayhteyksiä Etelä-Koreaan, joista suosituin on Beetle-katamaraani Fukuokasta Busaniin (5x päivässä, kesto vajaa 3 tuntia).

Liiku[muokkaa]

Maantie- ja rautatieverkko on kattava ja joukkoliikenne toimii hyvin. Suurkaupunkien metroissa kuulutukset ovat sekä koreaksi, että englanniksi.

Puhu[muokkaa]

Virallinen kieli on korea. Soulissa useimmat ymmärtävät ainakin vähän englantia. Korealaiset voivat olla hyvin ujoja puhumaan englantia vaikka sitä sujuvasti kirjoittaisivatkin.

Osta[muokkaa]

Etelä-Korean valuutta on (₩), hanguleilla kirjoitettuna 원. Helmikuussa 2010 yksi euro oli noin 1650 wonia, kun se vielä Elokuussa 2007 oli 1250 wonia ja Syyskuussa 2005 oli 100 wonia. Täten matkailu Koreassa on tullut eurooppalaisille halvemmaksi, sillä hinnat eivät ole merkittävästi nousseet. Huhtikuussa 2015 yhdellä eurolla sai Koreassa 1160 wonia, joten euron heikontuneen kurssin vuoksi Korea on eurooppalaiselle hieman kalliimpi matkailumaa kuin esimerkiksi viisi vuotta sitten.

Hintataso[muokkaa]

Etelä-Korean hintataso on aasialaisittain kallis, erityisesti Soulissa, joskin silti tuntuvasti Japania halvempi. Reppumatkaaja joka on valmis tyytymään paikalliseen ruokaan ja bussimatkusteluun voi pärjätä alle 60,000 wonin päiväbudjetilla, mutta hotelleista ja länsimaisesta ruuasta voi helposti joutua maksamaan kolme kertaa enemmän.

Koreassa elektroniikka on hieman edullisempaa kuin Suomessa, ja valikoimat ovat merkittävästi paremmat. Kaupassa, jos vältät lihan ja leivän ostamista, voit pärjätä suhteellisen edullisesti. Paketti paahtoleipää voi hyvin maksaa 5 euroa, ja liha 20 euroa kilolta. Kotikokin kannattaakin syödä kasviksia, riisiä sekä kanaa tai kalaa. Nuudelit ovat hinnoiltaan euron pari paketilta, mutta tuon hinnan niistä voi maksaa laatunsa takia.

Vaatteet ovat kalliita, jos haluat länsimaisia merkkejä. Jos kuitenkin suostut pukeutumaan Kiinassa valmistettuihin vaatteisiin, hinnat voivat olla hyvin edullisia. Näitä myydään kaupunkien ostoskujilla sekä torialueilla.

Museoiden sisäänpääsyt ovat usein edullisia, 35 sentistä aina muutamaan euroon.

Syö[muokkaa]

Korealainen ruoka on vahvasti maustettua. Ateriaan kuuluu tavallisesti yksi liha- tai kalaruoka, kulho riisiä, kulho kimchiä ja pari kulhoa muita vihanneksia. Grillattua lihaa (bulgogi) kannattaa kokeilla. Sushia muistuttava kimbap on hyvä nälänkarkoittaja ja hinnaltaan edullinen. Ravintoloissa saa yleensä niin paljon lisukkeita ja riisiä kuin haluaa (myös vesi useimmiten ilmaista), ja joudut maksamaan vain pääruuasta. Voit helposti täyttää itsesi viidellä eurolla.

Maassa syödään myös käärmeen ja koiran lihaa, vaikka jälkimmäinen on laitonta. Näiden saatavuus tosin ei ole mitenkään helppoa.

Juo[muokkaa]

Koreassa saa olutta ja limonadia siinä missä muuallakin. Paikallinen olut on amerikkalaistyylisen kevyttä, hieman teennäisen hiilihapokasta. Tuontialkoholi on erittäin kallista, ja tölkki japanilaista olutta voi maksaa jopa 6 euroa kaupassa. Koreasta voi löytää myös self-bareja, joissa on useita jääkaappeja täynnä erihintaisia oluita. Hae pullo pöytään, kerää tyhjät pullot koriin ja maksa lähtiessäsi kassalle.

Koreassa myydään paljon tuotteita automaateissa, ja voit törmätä muun muassa seuraaviin kummajaisiin.

  • Aloe Vera - juoma. Kaikki suomessakin myytävät aloe vera juomat tulevat koreasta, jossa nämä kaktus-paloilla täytetyt juomat ovat suosittuja
  • Pocari Sweat - urheilujuoman tyylinen samea juoma joka hämmentää nimellään
  • Jäätee - kaikki jäätee ei ole teetä, vaan pikemminkin persikanmakuista kylmää juomaa
  • Ohra cola - limonadi, joka aluksi saa sinut luulemaan ostaneesi colaa, mutta maku kertoo toista

Alkoholituotteista tyypillisiä ovat

  • Soju - 16-21 volttinen perusalkoholi, jota korealaiset eivät osaa käyttää kohtuudella. Maultaan neutraali, ehkä hieman makea. Paikalliset sekoittavat usein sojua ja paikallista laimeahkoa olutta keskenään - tämä seos tunnetaan nimellä somaek (소맥). Soju ei ole hinnalla pilattu. 1,5 litran pullon saa 2,5-4 eurolla ja pienen noin 3,5 dl pullon yhdellä eurolla.
  • Makgeolli - valkoisissa pulloissa myytävä samea riisiviini räjäyttää tajuntasi. Tämä on historialtaan maanviljelijöiden alkoholia, ja voit hyvin samaistua heidän oloihinsa tämän maanläheisen ja suuntäyttävän maun kanssa
  • Luumuviini - kiinalaistyylinen, mieto ja melko miellyttävän makuinen juoma
  • Tuliliemi - keramiikkapulloissa myytävä tuliliemi todellakin kuivaa suusi, tappaa bakteerit ja seuraavana aamuna toivot että sinutkin. Alk. 60 prosenttinen riemuneste tulee Kiinasta, ja sitä ei kannata pyytää toista pulloa.

Nuku[muokkaa]

Halvimmillaan Koreassa matkustava yöpyy korealaisessa kylpylässä jjimjilbangissa (찜질방). 8000 wonilla (noin 7 euroa) voi rentoutua erilaisissa kylvyissä ja saunoissa sekä nukkua suuressa yleisessä nukkumasalissa ohuen patjan päällä. Jjimjilbang-yöpyminen on mukavan spartalainen kokemus, mutta ei kovasta nukkuma-alustastaan ja ympärillä kuorsaavista kanssayöpyjistä johtuen sovellu mukavuudenhaluisille matkaajille. Seoulissa ja Busanissa voi reppureissaaja saada guesthousesta dorm-tyyppisen vuoteen noin 15 eurolla.

Härskeiltä vaikuttavat love motelit (모텔) tarjoavat myös rahoille hyvää vastinetta. 50000 wonilla per yö (noin 43 euroa) voi parhaimmillaan saada huoneen, josta löytyy pyörivä sänky, poreamme sekä muita viihdyttäviä lisäominaisuuksia. Motellit saattavat vaikuttaa arveluttavilta, mutta niiden huoneet ovat yleensä siistejä ja hyvin varusteltuja. Motellihuonetta ei välttämättä tarvitse varata etukäteen, sillä huoneita on kiireisimpiä loma-aikoja lukuunottamatta yleensä vapaana. Huoneen kunnon ja siisteyden saa yleensä käydä tarkistamassa etukäteen ennen lopullista yöpymispäätöstä.

Opiskele[muokkaa]

Työskentele[muokkaa]

Työviisumin saaminen Etelä-Koreassa on hyvin hankalaa ja se vaatii käytännössä valmiin työtarjouksen sekä erinomaisen korean kielen taidon. Maassa on paljon englannin kielen opettajia, mutta englanninopettajan työviisumin vaatimuksiin kuuluu englantia äidinkielenään puhuvan maan kansalaisuus ja passi (Iso-Britannia, Irlanti, USA, Etelä-Afrikka, Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti). Suomella ja Etelä-Korealla ei ole working holiday -sopimusta.

Pysy turvassa[muokkaa]

Etelä-Korea on turvallinen maa. Tavallinen matkustaja näkee maassa hyvin harvoin mitään rikollisuuteen viittaavaa. Korealaiset ovat pääosin rehellisiä ihmisiä ja esimerkiksi kadulle pudonneen lompakon voi löytää samalta paikalta koskemattomana vielä tuntienkin päästä. Koreoiden välinen rajavyöhyke (DMZ) on kenties mailman tarkinta valvottua aluetta ja loikkaaminen rajan yli voi maksaa hengen, sillä vartijoilla on määräys ampua joka ikinen loikkari. Etelä -ja Pohjois-Korea ovat edelleen käytännössä katsoen sotatilassa, sillä rauhansopimusta ei allekirjoitettu Korean sodan päättymisen jälkeen. Etelä-Koreassa matkaavan on silti hankala huomata Pohjois-Korean olemassaoloa tai uhkaavuutta ellei sitä lähde hakemalla hakemaan.

Pysy terveenä[muokkaa]

Etelä-Korean hygieniataso on hyvä. Vesijohtovettä ei kuitenkaan suositella juotavaksi, mutta mitään suurempaa riskiä sairastua ei ole. Huomioi, ettei terveydenhuolto ole Etelä-Koreassa ilmaista, joten varaudu matkavakuutuksella. Voit joutua maksamaan sairaalassa saamastasi hoidosta paikan päällä, sillä automaattinen laskutus suomalaisiin vakuutusyhtiöihin ei aina toimi aasiasta asti.

Kunnioita[muokkaa]

Korealaiset ovat ystävällisiä ihmisiä. He tervehtivat mielellään ja länsimaalainen voi tervehtiä vilkuttamalla takaisin. Ulkomaalaisen ei oleteta ymmärtävän kaikkia paikallisia tapoja, mutta useimmiten selviää, kun on oma itsensä ja käyttää tervettä järkeä.

Ota yhteyttä[muokkaa]

Etelä-Koreassa oli aikoimaan ainoastaan CDMA-2000 verkko, jossa eurooppalainen puhelin ei toiminut. Nykyään, maasta löytyy myös tavallinen 3G-verkko. Turistina et voi avata uutta liittymää maassa, mutta vaihto-oppilas voi paikallisen kontaktin avulla saada itselleen sellaisen. Huomioi, että ystäväsi lopulta joutuu maksamaan kaikki sinun puhelinlaskusi, eli luottoa tarvitaan molemmin puolin. Jos et omista 3G-puhelinta, voit vuokrata sellaisen mm. Incheonin lentoasemalta. Lentoasemalta vuokrattavan puhelimen kanssa kannattaa olla varovainen sillä se kytkeytyy erittäin helposti nettiin ja maksaa siten paljon.

Suomen suurlähetystö Soulissa sijaitsee osoitteessa:

Office Suite 1602, 16th floor
Kyobo Building 1, Chongno 1-ga
Chongno-gu
Seoul 110-714.



Tämä on käyttökelpoinen artikkeli. Sitä voisi käyttää, mutta se ei vedä vertoja matkaoppaalle. Sukella sisään ja auta tekemään siitä kattava!

Kirjoitusjärjestelmät

Toiminnot

Docents

Muilla kielillä

muut sivustot